Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- baletin ja nykytanssin tanssitekniset ja ilmaisulliset perustaidot
- tunnistaa ajattelun ja liikkeen yhteyden
- suunnitella, luoda ja muokata liikemateriaalia ja kehittää liikefraaseja
- analysoida omaa ja näkemäänsä liikemateriaalia
- arvioida omaa työskentelyään ja etenemistään tanssiteknisissä ja liikeilmaisullisissa taidoissa

Sisältö

Sirkuksen tekniikkaopintoja tukeva opintokokonaisuus, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan liikeilmaisullista kyvykkyyttä. Opintojakso koostuu baletin ja nykytanssin tekniikkaopinnoista, liikeimprovisaatiosta ja komposition sekä koreografian opinnoista. Opinnoissa keskeistä on opiskelijan liikkeellisen luovan kyvykkyyden ja liikeanalysoinnin taidon kehittäminen. Opinnot toteutetaan ryhmäopetuksessa, ne sisältävät käytännön harjoituksia, harjoitustöitä ja demoja.

Oppimateriaalit

Anttila, Eeva. Tanssin aika.
Bartenieff, I. Body movement- Coping with the environment.
Hackney, Peggy. Making Connections: Total body integration through Bartenieff fundamentals.
Moore, C.-Yamamoto, K. Beyond Words- Movement Observation and Analysis.
Humphrey, D. The Art of making dances.
Smith, J. Dance composition.
Preston-Dunlop, Valerie. Looking at Dances.
Pavis, Patrice. Languages of the stage: Essays in the Semiology of the theatre.
Adshead, J. An introduction to Dance Analysis.
Laban, R. Mastery of movement 3rd Ed.

Opetusmenetelmät

Vuorovaikutuksellinen oppiminen, kokeilemalla ja tutkimalla oppiminen, vertaisoppiminen, keksivä oppiminen, oppimaan oppiminen ja kehollinen oppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetus ryhmässä. Pari- ja yksilöharjoitukset. Rakentava ja jatkuva palaute opiskelijoiden ja opettajan välillä sekä opiskelijalta opiskelijalle välillä. Liikkeen tekeminen, havainnointi, analysointi ja edelleen kehittäminen. Dialogiin ja kollegiaalisuuteen pyrkiminen. Oman toiminnan reflektoiminen suhteessa oppimistehtävän tavoitteisiin ja omiin aiempiin kokemuksiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus: 1op.
Lähiopetusta 14 X1,5h= 21h.
Lisäksi yhden itse valitsemasi esittävän taiteen esityksen katsominen ja siitä lyhyen liikeanalyysin kirjoittaminen: esim. sirkuksen ohjaustyöt Köysiteatterissa tai tanssin ryhmäkoreografiat Köysiteatterissa. Esityksen katsomiskokemuksesta keskusteleminen ryhmässä kurssin viimeisellä lähikerralla.

Sisällön jaksotus

TAVOITTEET:

Tavoitteena on perehdyttää sirkusopiskelijat erilaisiin tapoihin luoda uutta liikemateriaalia liikeimprovisaation erilaisen menetelmin sekä varioida ja muokata jo olemassa olevaa liikkeellistä osaamista/sirkuksen/ esittävän taiteen liikemateriaalia luovasti ja kekseliäästi.

Tavoitteena on tarjota erilaisia liikeimprovisaatiopohjaisia lähestymistapoja liikkeen luomiseen erilaisin motiivein, koreografian rakentamiseen itselle ja muille sekä opetustuntien luovaan työskentelyyn.

Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat kokeilemaan liikkeen erilaisia muokkaustapoja erilaisilla motiiveilla ja oppivat päästämään irti liian kriittisestä ja/ tai suorittavasta liikkumisen tavasta.

Tavoitteena on, että opiskelijat uskaltavat lähteä kokeilemaan itselleen uusia kehon asentoja, muotoja ja liikkeitä sekä liikkeiden yhdistelmiä. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat oman kehomielen liikemahdollisuuksiin, omaa liikkeellistä luomista ja tuottamista mahdollistaviin sekä omaa luovuutta estäviin tekijöihin ja tulla niistä tietoisiksi.

