Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Kulttuurihyvinvoinnin koulutus on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Professional-polun koulutuksista. Professional-polun koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kehittyä asiantuntijana omalla alalla. Opintojen aikana pureudutaan oman alan kehittämisen haasteisiin sekä tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Valmistuttuaan opiskelija on kehittänyt ja uudistanut työelämää, luonut uusia verkostoja sekä hankkinut valmiuksia toimia vaativissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä toimimiseen.

Kulttuurihyvinvointikoulutus antaa sosiaali-, taide- ja terveysalan osaajille valmiudet kehittää omasta ammatillisesta ydinosaamisestaan ja verkostoistaan käsin tulevaisuuden työelämää. Koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista erilaisiin sosiaali-, terveys- ja taidealan asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointitehtäviin ja näitten yhdyspinnoille. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan monialaista kulttuurihyvinvointiosaamista, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyjä toimia erilaisissa moniammatillisissa yhteisöissä, hankkeissa ja projekteissa. Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on osaamista omalta sosiaali-, terveys- ja taidealalta ja motivaatio kehittää ja käyttää osaamistaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla koko yhteiskunnassa. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Turun AMK:n Taideakatemia yhdessä Turun AMK:n Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön kanssa.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan kuitenkin osin myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä kulttuurihyvinvoinnin opinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita on mahdollista valita mm. muista Master-tason koulutuksista. Syventävät opinnot tukevat vaativan asiantuntijaosaamisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä.

Koulutuksen lähtökohtana ja sisältönä on kulttuurisen toimijuuden ymmärtäminen sekä omakohtaisesti että asiakasryhmien kautta. Tämä johtaa kykyyn tunnistaa asiakkaiden kulttuurisia tarpeita ja luoda asiakkaalle merkityksellistä arkea. Keskeistä on siis alan tietoperustan tuntemus sekä sen tunnistaminen, mihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja rakenteisiin kulttuurihyvinvoinnin osaamisala kiinnittyy. Koulutuksen keskeisiä käsitteitä ovat kulttuurihyvinvointiosaaminen, luovuusosaaminen, luovat ja taidelähtöiset menetelmät, kohtaamistaidot, toimintaympäristö- ja yhteisöosaaminen, projektiosaaminen sekä kehittäjäosaaminen. Opinnoissa keskitytään erityisesti luovan moniammatillisen yhteistyön rakentamiseen, tukemiseen ja edistämiseen.

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Koulutuksen suunniteltu pituus on 2 vuotta.

Opinnäytetyö on työelämän ja hankkeiden kanssa yhteistyössä tehtävä kehittämisprojekti, jossa opiskelija toimii projektipäällikkönä. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tai työelämän toimintaympäristössä. Kehittämisprojektina toteutettavaan opinnäytetyöhön voidaan kytkeä muita opintoja soveltuvin osin. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija, opettajatuutori ja työelämämentori toimivat yhteistyössä keskenään. Yhteistyössä toimii tarpeen mukaan myös rahoittaja. Kehittämisprojektille muodostetaan monipuolista asiantuntijuutta edustava ohjaus- ja projektiryhmä, joka tukee kehittämisprojektin toteutusta. Kehittämistoiminta nojautuu aina perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta relevantteja tutkimusmenetelmiä ja kehittämisen työkaluja. Opinnäytetyöhön kuuluu myös kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi.

Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksesta valmistunut voi toimia erilaisissa asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja koordinointitehtävissä sekä asiakastyössä sosiaali- ja kasvatusalan, terveysalan sekä taide- ja kulttuurialan yksityisellä ja julkisella sektorilla tai järjestöissä, kansallisesti tai kansainvälisesti.

Tehtävänimikkeitä: suunnittelija, hyvinvointisuunnittelija, kulttuurisuunnittelija, koordinaattori, hyvinvointikoordinaattori, kulttuurihyvinvointikoordinaattori, kulttuurikoordinaattori, projektipäällikkö, projektikoordinaattori, asiantuntija, ohjaaja, vastaava ohjaaja, vastaava suunnittelija.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen Master Schoolin seminaari on osa opintoja. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa englanniksi. Master-opiskelija voi toimia aktiivisissa tehtävissä esim. kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Yhteistyö eri työelämäorganisaatioiden kanssa sekä verkostoituminen ovat osa opintoja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa yhteistyö voi ulottua myös kansainvälisiin korkeakouluihin ja kansainvälisiin työelämäkumppaneihin. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea oikeutta suorittaa JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opintotarjonnasta.

