Kulttuurialan ylempi AMK, luova kerronta ja nonfiktio, K26: YLUOVAK26

Koulutuksen kuvaus

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutus on suunnattu työkseen tai muuten tavoitteellisesti kirjoittaville, jotka haluavat kehittää työskentelyprosessiaan ja ilmaisuaan. Koulutukseen voi hakea eri alojen korkeakoulututkinnoilla. Opiskelijat valmistuvat koulutuksesta ylempään AMK-tutkintoon eli Master-tutkintoon. Suomenkielinen tutkintonimike on medianomi (ylempi AMK).

Koulutuksesta hyötyvät erityisesti feature-kirjoittamiseen suuntautuneet journalistit, kerronnallisesta tietokirjallisuudesta kiinnostuneet tietokirjailijat, tietokirjallisuuden kustannustoimittajat sekä eri alojen opettajat, tutkijat, taiteilijat ja muut asiantuntijat, joiden työhön kuuluu viestiä työstään kirjoittamalla eri yleisöille.
Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksen keskiössä on narratiivinen eli kerronnallinen tietokirjallisuus ja journalismi. Koulutus yhdistää journalismille ominaisen tinkimättömän pyrkimyksen todenmukaisuuteen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen kaunokirjallisuudesta lainattuihin luoviin kerronnan keinoihin.

Opiskelijat saavat valmiuksia monipuoliseen ja kriittiseen tiedonhankintaan, faktantarkistukseen, eettisten kysymysten pohtimiseen ja ratkaisemiseen sekä tarinallisuuden ja kaunokirjallisten ilmaisukeinojen hyödyntämiseen nonfiktion eri lajeissa. Painopiste on pitemmissä ja luovat kerronnan keinot mahdollistavissa lajityypeissä, kuten yleistajuisissa tietokirjoissa, oppaissa, oppimateriaaleissa ja feature-jutuissa.
Keskeisessä osassa koulutusta on läpi opintojen jatkuva ammatillinen elämäkertaprosessi, eli ohjattu itsereflektiivinen oppimisprosessi, jonka aikana tutkiskellaan oman kirjoittamisen ja ammatillisuuden kannalta keskeisiä teemoja ja työstetään omaa kirjoittajaidentiteettiä.

Koulutukseen hakevilta edellytetään jo hakuvaiheessa toteutuskelpoista suunnitelmaa kirjoittamisprojektiksi, jonka pohjalta rakentuu koulutukseen valitun opiskelijan opinnäytetyö. Opinnäytetyössä yhdistyy luova tietokirjallinen tai journalistinen työskentely ja sen tutkimuksellinen tarkastelu opinnäytetyöraportissa.

OPISKELU MONIMUOTOKOULUTUKSESSA

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutus on osa Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolia. Master School kokoaa yhteen tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan YAMK-opiskelijat. Master Schoolissa opiskelijan on mahdollista verkostoitua niin oman alansa kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Master Schoolissa opiskelu tapahtuu joustavasti työn ohessa, mistä päin Suomea tahansa.

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksen toteutuksesta vastaa Turun AMK:n Taideakatemia, joka on monitaiteinen ja monialainen yhteisö. Koulutuksen opettajatiimiin kuuluu journalismin, tietokirjoittamisen, tutkimuskirjoittamisen ja luovan kirjoittamisen asiantuntijoita.

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksessa on lähiopetusta pääsääntöisesti kaksi päivää kuukaudessa. Turun kampuksella toteutettavan lähiopetuksen ohella kontaktiopetus voi toteutua osittain videoyhteyden välityksellä. Muulloin opiskelijat työskentelevät oman aikataulun mukaisesti etänä ja verkossa tehden erilaisia oppimistehtäviä ja projektitöitä itsenäisesti tai ryhmätyönä.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa lukukaudessa (1,5 vuotta). Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opetussuunnitelma on joustava, ja lyhimmillään opinnot on mahdollista tehdä yhdessä vuodessa kokopäiväisenä opiskeluna.

Tutkinnon ydinosaaminen rakentuu moduuleissa Tulevaisuuden tekijät ja Luova ja narratiivinen nonfiktio. Moduulin opintojaksoissa keskitytään toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin, oman kirjoittajaidentiteetin tutkimiseen ja vahvistamiseen, tarinallisuuden merkitykseen ja muotoihin sekä kaunokirjallisen kerronnan keinojen hyödyntämiseen tietokirjallisuudessa ja journalismissa.