Kompositio tarkoittaa liiketutkielmaa
- tutkitaan käytännön liikeimprovisaatioharjoitusten kautta omaa kehoa ja sen liikemahdollisuuksia sekä liikkeen eri elementtejä
- muodostetaan liikefraaseja liikeanalyysin käsitteitä tarkastellen ja tutkien

Koreografia on
- liikkeellinen esityksellinen taiteellinen kokonaisuus
- koreografiassa on vastattu kysymyksiin mitä, miksi ja miten
- koreografia voi liittyä osaksi isompaa kontekstia tai olla oma erillinen esityksensä

Liikeanalyysi
- tavoitteena tutustua Laban-Bartenieffin liikeanalyysin keskeisiin käsitteisiin ja kokeilla liikeanalyyttisen improvisaation ja kokeilullisen lähestymistavan kautta luoda, muokata ja varioida omaa liikettä
- tavoitteena myös kehittää liikkeen havainnoimiskykyä: oman liikkeen ja toisten liikkeen katsomista ja katsomisen kohdistamista sekä näkemänsä analysointia sekä sanallistamista
- tavoitteena saada rikastutettua omaa sirkusopetusta ilmaisulliseen ja koreografiseen suuntaan

Liikeimprovisaation keinoin tutustutaan seuraaviin käsitteisiin:

KEHO
- kehon eri osat: luut, lihakset, nivelet, aistit
- aistit: näkö, kuulo, kosketus, tasapaino, kinesteettinen, haju, maku
- kehonasento (posture)
- kehon ele (gesture)
- liikkeen initiaatio (initiation)
- liikkeen eteneminen
- keho systeeminä (connectivity)

Kehonasento (posture)
- tarkoittaa asentoa/ tilaa, jossa on koko keho mukana. Voi olla myös liike, jolloin liike tapahtuu koko kehossa yhtaikaisesti
- jokaisella yksilöllä on oma tyypillinen kehonasentonsa, joka on suhteellisen muuttumaton (kutsutaan nk. body attitudeksi)
- posturaalinen liike heijastelee yleensä voimakasta tunnelatausta

Kehon ele (gesture)
- tarkoittaa liikettä kehonosassa, joka ei kannattele kehon painoa
- eri kehonosissa voi tapahtua useita erilaisia eleitä samanaikaisesti
- ele heijastelee yleensä hillittyä tunnetilaa (hillitympää kuin posture)

LIIKE

Liikkeen initiaatio:
- mistä kehonosasta liike lähtee
- liike voi alkaa:
- kaukaa kehon keskustasta (distal initiation), läheltä keskustaa (central initiation)
- keskusta sijaitsee hieman navan alapuolella
- liike voi alkaa:
- kehon alaosista, navan alapuolelta tai yläkehosta vyötärön yläpuolelta

Liikkeen eteneminen kehossa:
-miten voi edetä kehon eri osien välillä ja suhteessa toisiin kehon osiin
- yhtaikainen: kaikki kehonosat liikkuvat yhtaikaisesti
- aaltomainen: vierekkäiset kehonosat peräkkäin etenevästi
- rinnakkainen: epäorgaaninen ”hyppäävä” liikkeen eteneminen paikasta toiseen, kuin sähköshokkeja saaden: liike hyppää kehonosasta kehonosaan joka ei ole lähellä
- keskustasta ulospäin
- ulkoa keskustaan päin
- alakehosta yläkehoon
- yläkehosta alakehoon
- oikealta vasemmalle tai päinvastoin
- diagonaalisesti
- variaatiot edellä mainituista

Liikkeen muoto
- perusmuodot
- muodon muuntumistavat: suunnattu, muovaava, pysähtymätön

Liikkeen muodon perusmuodot:
- yksiulotteinen liike (tai asento): suora, ojentunut, kapea
- kaksiulotteinen liike (tai asento): seinämäinen, kulmikas, litteä, leveä
- kolmiulotteinen liike (tai asento): pyöreä, kaareva, kiertynyt

