Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen kuvaus:

Ohjelmistotekniikka ja ICT -koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille tietotekniikan, elektroniikan tai tietoliikennetekniikan insinööreille, jotka haluavat syventää osaamistaan asiantuntemusta vaativissa tietoverkkojen tai ohjelmistojen hallinta- ja kehitystehtävissä. Koulutuksesta valmistut ylempään AMK-tutkintoon, eli Master-tutkintoon.

Ohjelmistotekniikka ja ICT-koulutuksessa vaativan erityistason osaamisesi laajenee, joten saat uusia näkökulmia alan käytänteiden soveltamiseksi työtehtävissäsi. Opit ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja pystyt luomaan kokonaiskuvaa toiminnan muutostarpeista sekä toteuttamaan tarvittavia kehittämistoimia. Koulutuksessa perehdyt keskeisiin tietoverkkoihin ja ohjelmistotekniikkaan vaikuttaviin haasteisiin, kuten tietoturvan, pilvipalveluiden sekä uusien ohjelmistoarkkitehtuurien ja -kehittämismenetelmien aiheuttamiin muutoksiin valitsemasi painotuksen mukaan. Työskentelysi koulutuksen aikana ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen työtehtäviisi mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

Ohjelmistotekniikka ja ICT -koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -tarjontaa. Opinnot koostuvat kaikille Master-tason koulutuksille yhteisistä opinnoista sekä oman erityisalan syventävistä opinnoista. Koulutuksen kokoavina teemoina ovat tietoturva, Internet of Things (IoT) ja ohjelmistotekniikka sekä niihin läheisesti liittyvät aihealueet. Näihin liittyy myös opinnäytetyö, joka tyypillisesti tehdään työelämään liittyvänä kehittämistehtävänä. Teemojen mukaista osaamista tarvitaan esimerkiksi seuraavissa järjestelmissä: langattomat anturit, älylaitteet, matkapuhelimet, robotit ja tulevaisuuden kulkuneuvot.

Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisten koulutusten opiskelijoita.

Opintojen rakenne:

Ohjelmistotekniikka ja ICT -koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (ylempi AMK).
Opinnot koostuvat:
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op.

Ydinosaamisen opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä aiempia opintoja syventävistä ammatillisista opinnoista. Syventävien opintojen teemoja ovat:
– Tietoliikenneverkot ja tietoturva, johon liittyy myös oma tutkimusryhmä, jonka projekteissa sinulla on mahdollisuus osallistua aihealueen uusimpien tekniikoiden testaamiseen ja kehittämiseen.
– Sulautettu ohjelmointi ja IoT, jossa sinulla on mahdollisuus perehtyä tietoverkkoon kytkettävien mikrotietokoneohjattujen järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen myös tietoturvan kannalta.
– Ohjelmistotuotanto ja sovellusarkkitehtuurit, joka kehittää osaamistasi ohjelmistotuotannon menetelmistä sekä ratkaisutavoista esim. pilvipalveluiden kehittämisessä.

Moni Ohjelmistotekniikka ja ICT -insinööri (ylempi AMK) toimii jossakin vaiheessa uraansa joko itsenäisenä yrittäjänä tai yrityksen vastuullisissa johto- tai asiantuntijatehtävissä. Vapaasti valittavilla opinnoilla voit laajentaa osaamistasi esimerkiksi liiketoimintaosaamisesta ja projektijohtamisesta valitsemalla opintoja Turun AMK:n muiden Master-koulutusten tai muiden korkeakoulujen tai yliopistojen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa. YAMK-opiskelijoilla on mahdollisuus päästä mukaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Myös kansainvälinen opiskelijavaihto on mahdollista.

Koulutuksen antama pätevyys:

Ylempi AMK -tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin esimerkiksi yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Koulutus noudattaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 eli sama kuin yliopiston maisteri-ja DI-tutkinnoissa.

Uramahdollisuudet:

Koulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet erityisesti tietoturvaan ja ohjelmistotekniikkaan liittyviin projektitehtävien suunnitteluun, läpivientiin ja johtamiseen. Koulutuksen suorittanut saa myös valmiudet toimia vaativissa tietoturvan ja ohjelmistotekniikan projektien johto- ja hallintatehtävissä tai asiantuntija- ja kehittämistehtävissä eri alojen yrityksissä tai julkisella sektorilla. Tutkimukset osoittavat, että suoritetuilla tutkinnolla on vaikutusta urien ja työnkuvien kehitykseen. Koulutus on suunniteltu lisäämään tutkinnon suorittajan henkilökohtaisia valmiuksia kehittää itseään ja osaamistaan tietoturvan jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Opiskelusta on hyötyä myös työnantajalle, sillä oppimistehtävät voidaan soveltaa oman työn ja työpaikan kehittämiseen. Tutkinto vahvistaa mahdollisuuksia hakeutua haastavampiin työtehtäviin, lisää tietoja ja taitoja myös projektijohtamisesta ja liiketoimintaosaamisesta sekä varmuutta verkostoissa toimimiseen.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK tutkinnon ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuasi sinulla on samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Yliopistot voivat asettaa ehtoja jatkotutkinto oikeuden myöntämiselle esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa.
Ylempi AMK tutkinto antaa myös kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Ohjelmistotekniikka ja ICT -koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita.
Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinessa: http://campusonline.fi/

Tutkimuksen painopisteet:

Turun ammattikorkeakoulun Ohjelmistotekniikan ja ICT:n sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä ovat erityisesti tietoliikenne ja tietoturva. Tämän osaamisalueen laboratoriot ja asiantuntijat ovat opiskelijan käytettävissä erityisesti ammattiopinnoissa sekä esimerkiksi opinnäytetyön aiheiden tarjoajina ja ohjaajina.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa opintojaksovalintojensa mukaan:
• tunnistaa tietoturvauhkia ja mallintaa niitä
• luoda tietoturvapolitiikan tietoturvan riskianalyysin periaatteiden ja riskien hallinnan avulla ja ottaa sen käyttöön
• hyödyntää tietoturvan elinkaarimalleja ohjelmistokehityksessä ja julkisen avaimen käyttöä salauksessa
• organisoida ja johtaa tietoturvan riskikartoituksen PK-yrityksessä
• suojata omaa elektronista tietoliikennettään
• ottaa huomioon kuinka esineiden internet vaikuttaa liiketoimintaan ja mitä mahdollisuuksia se antaa
• yleisen IoT toteutusarkkitehtuurin ja IoT-järjestelmän rakentamisen laboratorioympäristössä
• langattomien IoT-järjestelmien erot ja mahdollisuudet syvällisemmin ainakin yhden järjestelmän osalta
• kuvata miten ohjelmistotuotanto toteutetaan projektissa
• kuvata miten toimitaan ohjelmistoprojektin eri vaiheissa
• kuvata minkälaisia eri sovellusarkkitehtuureja on käytettävissä pilvipalvelujen kehittämisessä
• kuvata miten mikropalvelinarkkitehtuurilla voidaan toteuttaa sovellus

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka sisältää sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa.

Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa verkkopedagogiikan menetelmiä hyödyntäen ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on kuukausittain keskimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää, jotka toteutetaan innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen. Opintoihin kuuluu vaihtelevasti teoriaopetusta ja laboratoriotyöskentelyä lähipäivinä sekä verkko-opintoja, harjoitustöitä, projekteja ja työharjoittelua etäopiskeluna.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan.

Opintojaksoissa ja opinnäytetyössä käytetään numeroarviointia asteikolla 0 – 5, jossa arvosana 1 on alin hyväksytty ja 5 korkein arvosana. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevatopintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan palautetta toimeksiantajilta.