Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle. Kaikissa leadership-koulutuksissa opiskelija kehittää omaa johtamisprofiiliaan kohti motivoivaa ja toimeenpanokyvykästä johtajuutta. Hän osaa johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta.Lisäksi hän kykenee uudistamaan ja kehittämään organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus antaa valmiuksia ja osaamista teknologiapainotteisen organisaation johtamiseen ja kehittämiseen sekä toimimiseen yrityksen tai organisaation johtoryhmässä esim. tuotannon, tuotehallinnan, tuotekehityksen ja innovaatioiden sekä prosessien ja laadun tuottamisesta ja ylläpidosta vastaavana johtajana. Koulutus kehittää myös osaamista tunnistamaan organisaation muiden funktioiden ja sidosryhmätahojen sekä taloudellisten reunaehtojen vaatimukset, mikä laajentaa opiskelijan roolia edustaa ja johtaa koko organisaatiota.

Koulutus antaa valmiudet ja osaamista ennakoida työelämän teknologiamuutoksia ja hyödyntää niiden mahdollisuuksia muutosjohtamisen näkökulmasta, laatia teknologistrategian ja –tiekartan asiakaslähtöisesti ja organisaation tarpeista sekä tunnistaa ja hyödyntää digitaalisen transformaation mahdollisuuksia. Koulutuksessa opitaan myös toteuttamaan ja johtamaan kehittämisprojekteja ja projektitoimintaa, johtamaan ja kehittämään organisaation osaamista, tiimityötä ja verkostoitumista strategian, kilpailukyvyn ja tehokkuuden näkökulmasta sekä tunnistamaan ja kehittämään jatkuvasti omaa johtamisprofiilia ja esimiestyötä.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus on ensisijaisesti työelämässä toimiville insinööreille (AMK) ja tradenomeille (AMK) suunnattu ylempi AMK-koulutus (60 op ja 90 op), jonka tavoitteena on antaa valmiudet kehittyä kohti esimies- ja johtamistehtäviä. Koulutus sopii hyvin esim. tuotanto-, tuotekehitys- ja tuotepäälliköille sekä henkilöille, jotka pyrkivät urallaan kohti tällaisia päällikkötehtäviä tai ovat sellaisessa juuri aloittaneet. Koulutus suoritetaan työn ohessa ja siitä valmistutaan insinööriksi (ylempi AMK) tai tradenomiksi (ylempi AMK). Insinööri (YAMK) -koulutukseen voivat hakea myös insinööri (AMK) -tutkintoa vastaavan teknisluonnontieteellisen tutkinnon suorittaneet.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus kehittää erityisesti teknologiapainotteista liike-toimintaosaamista, esimiestaitoja, organisaation osaamisen kehittämistä, prosessi- ja laatuosaamista, systeemistä ajattelua sekä projektien hallintataitoja. Koulutuksen aikainen työskentely ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen opiskelijan työtehtäviin mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

Lisätietoa opetuskielistä:
Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Koulutuksen sisältö:
Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä teknologiaosaamisen johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Opintojen suunniteltu kesto on 1,5 vuotta ja opinnot on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Opiskelu toteutetaan monimuotoisena. Lähiopetusta on keskimäärin kahtena arkipäivänä kuukaudessa. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö.

Pääaineen tai erikoistumisalan valinta:
Valinnaiset opinnot (10 op) antavat mahdollisuuden laajentaa tai syventää osaamista omien oppimistavoitteiden mukaiseksi.

Opintojen rakenne:
Koulutuksen kokonaisuus on 60 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 20 op
• Laajentava osaaminen 10 op
• Opinnäytetyö 30 op.

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista, joihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla myös täysin virtuaalisena toteutuksena.

Opinnäytetyö:
Opinnäytetyö toteutetaan pääsääntöisesti kehittämisprojektina, jossa opiskelija toimii organisaation kehittäjänä. Opinnäytetyössä on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytäntöön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI).

Uramahdollisuudet:
Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli suorittaa pedagogiset opinnot.

Pätevyys:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Tehtävänimikkeitä:
· Tuotekehityspäällikkö
· Projektipäällikkö
· Tuotantopäällikkö
· Tuotepäällikkö
· Laatupäällikkö

Kansainvälistyminen:
Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan ja on integroitu osaksi oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen Turun AMK:n kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa. Osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:
Leadership -koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan, verkostojen ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämisprojekti, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Opiskelija voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea: http://campusonline.fi/ Elinkeinoelämä osallistuu koulutuksen kehittämiseen.

Tutkimukselliset painopisteet:
Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä harjoitus- ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Tarvittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan myös ammattikorkeakoulun omissa TKI–hankkeissa.

Jatko-opintomahdollisuudet:
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· kehittää omaa johtamisprofiiliaan motivoivana ja toimeenpanokyvykkäänä johtajana
· johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta
· uudistaa ja kehittää organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa
· johtaa sekä kehittää teknologiaorganisaatiota
· teknologiapainotteisen organisaation liiketoiminnan ja talouden periaatteet
· ennakoida työelämän teknologiamuutoksia ja hyödyntää niiden mahdollisuuksia muutosjohtamisen näkökulmasta
· laatia teknologiastrategian ja –tiekartan asiakaslähtöisesti ja organisaation tarpeet huomioiden
· tunnistaa ja hyödyntää digitaalisen transformaation mahdollisuuksia
· toteuttaa ja johtaa kehittämisprojekteja ja projektitoimintaa
· johtaa ja kehittää organisaation osaamista, tiimityötä ja verkostoitumista strategian, kilpailukyvyn ja tehokkuuden näkökulmasta

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Opiskelu on monimuoto-opiskelua ja sisältää sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee koulutusten tarjonnasta opintoja, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Frameworkiin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.