Liikkeen muodonmuuntumistavat:
- suunnattu (directional): itsestä ympäristöön suuntautuvaa, tavoitteellista päämääräistä muodon muuntumista, voi olla suoraviivaista tai kaarevaa ja voi tuottaa tehtäväorientoitunutta liikettä
- muovaava (carving): korostaa ympäröivää tilaa volyymina, materiaalina ja yhdistää kehon ja ympäröivän tilan tuottaen vahvan suhteen ympäröivään tilaan, ikään kuin ympäröivä tila olisi liikkujan tanssipartneri
- pysähtymätön (shape-flow): tyypillistä on kehonosien keskinäisten suhteiden tai kehon sisäinen jatkuva muutos, ei suhtaudu eikä suuntaudu ympäröivään tilaan, keskittyy sisäiseen aistimukseen ja itsen kokemiseen, keskeistä jatkuva virtaus, sisäinen itselle tehty liike, perusmuoto lähtee jo ihan hengittämisestä ja sen hienovaraisesta pienestä liikkeestä

Kehon muodon muuntuminen tilassa:
- vertikaalinen: ylös-alas, kohoaminen-laskeutuminen
- horisontaalinen: sivuille, avautuminen-sulkeutuminen
- sagittaalinen: eteen-taakse, eteneminen-perääntyminen

Liiketekijät ja –laadut (efforts)
- voima
- tila
- aika
- virtaus
- antautuva ja vastustava asenne liiketekijöihin
- perusliikelaadut ja niiden muunnelmat
Voima
- ääripäät: paljon lihasvoimaa käyttäen nk. voimakas- vähän lihasvoimaa käyttäen nk. kevyt
-
Tila
- tilan eri tasot määrittyvät ihmisen seisomistasosta:
- alataso (matotaso), keskitaso (ihminen seisoo), ylätaso (lintutaso)
- tilan suunnat: eteenp, taaksep. sivullep., diagonaalit, ylös-alas, yhdistelmät,
- kinesfääri (oma tila, johon ulottuu omilla kehonosilla)
- toisen tila
- tila/ ympäristö, jossa liike tapahtuu
- sentraalinen, perifeerinen ja transversaalinen liike
- tilallinen intentio

Aika
- ääripäät: hidas- nopea
- jokaisella yksilöllä oma aikakäsitys ja oma tyypillinen liikerytmi, hidas ja nopea määrittyvät jokaiselle subjektille eri tavoin

Virtaus
- energian ja liikkeen suuntaamista
- ääripäät: vapaa- kahlittu

Lisäksi tutkimme seuraavia elementtejä liikeimprovisaation motiivina:
esine, ääni/ musiikki, asu, teksti ja tila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytyksi arvioiminen edellyttää opiskelijalta aktiivista osallistumista lähiopetukseen, kykyä yksilö- ja pienryhmätyöskentelyyn, kykyä itsenäiseen liikekokeiluun ja harjoitteluun, annettujen oppimistehtävien suorittaminen määräajassa, kykyä havainnoida ja analysoida omaa ja toisen liikettä rakentavasti. Lisäksi liiketehtävien suunnittelu ja demoaminen annetussa ajassa.

Arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan aktiivista läsnäoloa, motivaatiota oman liikkeen tutkimiseen ja kokeilemiseen, liikeanalyyttisiä taitoja, vuorovaikutustaitoja sekä ammattimaista asennetta liikeilmaisun opiskeluun.
Arviointi asteikolla 1 -5.
Arvioinnissa noudatetaan esittävän taiteen arviointikehikon raameja.

Opintojakson arvosana muodostuu seuraavista tekijöistä:
- aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja demoihin
- rehellinen, läsnäoleva ja tutkiva asenne oman liikkeen tekemiseen ja omista liikekokemuksista keskustelemiseen
- ammattimainen asenne omaan ja toisten työskentelyyn
- annettujen improvisaatiosta kompositioksi tehtävien tekeminen tehtävänannon mukaisesti ja määräajassa

