Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esihenkilönä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle.

Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutuksen tavoitteena on edistää taide- ja kulttuurialan kehittämistä ja johtamiskäytäntöjä. Taide- ja kulttuurialan johtaminen -koulutus on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Leadership-polun koulutuksista. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun AMK:n Taideakatemian ja Tekniikan ja liiketoiminnan sektorin kanssa. Koulutus johtaa Master-tutkintoon eli ylempään AMK-tutkintoon, joka vastaa osaamistasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisteritutkintoa ja antaa saman pätevyyden esimerkiksi julkiseen virkaan.

Koulutuksen aikana kehität osaamistasi kulttuurialan organisaation toiminnan strategialähtöisessä kehittämisessä, talouden ja juridiikan kysymyksissä sekä työyhteisön yhteistoiminnan ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan kehittäminen ja siitä viestiminen antaa kuvan kiinnostavasta työyhteisöstä, joka edistää mahdollisuuksia rekrytoida hyviä tekijöitä toiminnan toteuttamiseen.
Koulutuksessa keskeisessä roolissa on kunkin opiskelijan oman johtamisidentiteetin, itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille ja asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneita esihenkilötyöstä ja johtamisesta. Aikaisempi kokemus eri taide- ja kulttuurialan organisaatioissa tarjoaa hyvän lähtökohdan koulutukseen hakeutumiselle ja siitä hyötymiselle.
Opintojen aikana pureudut oman alasi kehittämisen haasteisiin sekä tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Taide- ja kulttuurialan toimintaympäristö elää jatkuvassa muutoksessa. Alaan vaikuttavat muun muassa teknologiset (digitalisaatio), kulttuurisisältöjen, taidekäsitysten sekä kuluttajakäyttäytymisen muutokset.

Kaikissa leadership-koulutuksissa opiskelija kehittää omaa johtamisprofiiliaan kohti motivoivaa ja toimeenpanokyvykästä johtajuutta. Hän osaa johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta. Lisäksi hän kykenee uudistamaan ja kehittämään organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa.

Koulutuksen sisältö:
Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä Taiteen ja kulttuurin johtamisen opinnoista. Syventävissä kursseissa opit muun muassa taide- ja kulttuuriorganisaatioiden johtamista, taide- ja kulttuurialan tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä henkilöstöjohtamista.

Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Opintojen rakenne:
Koulutuksen kokonaisuus on 90 op. Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op
Opinnot toteutetaan monimuotoisesti verkko-opiskeluna ja itsenäisenä työskentelynä Pääosin opinnot toteutetaan verkko-opintoina, joihin sisältyy verkkotapaamisia ja -luentoja. Opetus muodostuu ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla myös täysin virtuaalisena toteutuksena. Opintojen suunniteltu kesto on 2 vuotta.

Opinnäytetyö:
Opinnäytetyö toteutetaan pääsääntöisesti kehittämisprojektina, jossa opiskelija toimii organisaation kehittäjänä. Opinnäytetyössä on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytäntöön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa.

Uramahdollisuudet:
Tutkinnon suoritettuasi voit toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli suorittaa pedagogiset opinnot.

Pätevyys:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa toimimisen myös kansainvälisissä tehtävissä. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Kansainvälistyminen:
Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista ja kiinnostuksesta. Sinulla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen Turun AMK:n kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa. Osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:
Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan, verkostojen ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkimukselliset painopisteet:
Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutuksessa tutkimus ja kehittämistoiminta toteutetaan opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä harjoitus- ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Sinulla on mahdollisuus suorittaa opintoja myös ammattikorkeakoulun omissa tutkimusryhmissä erilaisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämisprojekti, jonka pohjalta laaditaan opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Opiskelija voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea: http://campusonline.fi/

Jatko-opintomahdollisuudet:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuasi sinulla on samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Yliopistot voivat asettaa ehtoja jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

kehittää omaa johtamisprofiiliaan
johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta
analysoida taide- ja kulttuurialalla toimivan organisaation kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä kehittää toimintaa
suunnitella, toteuttaa ja arvioida strategialähtöisen työyhteisön toimintaa jatkuvan parantamisen periaattein
suunnitella, kehittää, arvioida ja johtaa henkilöstön osaamista
suunnitella ja kehittää taide- ja kulttuuriorganisaation rahoitusmahdollisuuksia ja toiminnan taloutta
johtaa työsopimus-, työsuojelu- ja työturvallisuuslainsäädäntöön sekä tekijänoikeuksiin liittyvään
lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä organisaatiossa
soveltaa erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä taide- ja kulttuurialan toiminnan uudistamisessa

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee opintoja koulutusten tarjonnasta, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen.

Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Tutkinnon ydinosaaminen rakentuu neljästä moduulissa: Tulevaisuuden osaaminen ja toimintaympäristöt (10 op), Taide- ja kulttuuriorganisaation johtaminen (10 op), Taide- ja kulttuurialan tuotteiden ja palvelujen kehittäminen (10 op) sekä Henkilöstöjohtaminen (10 op). Tutkintoon kuuluu Opinnäytetyö (30 op). Lisäksi tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja (20 op). Turun AMK:n Master Schoolissa voi opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon joustavasti työn ohessa, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Opiskelu on käytännönläheistä, ja perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. Oppiminen tapahtuu erilaisten oppimis- ja kehittämistehtävien kautta. Lähiopetuksen lisäksi opiskelu koostuu verkko-opinnoista, itsenäisestä työskentelystä ja erilaisista ryhmä- ja projektitöistä.

Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutuksessa opinnäytetöiden keskeisenä tavoitteena on opiskelijan oman johtajuusidentiteetin kehittäminen. Opinnäytetyön kehittämishanke voi olla myös toimeksianto asiakkaalle. Kehittämistoiminta nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta relevantteja tutkimusmenetelmiä ja kehittämisen työkaluja. Opinnäytetyöhön kuuluu myös kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Opiskelija voi halutessaan kytkeä kehittämishankkeensa Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien teemoihin tai toimintaan. Tukea kehittämishankkeeseen voi hakea myös muista Turun AMK:n verkostoista sekä opiskelijan omista verkostoista. Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös tiimityönä.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Frameworkiin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0–5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta.

Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.