Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehityt esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehität osaamistasi vaativalle asiantuntijatasolle.

Kemiantekniikan ja bioteknologian insinööri (ylempi AMK) -koulutus on osa Professional Excellence-polkua. Koulutus on työelämälähtöinen ja suunnattu insinööreille (AMK) ja laboratorioanalyytikoille. Koulutuksen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä, antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.
Insinöörin (ylempi AMK) -tutkinto kehittää valmiuksia kohdata ja ratkaista alan teknisiä haasteita. Kemiantekniikan ja bioteknologian opinnot painottuvat kemiantekniikan tutkimusryhmien osaamisaloihin, joita ovat mm. uudet materiaalit, kiertotalous ja biotalous. Vapaasti valittavina opintona voi suorittaa Turun AMK:n muissa YAMK-koulutusohjelmissa tai muissa korkeakouluissa tarjolla olevia ylemmän korkeakoulutason (EQF7) opintojaksoja. Kemiantekniikan ja bioteknologian YAMK-koulutus antaa vankan pohjan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen ja tukee uralla etenemistä entistä haastavampiin tehtäviin.

Uramahdollisuudet:

YAMK-insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Työuran edetessä osa insinööreistä kehittyy teknisissä asiantuntijatehtävissä, osa suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin sekä organisaatioiden kehittämistoimintoihin.
Valmistumisen jälkeen työtehtävät voivat olla mm. vaativia esimies-, asiantuntija-, opetus-, kehittämis-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä prosessi- ja kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, tutkimuslaitoksissa tai viranomaistehtävissä.

Pätevyys:

Ylempi AMK -tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin esimerkiksi yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua yliopistoon tutkijakoulutukseen (lisensiaatti, tohtori). Vastaanottava tiedekunta kuitenkin määrittelee aina omat sisäänoton kriteerinsä edellyttäen toisinaan siltaopintoja. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Koulutuksen sisältö:

Kemiantekniikka ja bioteknologia insinööri (ylempi AMK) -koulutus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän sekä tekniikan muiden YAMK -koulutusten kanssa. Koulutuksen pedagogisena perustana on innopeda-pohjainen oppimisjatkumo, jossa yhdistyvät tekemällä oppiminen ja soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta työelämän kehittämistarpeisiin.

Koulutuksen syventävät ammattiopinnot liittyvät tutkimusryhmien osaamisalueisiin. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla esim. johtamisen, laatutyön, projektitoiminnan, liiketalouden tai tutkimusmenetelmien opintojaksoja vapaasti valittaviksi opinnoiksi.
Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Opintojen rakenne:

Kemiantekniikka ja bioteknologian koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (ylempi AMK).

Opinnot koostuvat:

• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op.

Syventävät opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä aiempia opintoja laajentavista ammatillisista opinnoista. Koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Monimuoto-opetukseen kuuluu vaihtelevasti teoriaopetusta, verkko-opintoja, harjoitustöitä, projekteja ja laboratoriotyöskentelyä.?Syventävien opintojen opintojaksojen laajuus on 5 op, ja niihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää.

Vapaasti valittavilla opinnoilla voit laajentaa osaamistasi sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.?

Opinnäytetyö:

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Kemiantekniikka ja bioteknologia insinööri (ylempi AMK) -koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita.

Joustavan opinto-oikeuden puitteissa voit osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoosi. Voit hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnline http://campusonline.fi/

Tutkimuksen painopisteet:

Uudet materiaalit ja prosessit tutkimusryhmän tavoitteena on tutkia erilaisia biomateriaaleja sekä tuottaa ja stabiloida biologisia aineita rokotteisiin, diagnostiikkaan ja terapeuttisiin tarkoituksiin. Työtä tehdään yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Tutkimusaiheita ovat:
• Biomateriaaleja kudosteknologiaan
• Biomateriaalien ja elävien organismien vuorovaikutus (in vitro & in vivo)
• Biologisten aineiden tuotanto rokotteisiin, diagnostiikkaan ja terapeuttisiin tarkoituksiin
• Elintarvikkeiden tekstuuri- eli koostumus- ja rakennetutkimus

Tutkimusryhmän tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa yritysten osaamista kestävän kehityksen, resurssiviisauden sekä kiertotalouden ratkaisuissa.

Pedagogiset toimintatavat

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan.

Opintojaksoissa ja opinnäytetyössä käytetään numeroarviointia asteikolla 0 – 5, jossa arvosana 1 on alin hyväksytty ja 5 korkein arvosana. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevatopintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan palautetta toimeksiantajilta.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen.

Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.