Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa opiskelija kehittyy esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa opiskelija kehittää osaamistaan vaativalle asiantuntijatasolle.

Kaikissa Leadership-koulutuksissa opiskelija kehittää omaa johtamisprofiiliaan kohti motivoivaa ja toimeenpanokyvykästä johtajuutta. Hän osaa johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta. Lisäksi hän kykenee uudistamaan ja kehittämään organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa.

Sote-johtaja osaa analysoida ja kehittää itseään toimeenpanokyvykkäänä johtajana. Hän osaa luoda tuloksekasta johtajuutta, jossa tavoitteena on hyvinvoiva ja toimeenpanokyvykäs työyhteisö. Sote-johtaja luo ja viestii uutta sote-asiantuntijakuvaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän kehittää ja johtaa systematisoituja, asiakaslähtöisiä (palveluohjattu) ja tehokkaita (liiketoiminnallistettu, tuotantotaloudellistettu) sote-alan johtamis- ja palvelujärjestelmiä sekä palvelukonsepteja. Sote-johtaja soveltaa tietojohdettuja muutostarveinterventioita sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajankohtaisiin ja merkittäviin muutoksiin ja toimenpiteisiin.

Lisätietoa opetuskielistä:
Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen.
Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Koulutuksen sisältö:
Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä SOTE-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Sote-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen ydinosaamista ovat uudistuva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, tiedolla johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, laskentatoimi sote-alan johtamisen tukena, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantotaloudellisuus, johtaminen sote-muutoksissa sekä johtajuuden muutos.

Sote-alan johtamisosaamisen tavoitteellinen kehittäminen toimeenpanokyvykkääksi johtajaksi saavat tukea sekä vapaasti valittavien opintojen, ydinosaamista tukevien opintojen että opinnäytetyön prosesseissa. Sisällöllisesti opinnot tukevat tietojohdettujen muutostarveinterventioiden tunnistamista ja toimeenpanoa, kun kohteina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajankohtaiset ja merkittävät muutokset. Opintojen keskiössä ovat uuden sote-asiantuntijakuvan luominen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä systematisoitujen, asiakaslähtöisten (palveluohjattu) ja tehokkaiden (liiketoiminnallistettu, tuotantotaloudellistettu) johtamis- ja palvelujärjestelmien sekä palvelukonseptien määrittäminen ja integrointi palvelutuotantoon. Erityinen mielenkiinto kohdennetaan hyvinvoivan ja toimeenpanokyvykkään työyhteisön saavuttamiseen tuloshakuisen johtamisosaamisen integraationa. Kehittämisprojektina toteutettavan opinnäytetyön avulla kehitetään ja johdetaan työelämää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti verkostomaisesti.

Opintojen rakenne:
Koulutuksen kokonaisuus on 90 op. Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
Ydinosaaminen 40 op
Laajentava osaaminen 20 op
Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä.

Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista, joihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla myös täysin virtuaalisena toteutuksena.

Opinnäytetyö:
Opinnäytetyö toteutetaan pääsääntöisesti kehittämisprojektina, jossa opiskelija toimii organisaation kehittäjänä. Opinnäytetyössä on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytäntöön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI).

Opinnäytetyön toteutetaan kolmikantamallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyötä opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämämentorin välillä koko koulutuksen ajan. Yhteistyössä toimii tarpeen mukaan myös rahoittaja. Kehittämisprojektille muodostetaan monipuolista asiantuntijuutta edustava ohjaus- ja projektiryhmä, jotka tukevat kehittämisprojektin toteutusta.

Uramahdollisuudet:
Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli suorittaa pedagogiset opinnot.

Pätevyys:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Tehtävänimikkeitä:
Ylihoitaja, päällikkö, johtaja, kehittäjä

Kansainvälistyminen:
Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan ja on integroitu osaksi oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen Turun AMK:n kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa. Osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:
Leadership-koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan, verkostojen ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämisprojekti, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Opiskelija voi hakeutua myös muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoonsa. Opiskelija voi hyödyntää Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnline. http://campusonline.fi/

Elinkeinoelämä osallistuu koulutuksen kehittämiseen.

Tutkimukselliset painopisteet:
Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä harjoitus- ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Tarvittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan myös ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysalan Master Schoolin monitieteinen tutkimusryhmä edistää SOTE -palvelujärjestelmän toiminnan johtamista, arviointia ja kehittämistä. Tutkimukselliset painopisteet ovat tietoperusteinen johtaminen, asiakaslähtöiset toimintamallit ja uudet ratkaisut yhdyspinnoilla, laadukas hoito ja palvelu vanhuspalveluissa, osaaminen uudistuvassa ja monikulttuuristuvassa toimintaympäristössä sekä korkeakoulutus, työllistyminen ja urapolut.

Jatko-opintomahdollisuudet:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· kehittää omaa johtamisprofiiliaan motivoivana ja toimeenpanokyvykkäänä johtajana
· johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti sekä ihmisiä että muutosta tavoitteena hyvinvoiva ja toimeenpanokyvykäs työyhteisö
· luoda ja viestiä uutta sote-asiantuntijakuvaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
· luoda systematisoituja, asiakaslähtöisiä (palveluohjattu) ja tehokkaita (liiketoiminnallistettu, tuotantotaloudellistettu) johtamis- ja palvelujärjestelmiä sekä palvelukonsepteja
· soveltaa tietojohdettuja muutostarveinterventioita sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen
ajankohtaisiin ja merkittäviin muutoksiin ja toimenpiteisiin

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee koulutusten tarjonnasta opintoja, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen. SOTE-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Frameworkiin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.