Ammattikorkeakoulussa toimii useita tutkimusryhmiä. Kulttuurihyvinvoinnin koulutukseen kytkeytyviä tutkimusryhmiä ovat muun muassa Asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen -tutkimusryhmä, Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä, Taidekasvatuksen ja -pedagogiikan tutkimusryhmä, Osallisuus ja toimijuus – tutkimusryhmä sekä Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmä.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Tutustu tarkemmin: Terveys- ja hyvinvointialaan liittyvät tutkimusryhmät ja hankkeet.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/#!csrfmiddlewaretoken=8Q1GMLwiMLlHFd6N5AHCmfXwEIYZioQhUCs3oS1AEO9YYrZpWBg3zIEGKr0H2C7F&research_categorym2m=4&sort=0

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· hahmottaa ja eritellä kulttuurihyvinvoinnin tietoperustan periaatteet: käsitteet ja keskeiset teoreettiset lähestymistavat
· perustella tutkimustiedon pohjalta taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia eri asiakasryhmille
· suunnitella, soveltaa ja kehittää kulttuuri- ja taidelähtöisiä menetelmiä ja lähestymistapoja eri toimintaympäristöissä
· toimia monialaisissa tiimeissä ja toimintaympäristöissä
· vaikuttaa esteettömien ja saavutettavien kulttuuri- ja taidepalvelujen lisäämiseen ja laatuun yhteiskunnassa
· viestittää kulttuurihyvinvointialan sisällä ja alasta ulospäin sekä käydä alan keskustelua
· toimia kulttuurihyvinvointialan asiantuntijana ja kehittäjänä

Pedagogiset toimintatavat

Kulttuurihyvinvoinnin koulutus toteutuu monimuoto-opintoina. Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu opiskelijan oman aikataulun mukaisesti tämän valitsemassa paikassa. Opiskelu toteutuu verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä sekä erilaisina ryhmä- ja projektitöinä. Itsenäistä opiskelua tukee ja rytmittää lähiopetus, jota on ohjelmassa pääsääntöisesti kahtena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa. Kulttuurihyvinvointi-koulutus on jo lähtökohtaisesti monialainen koulutus, sillä opiskelijaksi voi hakeutua erilaisilla pohjakoulutuksilla ja erilaisilla kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan ammatillisilla taustoilla ja osaamisprofiileilla. Opiskelijaryhmän monialaisuus on vahvuus ja monialaisissa tiimeissä toimittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa tuoreita ideoita, ratkaisuja ja innovaatioita.

Opettaja oppimisprosessin tukena

Kulttuurihyvinvoinnin kouluttajatiimin opettajat toimivat opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tukijoina, opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaajina sekä verkostoitumisen ja monialaisen tiimityöskentelyn mahdollistajina. Kouluttajatiimillä on pedagogisen osaamisen lisäksi vahva substanssiosaaminen sosiaali-, taide- ja terveysaloilta.

Jokainen opiskelija käy tuutoropettajansa kanssa keskustelun opintojen alussa sekä toisen lukukauden aikana. Keskustelussa opiskelijaa tuetaan omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tekemisessä ja seuraamisessa.

Opiskelijalähtöiset oppimis- ja opetusmenetelmät

Kulttuurihyvinvoinnin Master-opiskelijoiden opintoihin sisältyy ammatillinen elämäkertaprosessi, joka ohjaa omien ammatillisten valintojen ja tavoitteiden, oman osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä oman ammatti-identiteetin jatkuvaan reflektointiin.

Koulutuksen peruslähtökohtana on opiskelijalähtöinen oppimisprosessi ja autenttisten, aktivoivien oppimistehtävien käyttäminen. Oppimistehtävistä monet kytkeytyvät opiskelijan omaan opinnäytetyönä toteutettavaan kehittämishankkeeseen ja vievät sitä osaltaan eteenpäin. Lisäksi oppimistehtävinä hyödynnetään todellisia tapausesimerkkejä, ongelmia ja mahdollisia toimeksiantoja työelämäkumppaneilta.

Monipuoliset oppimisympäristöt

Kulttuurihyvinvoinninkoulutuksessa opiskelua ja oppimista tapahtuu monissa eri oppimisympäristöissä. Joitakin oppimisympäristöjä hyödyntävät kaikki koulutuksen opiskelijat yhdessä, joitakin ne opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristön omien osaamistavoitteidensa ja oppimispolkunsa kannalta mielekkääksi oppimisen tavaksi ja paikaksi.

Oppilaitosympäristö: opiskelijat kokoontuvat lähijaksolle Turun ammattikorkeakoulun kampukselle pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lähijakso toimii tärkeänä oppimisprosessin ohjauksen, vertaistuen sekä tiimityöskentelyn ja yhteisen reflektion paikkana. Lisäksi lähijaksoilla järjestetään opintojaksoilla kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä vierailevien asiantuntijoiden tai omien opettajien luentoalustuksia ja/tai vierailuja paikallisiin yhteisöihin. Lähijaksoilla ryhmän opiskelijat kohtaavat myös mahdollisuuksien mukaan muita Master School -opiskelijoita esim. yhteisissä seminaareissa.