Opinnäytetyössä opiskelija syventää kirjoittajaosaamistaan oman kirjoittamisprojektin ja sitä tutkimuksellisesti tarkastelevan kirjallisen opinnäytetyön kautta. Tarkoituksena on toteuttaa opiskelijan oman työn sekä osaamisen kehittämisen kannalta mielekäs kirjallinen tuotos, kuten feature-juttu, essee, oppimateriaali tai yleistajuisen tietokirjan tai oppaan käsikirjoitus. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja sen parissa työskentely läpäisee koko opintoajan.

Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan itselleen tarpeellisilla alueilla ja mielekkäillä tavoilla. Vapaasti valittavia opintoja voi valita Turun AMK:n Master Schoolin opintotarjonnasta sekä esimerkiksi Campus Online -ristiinopiskeluverkoston verkkokursseista. Opiskelija voi myös tehdä projektiopintoja Turun AMK:n tutkimusryhmien hankkeissa, ammattikorkeakoulun ulkopuolisina toimeksiantoina tai opiskelijan omina työelämäprojekteina.

Opiskelijan omien oppimistavoitteiden asettamista, osaamispolun rakentumista ja ammatillista kehittymistä tuetaan opettajatuutoroinnilla, henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laatimisella sekä ammatillisella elämäkertaprosessilla.

PALAUTEJÄRJESTELMÄ

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutus nojaa ennen kaikkea jatkuvan itsearvioinnin sekä jatkuvan palautteen periaatteeseen: jokaisella lähijaksolla opiskelijat tapaavat tuutoropettajan, jonka kanssa keskustellaan opintojen kannalta ajankohtaisista asioista. Tuutortapaamisissa kynnys palautteen antamiseen on matala ja palautteeseen voidaan reagoida välittömästi.

Palautetta voi antaa myös verkko-oppimisympäristössä ja sähköpostitse. Lisäksi opiskelijoilta kerätään palautetta opintojaksoista sähköisellä palautejärjestelmällä (Spark) sekä koulutuksesta kokonaisuudessaan ensimmäisen lukuvuoden pääteeksi toteutettavalla kyselyllä.

URA- JA JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Turun AMK:n Master Schoolista valmistunut opiskelija on kehittänyt työelämää ja omaa asiantuntemustaan, laajentanut verkostojaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja saanut työkalut omalla työuralla etenemiseen sekä oman asiantuntijuuden kehittämiseen edelleen.

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksesta valmistunut voi taustatutkinnostaan ja työkokemuksestaan riippuen työllistyä esimerkiksi tietokirjailijana, journalistina, kustannustoimittajana, oppimateriaalituottajana tai erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Master-tason tutkinto eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden soveltuviin jatko-opintoihin. Yliopistot voivat asettaa ehtoja jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOIMINEN

Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ja näkökulmat huomioidaan monipuolisesti opetussisällöissä ja opetuksen toteutustavoissa. Kestävä kehitys nousee opetuksen sisältönä esiin Tulevaisuuden toimintaympäristöt - , Omaelämäkerrallisuus ja ammatillinen elämäkertaprosessi - sekä Tarinallisuus tietokirjallisuudessa ja journalismissa -opintojaksoilla. Kestävän kehityksen näkökulmia pohditaan myös oman opinnäytetyön toteutusta suunniteltaessa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksesta valmistunut opiskelija osaa
• tarkastella tietokirjallisuuden ja journalismin ajankohtaisia ilmiöitä ja suuntauksia analyyttisesti, kriittisesti ja tulevaisuusorientoituneesti,
• tunnistaa tietokirjallisuuden ja journalismin yhteiskunnallisen roolin ja merkityksen kestävän tulevaisuuden edistäjänä,
• hyödyntää kirjoittamistyössään uudenlaisia työskentelytapoja ja ilmaisukeinoja,
• käyttää digitaalisia työkaluja tiedonhankinnan ja -hallinnan sekä tietojen tarkistuksen ja kirjoittamisprosessin tukena,
• soveltaa ja kehittää eettisiä, vastuullisia ja kestäviä työskentelytapoja kirjoittamisprojekteissaan,
• toimia monialaisessa tiimissä luovasti ja uusia ratkaisuja kehittäen,
• luoda ja ylläpitää omaa osaamista täydentäviä yhteistyösuhteita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä ammatillisia verkostoja,
• viestiä omasta osaamisestaan, työskentelystään ja kirjallisista tuotoksistaan kotimaisille ja kansainvälisille verkostoille,
• arvioida ja kehittää osaamistaan ennakoivasti huomioiden toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden osaamistarpeet.

