Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen kuvaus:

Terveysteknologia on insinööreille (AMK) suunnattu työelämälähtöinen koulutusohjelma. Koulutuksen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä, antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, yhteistyötaitoja, projektinhallintaosaamista sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.? Koulutuksesta valmistut ylempään AMK-tutkintoon, eli Master-tutkintoon.

Terveysteknologia -koulutuksessa keskitytään lääkinnällisten laitteiden liiketoiminnan ja tuotekehityksen erityispiirteisiin, kuten regulatiivisiin vaatimuksiin. Lisäksi opiskelijat oppivat palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusteet ja osaavat hyödyntää niitä uusien terveysteknologisten innovaatioiden kehittämisessä. Opiskelijat tutustuvat myös terveysteknologian hyödyntämiseen sote-sektorilla ja oppivat tekemään vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin. Lisäksi opinnoissa käydään läpi käyttöönoton suunnittelu ja toteutus sekä opitaan arvioimaan terveysteknologiatuotteen soveltuvuutta organisaation tarpeisiin.

Terveysteknologia -koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -tarjontaa. Opinnot koostuvat kaikille Master-tason koulutuksille yhteisistä opinnoista sekä oman erityisalan syventävistä opinnoista. Tämä YAMK-koulutus antaa vankan pohjan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen ja tukee uralla etenemistä entistä haastavampiin tehtäviin.?Työskentelysi koulutuksen aikana ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen työtehtäviisi mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

Lisätietoa opetuskielistä:

Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa valinnaisista opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Opintojen rakenne:

Terveysteknologia -koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (ylempi AMK).

Opinnot koostuvat
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op.

Ydinosaamisen opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä aiempia opintoja syventävistä ammatillisista opinnoista. Syventävät ammattiopinnot liittyvät tutkimusryhmien osaamisalueisiin. Opiskelija voi edelleen syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla vapaasti valittaviksi opinnoiksi esimerkiksi muiden YAMK-koulutusten opintoja.?Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Koulutuksen antama pätevyys:

Ylempi AMK -tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin esimerkiksi yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Koulutus noudattaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 eli sama kuin yliopiston maisteri-ja DI-tutkinnoissa.

Uramahdollisuudet:

YAMK-insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Terveysteknologian YAMK-insinöörit sijoittuvat usein tuotekehityksen tehtäviin terveysteknologiayrityksissä tai asiantuntijatehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK tutkinnon ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuasi sinulla on samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Yliopistot voivat asettaa ehtoja jatkotutkinto oikeuden myöntämiselle esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa.

Ylempi AMK tutkinto antaa myös kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Terveysteknologian YAMK-koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita.

Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinessa: http://campusonline.fi/

Tutkimukselliset painopisteet:

Terveysteknologian tutkimusryhmässä tutkitaan ja tuotetaan terveysteknologian sovelluksilla, järjestelmillä ja toimintaprosesseilla ihmisläheisiä ratkaisuja, joilla tuetaan ja ylläpidetään kansalaisten elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä sekä toimintakykyä. Terveysteknologian laboratoriossa testataan ja kehitetään henkilökohtaisen terveydenhuollon ja potilasmonitoroinnin ratkaisuja sekä tehdään käytettävyystestauksia ja arviointeja terveysteknologiatuotteille.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· analysoida terveysteknologian toimialaa huomioiden alan tuotekehityksen ja liiketoiminnan erityispiirteet
· soveltaa viranomaisvaatimuksia, suosituksia ja lakeja lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksessä
· soveltaa palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita terveysteknologiainnovaatioiden kehittämisessä
· luoda vaatimusmäärittelyn terveysteknologiatuotteelle
· luoda käyttöönottosuunnitelman
· arvioida terveysteknologiatuotteen hyötyjä ja soveltuvuutta organisaation tarpeisiin

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa 2 lähipäivää. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö moniammatillisessa ryhmässä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen. Opinnoissa hyödynnetään aikuispedagogiikkaa. Opiskelu sisältää erilaisia ennakkotehtäviä, oppimistehtäviä, lähipäiviä, itseopiskelua sekä ryhmässä tapahtuvaa opiskelua. Lähipäiviin valmistaudutaan yleensä tutustumalla ennakkomateriaaliin ja/tai suorittamalla ennakkotehtävä. Lähipäivinä tarkennetaan opettajan johdolla päivän aiheita, käydään tutustumassa alan organisaatioihin, puretaan ryhmätöitä tai suoritetaan harjoituksia terveysteknologian laboratoriossa. Tarkoitus on, että opiskelija pystyy omien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan kehittämään osaamistaan myös itseopiskelumateriaalin avulla. Ryhmätyöskentelyn avulla eri taustaiset opiskelijat voivat jakaa omaa hankittua osaamistaan sekä reflektoida yhdessä oppimistavoitteisiin liittyviä sisältöjä.

Arviointi

Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opiskelijat laativat itselleen omat oppimistavoitteet ja suorittavat myös itsearviointeja. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella.

Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Lisäksi käytetään vertaisarviointia ja mahdollisesti toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.