Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Suun terveydenhuollon työnjaon kehittyessä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden suuhygienistien työ kohdentuu potilaslähtöiseen kliiniseen ja väestön suun terveyttä edistävään toimintaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Valmistuttuasi suuhygienistiksi saat työskennellä itsenäisenä asiantuntijana ja eri-ikäisten suun terveyden hoitajana ja suun infektiosairauksien ehkäisijänä. Edistät ja ylläpidät suun terveyttä, hoidat ja ehkäiset suu- ja hammassairauksia sekä opastat ja ohjaat eri ikäisiä ihmisiä. Sinulta edellytetään käden taitoja, vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä suunnitelmallisuutta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi sinulla on valmiudet lähiesimiestehtäviin sekä alan kehittämistyössä tarvittavaan tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. Suuhygienistinä osaat toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti huomioiden ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, sekä niiden tuottaman pääoman.

Työpaikkasi voi olla terveyskeskuksissa, sairaaloissa, hoiva- ja palvelulaitoksissa, yksityishammaslääkärin vastaanotoilla tai yrittäjänä omalla vastaanotollasi. Yhteistyön tekeminen muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja terveyden edistämistahojen kanssa on olennainen osa työtäsi.

Suuhygienistin ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuasi haet ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistojen korkeakoulututkintoon.

Koulutuksen rakenne ja sisältö
Suuhygienistitutkinnon kokonaislaajuus on 210 op. Tämä tarkoittaa 3,5 vuoden päätoimista opiskelua. Opintosi muodostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, joihin sisältyy ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja, ammattiopintoja, harjoittelua, opinnäytetyö kypsyysnäytteineen sekä vapaasti valittavia opintoja. Opinnoista osa toteutetaan vieraalla kielellä. Suuhygienistikoulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja eikä erikoistumisalaa. Suuhygienistin asiantuntijuuteen kasvu on koko koulutuksen ajan tapahtuva oppimisjatkumo, johon integroituvat myös ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämät kieli- ja viestintäopinnot.

Turun ammattikorkeakoulussa hankit suuhygienistin ammattitaidon, joka sisältää juridisen ja eettisen perustan joiden pohjalta osaat toimia hoitotyön arvojen mukaisesti. Turvallinen ja vaikuttava suun terveydenhoitotyö perustuu tutkimusnäyttöön ja tapahtuu useimmiten hoitotiimissä. Lähijohtaminen, kehittämistehtävät ja riskien hallinta ovat osa harjoittelua. Asiakaskeskeinen suun terveydenhoitotyö pohjautuu tietoperustaan ja osaamiseen, joka koostuu kliinisestä suun hoidon tiedon keräämisestä ja hoidon toteuttamisesta hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suuhygienistiopiskelijat toimivat erilaisissa verkostoissa suun terveyttä edistävissä yhteistyötehtävissä.

Ammattiopinnoissa perehdyt ammatin keskeisiin tehtäväkokonaisuuksiin ja ongelmakohtiin, jotta valmistuttuasi kykenet itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen ja toimimaan tarvittaessa lähiesimiehenä.

Opintoihin sisältyy harjoittelua korkeakoulukampuksen luokka- ja simulaatiotilanteissa, kliinisessä oppimisympäristössä sekä terveydenhuollon eri yksiköissä. Osan opiskelusta ja harjoittelustasi voit toteuttaa myös kansainvälisen yhteistyöverkoston korkeakouluissa.

Opinnäytetyössäsi osoitat valmiutesi työskennellä itsenäisesti ja käytät kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä tutkimus- ja kehittämisprojekteissa sekä hankkeissa.

Suuhygienistin osaaminen muodostuu ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, jotka sisältävät seuraavia osaamiskokonaisuuksia: terveyden edistäminen, suun terveydenhoitotyö, suun terveydenhoitotyön ja ympäristön turvallisuus sekä suun terveydenhoitotyön johtaminen ja kehittäminen. Laajentavassa osaamisessa opiskelija syventää osaamistaan opinnäytetyön muodossa ammattialansa keskeisten aiheiden parissa. Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan työskentelemällä sosiaali- ja terveysalalla sekä opiskelemalla ammattikorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen tarjonnasta

Osaamistavoitteet

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit sovelluksineen ovat keskeinen osa opiskelua.

Yksilö-osaaminen näkyy opiskelijan luovana ongelmanratkaisukykynä, kokonaisvaltaisuutena ja päämäärätietoisuutena opiskeluaikana.

