Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoite:

Sosiaali- ja terveyssalan kehittämisen ja johtamisen koulutus antaa sinulle mahdollisuuden syventää johtamis- ja kehittämisosaamistasi alalla.

Koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuasi osaat johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Tunnet uudistuvan sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän ja sen toimintaan vaikuttavat muutostrendit. Osaat soveltaa tätä tietoa sosiaali- ja terveysalan johtamisessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Koulutuksen myötä osaat analysoida ja kehittää itseäsi johtajana ja asiantuntijana huomioiden muuttuvan työelämän tarpeet. Lisäksi koulutus antaa sinulle valmiudet arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa talousosaamista lähijohtamistyössä. Voit myös valita opintoja ja syventää osaamistasi palveluiden kehittämisessä, osaamisen johtamisessa, tiedolla johtamisessa tai terveysalan palveluohjauksessa.

Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa mahdollisuuksiasi ja antaa varmuutta hakeutua haastavampiin työtehtäviin johtamisen ja kehittämisen tehtäviin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla. Koulutuksen kautta verkostoidut niin oman kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa ja saat mahdollisuuden tarkastella työelämän haasteita eri näkökulmista.

Lisätietoa opetuskielistä:

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä, mutta osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi.

Opintojen rakenne ja sisältö:

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.? Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:?

Ydinosaaminen 40 op?
Laajentava osaaminen 20 op?
Opinnäytetyö 30 op

Ydinosaamisen opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista (5 op vastaa laskennallisesti 135 tuntia työtä).

Koulutuksen ydinosaamisen sisältöjä ovat sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän toiminta ja sen uudistumista ohjaavat muutosvoimat, oman johtamis- ja asiantuntijaosaamisen analysointi ja kehittäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä palvelu- ja liiketoimintaosaaminen. Ydinosaamisen opinnoissa perehdytään myös tulevaisuustietoisuuteen, ennakointiin, kestävään kehitykseen sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiin. Oman kiinnostuksen mukaan ydinosaamisen opintoihin voi valita opintoja terveysalan palveluohjauksen, asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen, osaamisen johtamisen tai tiedolla johtamisen sisällöistä.

Laajentavaan osaaminen rakentuu vapaasti valittavista opinnoista (20 op), joilla opiskelija laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla myös täysin virtuaalisena toteutuksena.


Opinnäytetyö:

Opinnäytetyö on 30 op:n laajuinen kokonaisuus, jossa ratkaistaan työelämään liittyvä ajankohtainen asia tai ongelma. Opinnäytetyön aihe voi liittyä esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutetaan työelämän tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) toimeksiantona. Aiheen voit hankkia myös erilaisista ammatillisista verkostoista, kolmannelta sektorilta, hyvinvointialueilta tai kansallisista tutkimuslaitoksista. Opinnäytetyö tehdään yksilö- tai parityönä. Opinnäytetyön toteuttaminen edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja asiantuntijatyöhön. Työskentely toteutuu kolmikantamallin mukaisesti opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämentorin/yhteyshenkilön yhteistyössä koko koulutuksen ajan. Ohjaus toteutuu pääsääntöisesti ryhmäohjauksena opinnäytetyön ohjaajan/opettajatuutorin kanssa sovittavilla tavoilla.

Uramahdollisuudet:

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä.

Työtehtäviä voivat olla erilaiset vaativat johtamis-, asiantuntija- sekä kehittämistehtävät sosiaali- ja terveysalan yksityisellä ja julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä sosiaali- ja terveysalalla, mikäli suorittaa lisäksi pedagogiset opinnot.

Oma urasuunnittelu on hyvä aloittaa heti opintojen alussa ja jatkaa sitä koko opintojen ajan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) luo tähän pohjan. Opintojesi aikana voit arvioida ja tarkentaa omia tavoitteitasi ja tarvitsemiasi tietoja ja taitoja päivittämällä opintosuunnitelmasi esimerkiksi valinnaisten opintojen osalta.

Pätevyys:

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintojen joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Tehtävänimikkeitä:

osastonhoitaja, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, kehittämispäällikkö, suunnittelija, johtaja

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistasi ulkomailla sellaisissa korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Yhteistyö eri työelämäorganisaatioiden kanssa sekä verkostoituminen ovat osa opintoja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa yhteistyö voi ulottua myös kansainvälisiin korkeakouluihin ja kansainvälisiin työelämäkumppaneihin.

Opintojen aikana voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinessa: http://campusonline.fi/ sekä korkeakoulujen ristiinopiskelun tarjontaa, jonka löydät Pepistä.

Tutkimukselliset painopisteet:

Soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä projekti- ja ryhmätöissä sekä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa hankkeissa.

Tutustu tutkimusryhmiin ja hankkeisiin Turun ammattikorkeakoulun nettisivulta > Tutkimus, kehitys ja innovaatiot > Tutkimusryhmät

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut … soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37).

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

- johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- analysoida ja kehittää itseäsi johtajana ja asiantuntijana huomioiden muuttuvan työelämän tarpeet
- arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa talousosaamista lähijohtamistyössä
- hyödyntää terveysalan palveluohjauksen, asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen, osaamisen johtamisen tai tiedolla johtamisen sisältöjä työyhteisön johtamis- tai kehittämistoiminnassa
- soveltaa erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä sosiaali- ja terveysalan toiminnan uudistamisessa

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Jokaisen lukukauden alussa on yksi lähiopetuspäivä Turun ammattikorkeakoulun kampuksella ja pääosin opiskelu tapahtuu verkossa ja etäyhteyksin. Opiskelu on käytännönläheistä verkko-opiskelua, johon kuuluu kontaktiopetusta, ohjausta, itsenäistä työskentelyä, ryhmä- ja projektitöitä sekä kehittämistehtäviä. Perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. Etäyhteyksin tapahtuvaa kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa ja opiskelijoiden tulee varata aikaa itseopiskelun lisäksi myös opiskelijoiden keskinäiseen ryhmätyöskentelyyn. Opintojen kokonaisuus vastaa työmäärältään päätoimista opiskelua (20 op lukukaudessa vastaa laskennallisesti 540 tuntia työtä).

Opiskelija suunnittelee opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Suunnitelman mukaisesti opiskelija valitsee vapaasti valittaviin opintoja, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen ja omiin urasuunnitelmiin. Koulutuksessa tärkeänä osana on opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan pääsääntöisesti asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa. Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.