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole osallistunut lähiopetukseen ja oppimistehtävien palauttamiseen määräajassa. Epäammattimainen asenne aineen opiskeluun ja/ tai kyvyttömyys rakentavaan vuorovaikutukseen.
Opiskelijalla on yli 20% poissaoloja lähiopetuksesta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1 Opiskelija
o soveltaa annettuja ohjeita tarkoituksenmukaisesti työskentelyssään
o käyttää ja soveltaa ammattikäsitteitä sujuvasti taiteellisessa toiminnassa
o osallistuu dialogisesti yhteisön vuorovaikutustilanteisiin
o hallitsee monipuolisesti oman taiteenalansa ammattitekniikoita ja välineistöä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3 Opiskelija
o tunnistaa oppimistapansa ja kykenee oppimistyyliensä kehittämiseen
o itsearvioi perustellusti taidollista ja taiteellista ammatillista osaamistaan
o yhdistää ja soveltaa aiemmin opittuja luovasti työskentelyssään
o kehittää osaamistaan eettisten ja ekologisten periaatteiden mukaisesti
o analysoi ja kehittää taiteellista ja taidekasvatuksellista toimintaansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosana 5 Opiskelija
o hallitsee laajat esittävän taiteen taidot ja tiedot ja soveltaa niitä luovasti
o analysoi ja kehittää taiteenalansa työskentelytapoja
o analysoi ja edistää taiteenalansa kehitystä
o työskentelee ammatillisesti ja luovasti taiteenalansa erilaisissa työtehtävissä

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- baletin ja nykytanssin tanssitekniset ja ilmaisulliset perustaidot
- tunnistaa ajattelun ja liikkeen yhteyden
- suunnitella, luoda ja muokata liikemateriaalia ja kehittää liikefraaseja
- analysoida omaa ja näkemäänsä liikemateriaalia
- arvioida omaa työskentelyään ja etenemistään tanssiteknisissä ja liikeilmaisullisissa taidoissa

Sisältö

Sirkuksen tekniikkaopintoja tukeva opintokokonaisuus, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan liikeilmaisullista kyvykkyyttä. Opintojakso koostuu baletin ja nykytanssin tekniikkaopinnoista, liikeimprovisaatiosta ja komposition sekä koreografian opinnoista. Opinnoissa keskeistä on opiskelijan liikkeellisen luovan kyvykkyyden ja liikeanalysoinnin taidon kehittäminen. Opinnot toteutetaan ryhmäopetuksessa, ne sisältävät käytännön harjoituksia, harjoitustöitä ja demoja.

Oppimateriaalit

Anttila, Eeva. Tanssin aika.
Bartenieff, I. Body movement- Coping with the environment.
Hackney, Peggy. Making Connections: Total body integration through Bartenieff fundamentals.
Moore, C.-Yamamoto, K. Beyond Words- Movement Observation and Analysis.
Humphrey, D. The Art of making dances.
Smith, J. Dance composition.
Preston-Dunlop, Valerie. Looking at Dances.
Pavis, Patrice. Languages of the stage: Essays in the Semiology of the theatre.
Adshead, J. An introduction to Dance Analysis.
Laban, R. Mastery of movement 3rd Ed.

Opetusmenetelmät

Vuorovaikutuksellinen oppiminen, kokeilemalla ja tutkimalla oppiminen, vertaisoppiminen, keksivä oppiminen, oppimaan oppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetus ryhmässä. Pari- ja yksilöharjoitukset. Rakentava ja jatkuva palaute opiskelijoiden ja opettajan välillä sekä opiskelijalta opiskelijalle välillä. Liikkeen tekeminen, havainnointi, analysointi ja edelleen kehittäminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus: 1op.
Lähiopetusta 12 X1,5h= 18h.
Lisäksi yhden itse valitsemasi esittävän taiteen esityksen katsominen ja siitä liikeanalyysin kirjoittaminen: esim. sirkuksen ohjaustyöt Köysiteatterissa tai tanssin ryhmäkoreografiat.

Sisällön jaksotus

KOMPOSITIO JA KOREOGRAFIA osana liikeilmaisun opintoja

Tavoitteena on perehdyttää sirkusopiskelijat erilaisiin tapoihin luoda uutta liikemateriaalia liikeimprovisaation erilaisen menetelin sekä varioida ja muokata jo olemassa olevaa sirkuksen/ esittävän taiteen liikemateriaalia.

Tavoitteena on antaa erilaisia liikeimprovisaatiopohjaisia lähestymistapoja liikkeen luomiseen, koreografian rakentamiseen itselle ja muille sekä opetustuntien luovaan työskentelyyn.

