Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen kuvaus:

Hajautettu energiantuotanto on insinööreille (AMK) suunnattu työelämälähtöinen koulutusohjelma. Koulutuksen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä, antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, aloitekykyä, yhteistyötaitoja, projektinhallintaosaamista sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.Koulutuksesta valmistut ylempään AMK-tutkintoon, eli Master-tutkintoon.

Hajautettu energiantuotanto -koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -tarjontaa. Opinnot koostuvat kaikille Master-tason koulutuksille yhteisistä opinnoista sekä oman erityisalan syventävistä opinnoista. Tämä YAMK-koulutus antaa vankan pohjan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen ja tukee uralla etenemistä entistä haastavampiin tehtäviin.Työskentelysi koulutuksen aikana ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen työtehtäviisi mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

Lisätietoa opetuskielistä:

Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö:

Koulutus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden tekniikan Master-koulutusten kanssa. Koulutuksen pedagogisena perustana on innopeda®-pohjainen oppimisjatkumo, jossa yhdistyvät tekemällä oppiminen ja soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta työelämän kehittämistarpeisiin.

Syventävät ammattiopinnot liittyvät tutkimusryhmien osaamisalueisiin. Uusi Energia –tutkimusryhmän osalta painopisteinä ovat kestävä energiatuotanto, hajautetut energiajärjestelmät ja älykäs sähköverkko. Opiskelija voi edelleen syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla vapaasti valittaviksi opinnoiksi esimerkiksi kiertotalouden tai tietoturvallisuuden vaihtoehtoisia moduuleita tai muiden tekniikan alan Master-koulutusten opintoja.

Opintojen suunniteltu kesto on 1,5 vuotta ja opinnot on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa 2 lähipäivää. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö.

Pääaineen tai erikoistumisalan valinta:

Syventävät opinnot keskittyvät Uusi energia –tutkimusryhmän teemoihin, joita ovat älykkäät energiajärjestelmät ja uusiutuvat energiat.

Erikoistuminen tapahtuu ennen kaikkea opinnäytetyön aihevalinnan kautta. Laajentaviin opintoihin kuuluu 10 op vapaasti valittavia opintoja. Tarjolla on esimerkiksi. Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä, jonka toiminta painottuu palveluiden tuottamisen ja jakamistalouden kehittämisprojekteihin. Myös tietoturvallisuudesta voi valita opintoja.

Opintojen rakenne:

Hajautetun energiantuotannon koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (ylempi AMK).

Opinnot koostuvat
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op.

Ydinosaamisen opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä aiempia opintoja syventävistä ammatillisista opinnoista. Syventävät ammattiopinnot liittyvät tutkimusryhmien osaamisalueisiin.Uusi Energia–tutkimusryhmän osalta painopisteinä ovat kestävä energiatuotanto, hajautetut energiajärjestelmät ja älykäs sähköverkko.

Opiskelija voi edelleen syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla vapaasti valittaviksi opinnoiksi esimerkiksi kiertotalouden tai tietoturvallisuuden vaihtoehtoisia moduuleita tai muiden tekniikan alan YAMK-koulutusten opintoja.?Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.


Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Tutkinto-ohjelmalla on hanketoiminnan kautta laaja ja tiivis kansainvälinen yhteistyö.YAMK-opiskelijoilla on mahdollisuus päästä mukaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Myös kansainvälinen opiskelijavaihto on mahdollista.

Koulutuksen antama pätevyys:

Ylempi AMK -tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin esimerkiksi yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Koulutus noudattaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 eli sama kuin yliopiston maisteri-ja DI-tutkinnoissa.

Uramahdollisuudet:

Insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Työuran edetessä osa insinööreistä kehittyy teknisissä asiantuntijatehtävissä, osa suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto-, markkinointi- ja asiantuntijatehtäviin sekä organisaatioiden kehittämistoimintoihin.

Valmistumisen jälkeen työtehtävät voivat olla mm. vaativia esimies-, asiantuntija-, opetus-, kehittämis-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa tai viranomaistehtävissä. Tutkimukset osoittavat, että suoritetuilla tutkinnolla on vaikutusta urien ja työnkuvien kehitykseen.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua yliopistoon tutkijakoulutukseen (lisensiaatti, tohtori). Vastaanottava tiedekunta kuitenkin määrittelee aina omat sisäänoton kriteerinsä edellyttäen toisinaan siltaopintoja. Siltaopintojen tarkoituksena on varmistaa opiskelijan lähtötiedot nimenomaan tieteellisen tutkimustyön kannalta.

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Koulutuksella on laaja ja tiivis kansainvälinen yhteistyö hanketoiminnan kautta koulutuksen toteuttavan yksikön osaamisalueilla (kiertotalous, uudet materiaalit ja prosessit, uusi energia, vesi- ja ympäristötekniikka). Koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa.

Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea: CampusOnline .

Tutkimukselliset painopisteet:

Syventävät ja vapaasti valittavat opinnot liittyvät Turun AMK:n tutkimusryhmien osaamisalueisiin. Näiden kautta kehittämistoiminta ja työelämäyhteydet ovat sekä laajoja että kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija:
• osaa kehittää osaamistaan asiantuntija- ja esimiestehtävissä
• osaa edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua
• osaa toimia aloitteellisesti tiimityössä ja verkostoissa
• osaa ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä
• on syventänyt osaamistaan hakukohteen tutkimusryhmien aihealueisiin profiloivilla syventävillä opinnoilla
• opinnäytetyön/kehittämistehtävän tehtyään omaa valmiuksia itsenäiseen asiantuntijatyöskentelyyn
• osaa soveltaa tutkimustietoa ja käyttää tarkoituksenmukaisia menetelmiä työelämän ongelmien ratkaisuun.

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisillä oppimis- ja kehittämistehtävillä on merkittävä rooli opinnoissa. Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa verkkopedagogiikan menetelmiä hyödyntäen ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keksimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa, jotka toteutetaan innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen, kuten työskentely monialaisissa ryhmissä ja erilaiset arviointimenetelmät

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan.

Opintojaksoissa ja opinnäytetyössä käytetään numeroarviointia asteikolla 0 – 5, jossa arvosana 1 on alin hyväksytty ja 5 korkein arvosana. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajilta palautetta.