Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Valmistuttuasi suuhygienistiksi saat työskennellä itsenäisenä suun terveydenhoidon asiantuntijana ja eri-ikäisten suun terveyden hoitajana sekä suun infektiosairauksien ehkäisijänä. Edistät ja ylläpidät suun terveyttä, hoidat ja ehkäiset suu- ja hammassairauksia sekä opastat ja ohjaat eri ikäisiä ihmisiä. Lisäksi sinulla on valmiudet lähiesihenkilötehtäviin sekä alan kehittämistyössä tarvittavaan tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. Suuhygienistinä osaat toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti huomioiden ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, sekä niiden tuottaman pääoman.
Valmistuneiden suuhygienistien työ kohdentuu potilaslähtöiseen kliiniseen ja väestön suun terveyttä edistävään toimintaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Työpaikkasi voi olla terveyskeskuksissa, sairaaloissa, hoiva- ja palvelulaitoksissa tai yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Suuhygienisti voi toimia myös yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä myynti- ja tuotekehitystehtävissä. Yhteistyön tekeminen muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja terveyden edistämistahojen kanssa on olennainen osa työtäsi.

Suuhygienistin työssä tarvitset vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä suunnitelmallisuutta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi suuhygienistinä sinulta edellytetään hienomotorisia kädentaitoja, silmä-käsi-koordinaatiota, hyvää näkökykyä ja kolmiulotteista hahmottamista.

Suuhygienistin ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuasi haet ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistojen korkeakoulututkintoon.

Suuhygienistitutkinnon kokonaislaajuus on 210 op. Tämä tarkoittaa 3,5 vuoden päätoimista opiskelua. Opintosi muodostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, joihin sisältyy ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja, ammattiopintoja, simulaatio- ja työelämäharjoittelua, opinnäytetyö kypsyysnäytteineen sekä vapaasti valittavia opintoja. Opinnoista osa toteutetaan vieraalla kielellä.

Suuhygienistikoulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja eikä erikoistumisalaa. Suuhygienistin asiantuntijuuteen kasvu on koko koulutuksen ajan tapahtuva oppimisjatkumo, johon integroituvat myös ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämät kieli- ja viestintäopinnot.

Turun ammattikorkeakoulussa saavutat suuhygienistin ammattitaidon, joka sisältää juridisen ja eettisen perustan, joiden pohjalta osaat toimia ammatillisesti hoitotyön arvojen mukaisesti. Suuhygienistin työtä ohjaavat terveydenhuollon arvojen ja eettisten ohjeiden lisäksi lainsäädäntö. Turvallinen ja vaikuttava suun terveydenhoitotyö perustuu tutkimusnäyttöön ja tapahtuu useimmiten hoitotiimissä. Lähijohtaminen, kehittämistehtävät ja riskienhallinta sekä kestävä kehitys ovat osa opintoja. Asiakaskeskeinen suun terveydenhoitotyö pohjautuu tietoperustaan ja osaamiseen, joka koostuu kliinisestä suun hoidon tiedon keräämisestä ja hoidon toteuttamisesta hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suuhygienistiopiskelijat toimivat erilaisissa verkostoissa suun terveyttä edistävissä yhteistyötehtävissä.

Ammattiopinnoissa perehdyt ammatin keskeisiin tehtäväkokonaisuuksiin, jotta valmistuttuasi kykenet työskentelemään itsenäisesti suuhygienistin vastuualueella ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen ja toimimaan tarvittaessa lähiesihenkilön tehtävissä.

Opintoihin sisältyy harjoittelua kampuksen luokka- ja simulaatiotiloissa, kliinisessä oppimisympäristössä sekä terveydenhuollon eri yksiköissä. Osan harjoittelustasi voit toteuttaa myös kansainvälisen yhteistyöverkoston korkeakoulun harjoitteluympäristössä.

Opinnäytetyössäsi osoitat valmiutesi työskennellä itsenäisesti ja käytät kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä kehittämisprojekteissa ja suun terveyden tutkimusryhmän soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Suuhygienistin osaaminen muodostuu ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, jotka sisältävät seuraavia osaamiskokonaisuuksia: terveyden edistäminen, suun terveydenhoitotyö, suun terveydenhoitotyön ja ympäristön turvallisuus sekä suun terveydenhoitotyön johtaminen ja kehittäminen. Laajentavassa osaamisessa opiskelija syventää osaamistaan opinnäytetyön muodossa ammattialansa keskeisten aiheiden parissa. Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan työskentelemällä sosiaali- ja terveysalalla sekä opiskelemalla ammattikorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen tarjonnasta.