Pedagogiset toimintatavat

Luova kerronta ja nonfiktio -koulutus toteutuu monimuoto-opintoina. Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu opiskelijan oman aikataulun mukaisesti itse valitussa paikassa. Opiskelu toteutuu pääasiassa verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä sekä erilaisina ryhmä- ja projektitöinä. Itsenäistä opiskelua tukee ja rytmittää lähiopetus, jota on ohjelmassa pääsääntöisesti kahtena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa ensimmäisen lukuvuoden ajan ja johon osallistumista edellytetään.

Monialaista tiimityötä

Koulutus on lähtökohtaisesti monialainen koulutus, sillä opiskelijaksi voi hakeutua erilaisilla pohjakoulutuksilla sekä erilaisilla ammatillisilla taustoilla ja osaamisprofiileilla. Opiskelijaryhmän monialaisuus on vahvuus, ja monialaisessa ryhmässä ja tiimeissä toimiessaan opiskelijoilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja tuottaa yhdessä tuoreita ideoita ja ratkaisuja.

Opiskelijat jaetaan opintojen ajaksi monialaisiin oppimistiimeihin. Oppimistiimejä hyödynnetään useissa oppimistehtävissä, opiskelun ja opinnäyteprosessin vertaistukena sekä lähipäivien reflektiokeskusteluissa.
Vertaispalautteella on keskeinen rooli opintojaksojen oppimistehtävissä ja opinnäytetyön prosessissa.

Opettaja oppimisprosessin tukena

Taideakatemian Master-koulutuksissa opettajat toimivat opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tukijoina, opinnäytetyön ohjaajina sekä verkostoitumisen ja monialaisen tiimityöskentelyn mahdollistajina. Master-koulutus on oppiva yhteisö, jossa vertaisoppiminen toisilta opiskelijoilta – oman alansa ammattilaisilta – on keskeisessä osassa ja jossa myös opettajat oppivat yhdessä opiskelijoiden kanssa. Luova kerronta ja nonfiktio -koulutuksen opettajatiimillä on pedagogisen osaamisen lisäksi monipuolinen substanssiosaaminen kirjoittamisen eri lajeista sekä laajemmin viestinnän, kulttuurin, taiteiden ja taiteiden tutkimuksen aloilta.

Jokainen opiskelija käy tuutoropettajansa kanssa keskustelun opintojen alussa sekä toisen lukuvuoden aikana. Keskustelussa opiskelijaa tuetaan omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tekemisessä ja seuraamisessa.

Opiskelijalähtöistä opetusta

Taideakatemian Master-opiskelijoiden opintoihin sisältyy ammatillinen elämäkertaprosessi, joka ohjaa omien ammatillisten valintojen ja tavoitteiden, omien vahvuuksien, osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä oman ammatti-identiteetin jatkuvaan reflektointiin.

Koulutukseen sisältyvien opintojaksojen toteutusten suunnittelun peruslähtökohtana on opiskelijalähtöinen oppimisprosessi ja autenttisten, aktivoivien oppimistehtävien käyttäminen. Oppimistehtävistä monet kytkeytyvät opiskelijan omaan opinnäytetyöhön ja vievät sitä osaltaan eteenpäin. Lisäksi oppimistehtävissä hyödynnetään todellisia tapausesimerkkejä, ongelmia ja mahdollisuuksien mukaan myös toimeksiantoja työelämäkumppaneilta.

Koulutuksen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Koulutuksessa hyödynnetään opettajien tekemän arvioinnin lisäksi opiskelijoiden itsearviointia ja vertaisarviointia sekä mahdollisuuksien mukaan ulkoista työelämäkumppaneiden arviointia. Arvioinnin kohteena on sekä opiskelijan saavuttama osaaminen että sen kehittyminen opintojen kuluessa. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä. (Ks. tarkemmin Arviointi.)

Monipuoliset oppimisympäristöt

Master-koulutuksessa opiskelua ja oppimista tapahtuu monissa eri oppimisympäristöissä. Joitakin oppimisympäristöjä hyödyntävät kaikki koulutuksen opiskelijat yhdessä, joitakin ne opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristön omien osaamistavoitteidensa kannalta mielekkääksi oppimisen tavaksi ja paikaksi.

- Oppilaitosympäristö: Opiskelijat kokoontuvat Turun ammattikorkeakoulun kampukselle lähipäiviin pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lähijakso toimii tärkeänä oppimisprosessin ohjauksen, vertaistuen sekä tiimityöskentelyn ja yhteisen reflektion paikkana. Lisäksi lähijaksoilla järjestetään kulloinkin opintojaksoilla käsittelyssä oleviin teemoihin liittyviä omien opettajien tai vierailevien asiantuntijoiden luentoalustuksia.

