Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle.

Koulutuksen aikana opiskelija syventää:
• ymmärrystään rakennustekniikan matemaattis-luonnontieteellisestä sekä mitoitusosaamisestaan
• osaamistaan rakentamisen eri tehtävissä - syventämällä osaamistaan esimerkiksi esimiestyön, johtamisen, vaativien asiantuntijatehtävien ja poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien alueilla - urakehityksensä edistämisessä sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta
• ymmärrystään työnsä merkityksestä ja asemasta teollisuudessa sekä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja suhtautumistaan kriittisesti alan uusiin sovellutuksiin
• osaamistaan työelämän tuloksellisen kehittämistyön ja tutkimustiedon käytöstä tuotteiden ja toimintojen kehittämisessä tuntemalla mm. teoreettiset käsitteet, työ-, tutkimus- ja kehittämismenetelmät
• periaatteita työyhteisönsä kehittämisen koordinointiin ja johtamiseen
• osaamistaan hankeosaamisessa ja ymmärrystään rakentamisen prosessien merkityksestä osana toimialan kehittämistä.

Lisätietoa opetuskielistä:

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti. Opintojaksoihin ja projekteihin voi osallistua myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö:

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä rakentamisen johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Tavoitteena on hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat opiskelijan osaamista ja hänen tavoittelemaansa urakehitystä ja palvelevat samalla myös työnantajan tarpeita. HOPS liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Opinnot sisältävät opintojaksoja koskien rakentamisen muutosta ja uusia ratkaisuja. Opinnot koostuvat kahdesta ammatillisesta moduulista (2 x 10 op), joista toinen on pakollinen (Ydinosaaminen) ja toinen valinnainen moduuli (Laajentava osaaminen):
• Rakentamisen muutosjohtaminen (2 x 5 op)
• Rakentamisen uudet ratkaisut (2 x 5 op)

Pääaineen tai erikoistumisalan valinta:

Rakentaminen
Opinnoissaan opiskelija syventää rakennusalan ja insinööritieteiden osaamistaan opinnoissaan. Valinnaiset opinnot antavat mahdollisuuden laajentaa tai syventää osaamista omien ja vaadittujen oppimistavoitteiden mukaiseksi.

Opintojen rakenne:

Rakentaminen insinööri(YAMK) -koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (YAMK).

Opinnot koostuvat:
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op

Yhteinen moduuli koostuu mm. kehittämistyön tutkimusmenetelmistä. Tutkimusmenetelmien ymmärtäminen on edellytys tutkimustiedon hyödyntämiselle kehitystyössä. Sisältömoduuli syventää aiempaa ammatillista osaamista. Koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Vapaasti valittava moduuli laajentaa osaamista joko oman tai muiden koulutusalojen tai muiden korkeakoulujen virtuaalitarjonnasta.

Monimuoto-opetukseen kuuluu vaihtelevasti verkko-opintoja, itsenäistä työskentelyä, lähiopetusta, harjoitustöitä, projekteja ja laboratoriotyöskentelyä. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista, joihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää.

Opinnäytetyö:

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työelämään. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä TKI- eli kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeet eri projekteissaan opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.

Uramahdollisuudet:

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli opiskelija suorittaa pedagogiset opinnot.

YAMK-insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Rakennusalalla suuntautuminen opintojen jälkeen voi olla asiantuntijatehtävät, tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi-, tuotehallinta- tai projektien johtotehtävät sekä organisaatioiden kehittämistoiminnot.

Pätevyys:

Ylempi AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Rakentamisen kelpoisuusvaatimuksissa rinnastetaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaan insinööri (YAMK) -tutkinto koulutuksena diplomi-insinöörin tutkintoon. Molemmissa tutkinnoissa tutkintoon johtaneiden opintojen on oltava sellaisia, että vaadittava insinööritieteellinen osaaminen on syntynyt.

Tehtävänimikkeitä:

Työpäällikkö, Tekninen johtaja, Suunnittelupäällikkö, Suunnittelujohtaja, Kehityspäällikkö, Hankekehitysjohtaja

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opiskelijaryhmissä on usein työkseen paljon matkustavia ja he tuovat työskentelyyn oman lisänsä. Aineistoina ja lähteinä käytettävät julkaisut ovat kansainvälisiä. Työssä käyvien opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälisiin opintoihin ovat hyvin rajalliset. Opiskelu ulkomailla on kuitenkin mahdollista vaihto-ohjelmien puitteissa.

Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Rakentamisen koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita.

Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Hän voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea. http://campusonline.fi/

Tutkimukselliset painopisteet:

Soveltavan tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä harjoitus- ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Tarvittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan myös ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua yliopistoon tutkijakoulutukseen (lisensiaatti, tohtori). Vastaanottava tiedekunta kuitenkin määrittelee aina omat sisäänoton kriteerinsä edellyttäen toisinaan siltaopintoja. Siltaopintojen tarkoituksena on varmistaa opiskelijan lähtötiedot nimenomaan tieteellisen tutkimustyön kannalta.

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
• kehittää omaa johtamisprofiiliaan motivoivana ja toimeenpanokyvykkäänä johtajana
• johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta
• uudistaa ja kehittää organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa
• toimia rakentamisen eri tehtävissä - syventämällä, laajentamalla ja päivittämällä osaamistaan, esimerkiksi esimiestyön, johtamisen, vaativien asiantuntijatehtävien ja poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien alueilla - urakehityksensä edistämisessä sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta
• asettaa työnsä merkityksen ja aseman teollisuudessa sekä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja suhtautua kriittisesti alan uusiin sovellutuksiin
• vastata työelämän tulokselliseen kehittämistyöhön ja tutkimustiedon käyttöön tuotteiden ja toimintojen kehittämisessä tuntemalla mm. teoreettiset käsitteet, työ-, tutkimus- ja kehittämismenetelmät
• periaatteet työyhteisönsä kehittämisen koordinointiin ja johtamiseen
• syventää hankeosaamistaan ja ymmärtää rakentamisen prosessien merkitystä osana toimialan kehittämistä

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä teknologiaa hyödyntäen. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa.

Lähipäivien aikana opetuksen lisäksi opettajat ohjaavat opiskelijoiden opintoja. Opinnot voivat sisältää ennakkotehtäviä, itsenäisiä ja ryhmätehtäviä, kehittämishankkeita, tutkimuksia, asiantuntijaluentoja sekä esiteltäviä tehtäviä.

Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee opintoja koulutusten tarjonnasta, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen.

Rakentamisen johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Tehtävät ja aineistot jaetaan käytössämme olevan (Optima) verkko-oppimisympäristön avulla, jonne oppimistehtävät myös palautetaan. Rakentamisen koulutus on suunniteltu työssäkäyvän opiskelijan tarpeet ja ajankäyttö huomioiden. Myös päätoiminen opiskelu on mahdollista, jolloin tutkinnon sisältämät opinnot (60 op) on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa.

Opinnäytetyö: Opinnäytetyö on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Työmäärä vastaa puolen vuoden päätoimista työaikaa. Useimmiten opinnäytetyöt tehdään työn ohessa, omiin työtehtäviin liittyen, konkreettinen kehittämishanke, missä pyritään parantamaan työyhteisön toimintaa, tuotteita tai prosesseja. Työstä tuotetaan kirjallinen raportti, joka on arvioinnin peruste. Töitä ohjataan säännöllisten opinnäytetyöseminaarien ja ohjaajatapaamisten avulla. Opinnäytetyö on olennainen osa opintoja ja oppimista sen lisäksi, että se toimii lopuksi osoituksena osaamisesta

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen.

Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5.

Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa. Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.