Yhteisö-osaaminen on taitoa toimia ammatillisessa ryhmässä ja huomioiden jäsenten näkökulmat.
Verkosto-osaaminen tarkoittaa taitoa verkostoitua ja toimia rakentavassa yhteistyössä eri ammattialojen edustajien kanssa myös kansainvälisesti.

Turun ammattikorkeakoulussa opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti opintojaksokohtaisesti soveltuvin osin huomioiden ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, sekä niiden tuottaman pääoman. Jätämme tällä pääomalla tuleville sukupolville paljon mahdollisuuksia.

Suuhygienistin osaaminen muodostuu seuraavista ydinosaamisesta, joihin valmennetaan koulutuksen aikana:

-Terveyden edistämistyössä suuhygienisti osaa valmentaa asiakasta tai asiakasryhmiä suun omahoidon hallinnassa osana yleisterveyttä.
- Suun terveydenhoitotyössä suuhygienisti osaa selvittää asiakkaan suun terveydentilan ja toimia omalla tehtäväalueella.
- Työn ja ympäristön turvallisuusosaamisen alueella suuhygienisti osaa tunnistaa ja ennaltaehkäistä työn ja ympäristön sisäiset ja ulkoiset kuormitustekijät.
- Suun terveydenhoitotyön johtamisen ja kehittämisen alueella suuhygienisti osaa toimia lähiesimiestehtävissä ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Tutkinto sisältää opintojen loppuvaiheessa valtakunnalliset suuhygienistin näyttökokeet sekä valtioneuvoston asetuksen mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutuksen. Tutkinnon suorittaneen osaaminen sisältää EDHF:n (European Dental Hygienist Federation) määrittelemät ydinosaamisalueet, jotka ovat asiantuntijuus, turvallinen ja tehokas hoitotyö, potilaskeskeinen hoito ja suun terveys yhteiskunnassa. Tutkinto vastaa Euroopan Unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelusi suuhygienistikoulutuksessa toteutuu Turun ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyn innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Se näkyy muun muassa innovatiivisina opetusmenetelminä, erilaisina sosiaalisina oppimisympäristöinä, opintojen vaihtoehtoisina suoritustapoina, joustavina opetussuunnitelmina, kansainvälisyytenä ja yrittäjämäisenä toimintana. Innovatiivisuus voi olla esimerkiksi osallistumista oman alan työelämää kehittäviin hankkeisiin ja projekteihin.

Opiskelu suuhygienistin tutkintoon tapahtuu kampusalueella, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja työelämän organisaatioissa sekä virtuaaliympäristöissä.

Koulutusyhteistyötä tehdään monialaisesti ja moniammatillisesti alueen terveyspalveluorganisaatioiden kanssa sekä lähihoitaja, hammasteknikko- ja hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Yrittäjämäistä ja monialaista toimintatapaa harjoitellaan ammattikorkeakoulun omassa kliinisessä oppimisympäristössä Medisiina D:ssä osana sosiaali- ja terveysalan palveluita.

Turun korkeakoulut ovat tehneet kumppanuussopimuksen, jonka tarkoituksena on lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä opetuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien koulutus keskittyy Kupittaan alueelle ja muodostaa kansallisen koulutuskeskittymän.

Turun ammattikorkeakoulun toiminta perustuu korkeakoulun laadunhallintamalliin ja prosessikuvauksiin. Opiskelijoilla on oikeus ja velvollisuus osallistua korkeakouluyhteisön kehittämiseen eri kanavien kautta. Opiskelija voi vaikuttaa asioihin esimerkiksi osallistumalla koulutuksen kehittämispäiviin ja koulutusten työryhmiin.

Arviointi

Arvioinnin lähtökohtana ovat tutkinnon osaamisvaatimukset. Arviointi perustuu osaamiseen ja sen kehittymiseen. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että opiskelijan/opiskelijaryhmän tuotokseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia ja vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointi, vertaisarviointi ja opettaja/ohjaaja-arviointi, kehityskeskustelu). Jatkuvalla arvioinnilla tuetaan opiskelijan kehittymistä, omien tavoitteiden asettamista ja omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamista.

Arviointikriteerit ovat opintojaksokohtaisia ja ne laaditaan tasoille tyydyttävä (1-2), hyvä (3-4) ja kiitettävä (5) tai hyväksytty-hylätty. Arvioinnin perusteet kuvataan toteutussuunnitelmissa. Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja/t. Arvioinnin tueksi on laadittu alustava arviointikehikko, jota sovelletaan opintojaksokohtaisesti. Kehikossa otetaan huomioon opintojen vaiheet (aloittelija, edistynyt, asiantuntija) ja sekä alakohtaiset että yleiset osaamistavoitteet.