Verkko-oppimisympäristö: Monimuotototeutuksen ”kotipesänä” toimii oppilaitoksen verkko-oppimisympäristö, josta opiskelija löytää sekä yleisen koulutusta koskevan tiedon, että yksittäisten moduulien tai opintojaksojen ohjelman, oppimateriaalit, oppimistehtävien ohjeet sekä oppimistehtävien tekemiseen, jakamiseen ja/tai palauttamiseen käytettävät työkalut. Osa oppimisaktiviteeteista tapahtuu verkkoympäristössä vuorovaikutuksessa opiskelijaryhmän tai tiimin kesken. Verkko-oppimisympäristön työkaluja voidaan tarpeen mukaan täydentää myös muulla etäopiskelun mahdollistavalla opetusteknologialla.

Yhteistyöverkostot: Kulttuurihyvinvoinnin opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän verkostojen kanssa ja opiskelijaa kannustetaan hyödyntämään kehittämishankkeessaan ja muissa opinnoissaan omia ammatillisia verkostojaan sekä luomaan uusia. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään oman ammatillisen kehittymisensä kannalta relevantteja tapahtumia, palveluita ja koulutustilaisuuksia sekä opinnollistamaan näitä vapaasti valittaviin opintoihinsa.

Tutkimusryhmät ja TKI-hankkeet: Opiskelijalla on mahdollisuus kytkeä oma opinnäytetyönä tehtävä kehittämishankkeensa Taideakatemian tutkimusryhmien toimintaan tai muihin Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Opiskelija voi myös tehdä vapaasti valittaviin opintoihin projektiopintoja TKI-hankkeissa. Koulutuksen palautejärjestelmä

Kulttuurihyvinvoinnin koulutus nojaa ennen kaikkea jatkuvan itsearvioinnin sekä jatkuvan palautteen periaatteeseen. Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti ja koulutusta kehitetään jatkuvassa dialogissa työelämän kanssa. Palautetta saadaan esimerkiksi hankeyhteistyökumppaneilta ja koulutuksen työelämäverkostoilta.

Arviointi

Kunkin opintojakson arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa kuvattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteissa on huomioitu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokompetenssit. Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty–hylätty muuten kuin opinnäytetyöhön kuuluvassa kehittämishankkeessa, jossa käytetään numeraalista arviointiasteikkoa 0–5.

Kehittämishankkeen arvioinnissa sovelletaan Turun ammattikorkeakoulun yhteisiä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereitä. Opinnäytetyöllä on aina kaksi arvioijaa, joista toinen on opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Toinen arvioija voi olla joko Turun ammattikorkeakoulun opettaja tai työelämän edustaja. Opiskelija saa opinnäytetyöstään sanallisen arviointilausunnon, jossa numeroarvosana perustellaan. Ennen tätä opinnäyteprosessin päätteeksi tapahtuvaa summatiivista arviointia opiskelija saa opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta tai ohjaavilta opettajilta palautetta, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittämään opinnäytetyötään. Prosessiarviointia tapahtuu ryhmätilanteissa tutkimus- ja kehittämissuunnitelman esittelyn sekä myöhemmin kehittämishankkeen etenemisen esittelyn yhteydessä, kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa sekä opinnäyteraportin esitarkastusversion palauttamisen jälkeen.

Opettajan arviointi: Opettajan tekemä arviointi kohdistuu jatkuvan arvioinnin periaatteella kaikkiin opintojakson aikana tehtyihin oppimistehtäviin. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan osaamista osoittavaan lopputuotokseen (oppimistulos) että opiskelijan työskentelyprosessiin (osaamisen kehittyminen).

Itsearvioinnin ytimessä on ammatillinen elämäkertaprosessi, joka toimii oman osaamisen ja sen kehittymisen sekä oman ammatti-identiteetin reflektoinnin välineenä läpi opintojen. Lisäksi opiskelijalta edellytetään oman osaamisen kehittymisen reflektointia kaikissa opintoihin liittyvissä raporteissa, kuten vapaasti valittaviin opintoihin tehtävien projektiopintojen raporteissa ja opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen raportoinnissa.

Vertaisarviointia hyödynnetään useissa oppimistehtävissä verkko-oppimisalustalla, jossa opiskelijat jakavat toisilleen oppimistehtävinä toteutettujen tuotoksien keskeneräisiä tai valmiita versioita ja antavat palautetta toistensa töistä. Myös lähitapaamisissa opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta kehittämishankkeiden esittelyjen sekä erilaisten oppimistehtävien purkujen yhteydessä. Vertaisarviointia tapahtuu jokaisella opintojaksolla.

Työelämäarviointi: Ulkoista työelämäkumppaneiden tekemää arviointia tapahtuu opinnäytetöissä, joilla on toimeksiantaja tai joille osoitetaan toiseksi ohjaajaksi ja/tai arvioijaksi työelämän edustaja. Lisäksi opintojaksoilla hyödynnetään työelämän vierailijoita, jotka antavat palautetta opiskelijoiden työskentelystä lähitapaamisissa. Työelämäarvioinnin tehtävä on ennen kaikkea tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista eli se on ensisijaisesti opiskelijaa itseänsä varten.