Osaamistavoitteet

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit sovelluksineen ovat keskeinen osa opiskelua.

Yksilö-osaaminen näkyy opiskelijan luovana ongelmanratkaisukykynä, kokonaisvaltaisuutena ja päämäärätietoisuutena opiskeluaikana.
Yhteisö-osaaminen on taitoa toimia ammatillisessa ryhmässä ja huomioiden jäsenten näkökulmat.
Verkosto-osaaminen tarkoittaa taitoa verkostoitua ja toimia rakentavassa yhteistyössä eri ammattialojen edustajien kanssa myös kansainvälisesti.

Turun ammattikorkeakoulussa opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti opintojaksokohtaisesti soveltuvin osin huomioiden ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, sekä niiden tuottaman pääoman. Jätämme tällä pääomalla tuleville sukupolville paljon mahdollisuuksia.

Tutkinto sisältää opintojen loppuvaiheessa valtakunnalliset suuhygienistin näyttökokeet sekä valtioneuvoston asetuksen mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutuksen. Tutkinnon suorittaneen osaaminen sisältää EDHF:n (European Dental Hygienist Federation) määrittelemät ydinosaamisalueet, jotka ovat ammatillisuus ja asiantuntijuus, turvallinen ja tehokas hoitotyö, potilaskeskeinen hoito ja suun terveys yhteiskunnassa. Tutkinto vastaa Euroopan Unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden kansainvälisen liikkumisen.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelusi suuhygienistikoulutuksessa toteutuu Turun ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyn innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Se näkyy muun muassa innovatiivisina opetusmenetelminä, erilaisina sosiaalisina ja digitaalisina oppimisympäristöinä, opintojen vaihtoehtoisina suoritustapoina, joustavina opetussuunnitelmina, kansainvälisyytenä ja yrittäjämäisenä toimintana. Innovatiivisuus voi olla esimerkiksi osallistumista oman alan työelämää kehittäviin hankkeisiin ja projekteihin.

Opiskelu suuhygienistin tutkintoon tapahtuu kampusalueella, erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja työelämän organisaatioissa sekä digitaali- ja virtuaaliympäristöissä.

Koulutusyhteistyötä tehdään monialaisesti ja moniammatillisesti alueen terveyspalveluorganisaatioiden kanssa sekä lähihoitajaopiskelijoiden, hammasteknikko- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Yrittäjämäistä ja monialaista toimintatapaa harjoitellaan ammattikorkeakoulun omassa kliinisessä oppimisympäristössä Medisiina D:ssä osana yksityisiä alueen sosiaali- ja terveysalan palveluita.

Alueen korkeakoulut, organisaatiot ja yritykset muodostavat kansallisen suun terveyden osaamiskeskittymän, jonka tarkoituksena on lisätä organisaatioiden välistä yhteistyötä opetuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien koulutus ja alan toimijoita keskittyy Kupittaan kampusalueelle.

Turun ammattikorkeakoulun toiminta perustuu korkeakoulun laadunhallintamalliin ja prosessikuvauksiin. Opiskelijoilla on oikeus ja velvollisuus osallistua korkeakouluyhteisön kehittämiseen eri kanavien kautta.
Opiskelija voi vaikuttaa asioihin esimerkiksi osallistumalla koulutuksen kehittämispäiviin ja koulutusten työryhmiin.

Arviointi

Arvioinnissa noudatetaan Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arvioinnin lähtökohtana ovat tutkinnon osaamisvaatimukset. Arviointi perustuu osaamiseen ja sen kehittymiseen. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että opiskelijan/opiskelijaryhmän tuotokseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia ja vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointi, vertaisarviointi ja opettaja/ohjaaja-arviointi, kehityskeskustelu). Jatkuvalla arvioinnilla tuetaan opiskelijan kehittymistä, omien tavoitteiden asettamista sekä omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamista.

Arviointikriteerit ovat opintojaksokohtaisia ja ne laaditaan tasoille tyydyttävä (1-2), hyvä (3-4) ja kiitettävä (5) tai hyväksytty-hylätty. Arvioinnin perusteet kuvataan opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja/t. Arvioinnin tueksi on laadittu arviointikehikko, jota sovelletaan opintojaksokohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opintojen vaiheet sekä alakohtaiset ja yleiset osaamistavoitteet.