- Verkko-oppimisympäristö: Monimuotototeutuksen ”kotipesänä” toimii oppilaitoksen verkko-oppimisympäristö itslearning (ITS), josta opiskelija löytää sekä yleisen koulutusta koskevan tiedon että yksittäisten opintojaksojen ohjelmat, ohjeistukset, oppimateriaalit ja oppimistehtävät. Verkko-oppimisympäristöä täydennetään tarpeen mukaan muilla digitaalisilla työkaluilla, kuten Zoomilla ja Teamsillä. Osa oppimisaktiviteeteista tapahtuu etänä verkossa vuorovaikutuksessa koko opiskelijaryhmän tai pienemmän tiimin kesken.

- Yhteistyöverkostot: Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään opinnäytetyössään ja muissa opinnoissaan omia ammatillisia verkostojaan sekä luomaan uusia. Opiskelijoita voi hyödyntää oman ammatillisen kehittymisensä kannalta olennaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia sekä opinnollistaa näitä vapaasti valittaviin opintoihinsa.

- Tutkimusryhmät ja TKI-hankkeet: Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erilaisissa rooleissa Taideakatemian tutkimusryhmien toimintaan ja näiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Opiskelija voi tehdä vapaasti valittaviin opintoihin projektiopintoja TKI-hankkeissa.

Arviointi

Kunkin opintojakson arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa kuvattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Opintojaksojen, samoin kuin niihin kuuluvien yksittäisten oppimistehtävien, arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty–hylätty. Poikkeuksen muodostaa opinnäytetyö (eli opintojakso nimeltään Opinnäytetyön toteutus ja raportointi), joka arvioidaan käyttäen numeraalista arviointiasteikkoa 1–5.

Opinnäytetyön arvioinnissa sovelletaan Turun ammattikorkeakoulun yhteisiä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereitä. Opinnäytetyöllä on kaksi arvioijaa, joista toinen on opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Toinen arvioija voi olla joko Turun ammattikorkeakoulun opettaja tai työelämän edustaja. Opiskelija saa opinnäytetyöstään sanallisen arviointilausunnon, jossa numeroarvosana perustellaan.

Opettajan antama arviointi: Opettajan tekemä arviointi kohdistuu jatkuvan arvioinnin periaatteella kaikkiin opintojakson aikana tehtyihin oppimistehtäviin. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan osaamista osoittavaan lopputuotokseen (oppimistulos) että opiskelijan työskentelyprosessiin (osaamisen kehittyminen). Osaamisen kehittyminen oppimisprosessin aikana tulee näkyviin esimerkiksi vertaispalautteen antamisessa ja vastaanottamisessa, oman tuotoksen kehittämisessä saadun palautteen pohjalta, oppimistehtävien ja opinnäytetyön etenemisen esittelyissä lähitapaamisissa, opettajien kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa, itsearvioinneissa sekä opiskelijan työskentelystään kirjoittamissa raporteissa.

Itsearviointi: Itsearvioinnin ytimessä on koulutuksen läpäisevä ammatillinen elämäkertaprosessi, joka toimii oman osaamisen ja sen kehittymisen sekä oman ammatti-identiteetin reflektoinnin välineenä läpi opintojen. Lisäksi opiskelijalta edellytetään oman osaamisen kehittymisen reflektointia kaikissa opintoihin liittyvissä raporteissa, kuten vapaasti valittaviin opintoihin tehtävien projektiopintojen raporteissa ja opinnäytetyön raportoinnissa.

Vertaisarviointi: Vertaisarviointia hyödynnetään useissa oppimistehtävissä sekä opinnäyteprosessissa. Opiskelijat antavat toistensa töistä palautetta ohjeistetuilla tavoilla verkko-oppimisalustalla tai lähitapaamisissa.

Työelämäarviointi: Ulkoista työelämän edustajien tekemää arviointia tapahtuu niissä opinnäytetöissä tai muissa tehtävissä, joilla on toimeksiantaja. Lisäksi opintojaksoilla hyödynnetään työelämän vierailijoita, jotka antavat palautetta opiskelijoiden työskentelystä opetuksen yhteydessä. Työelämäarvioinnin tehtävä on ennen kaikkea tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, eli se on ensisijaisesti opiskelijaa itseään varten.