Tavoitteena on, että opiskelijat kokeilevat liikkeen erilaisia muokkaustapoja erilaisilla motiiveilla ja oppivat päästämään irti liian kriittisestä ja/ tai suorittavasta liikkumisen tavasta.

Tavoitteena on, että opiskelijat uskaltavat lähteä kokeilemaan itselleen uusia kehon asentoja, muotoja ja liikkeitä sekä liikkeiden yhdistelmiä. Tavoitteena on luoda uutta koreografiaa.

Kompositio tarkoittaa liiketutkielmaa
- tutkitaan käytännön liikeimprovisaatioharjoitusten kautta omaa kehoa ja sen liikemahdollisuuksia sekä liikkeen eri elementtejä
- muodostetaan liikefraaseja liikeanalyysin käsitteitä tarkastellen

Koreografia on
- liikkeellinen esityksellinen taiteellinen kokonaisuus
- koreografiassa on vastattu kysymyksiin mitä, miksi ja miten
- koreografia voi liittyä osaksi isompaa kontekstia tai olla oma erillinen esityksensä

Liikeanalyysi
- tavoitteena tutustua liikeanalyysin keskeisiin käsitteisiin ja kokeilla liikeanalyyttisen improvisaation ja kokeilun lähestymistavan kautta luoda, muokata ja varioida omaa liikettä
- tavoitteena myös kehittää liikkeen havainnoimiskykyä: oman liikkeen ja toisten liikkeen katsomista ja katsomisen kohdistamista sekä näkemänsä analysointia sekä sanallistamista
- tavoitteena saada rikastutettua omaa sirkusopetusta ilmaisullisempaan ja koreografiseenkin suuntaan

Sisällöt:

KEHO
- kehon eri osat: luut, lihakset, nivelet, aistit
- aistit: näkö, kuulo, kosketus, tasapaino, kinesteettinen, haju, maku
- kehonasento (posture)
- kehon ele (gesture)
- liikkeen initiaatio (initiation)
- liikkeen eteneminen
- keho systeeminä (connectivity)

Kehonasento (posture)
- tarkoittaa asentoa/ tilaa, jossa on koko keho mukana. Voi olla myös liike, jolloin liike tapahtuu koko kehossa yhtaikaisesti
- jokaisella yksilöllä on oma tyypillinen kehonasentonsa, joka on suhteellisen muuttumaton (kutsutaan nk. body attitudeksi)
- posturaalinen liike heijastelee yleensä voimakasta tunnelatausta

Kehon ele (gesture)
- tarkoittaa liikettä kehonosassa, joka ei kannattele kehon painoa
- eri kehonosissa voi tapahtua useita erilaisia eleitä samanaikaisesti
- ele heijastelee yleensä hillittyä tunnetilaa (hillitympää kuin posture)

Liikkeen initiaatio
- mistä kehonosasta liike lähtee
- liike voi alkaa:
- kaukaa kehon keskustasta (distal initiation), läheltä keskustaa (central initiation)
- keskusta sijaitsee hieman navan alapuolella
- liike voi alkaa:
- kehon alaosista, navan alapuolelta tai yläkehosta vyötärön yläpuolelta

Liikkeen eteneminen kehossa:
- yhtaikainen: kaikki kehonosat liikkuvat yhtaikaisesti
- aaltomainen: vierekkäiset kehonosat peräkkäin etenevästi
- rinnakkainen: epäorgaaninen ”hyppäävä” liikkeen eteneminen paikasta toiseen, kuin sähköshokkeja saaden: liike hyppää kehonosasta kehonosaan joka ei ole lähellä
- keskustasta ulospäin
- ulkoa keskustaan päin
- alakehosta yläkehoon
- yläkehosta alakehoon
- oikealta vasemmalle tai päinvastoin
- diagonaalisesti
- variaatiot edellä mainituista

Liikkeen muoto
- perusmuodot
- muodon muuntumistavat: suunnattu, muovaava, pysähtymätön

Liikkeen muodon perusmuodot:
- yksiulotteinen liike (tai asento): suora, ojentunut, kapea
- kaksiulotteinen liike (tai asento): seinämäinen, kulmikas, litteä, leveä
- kolmiulotteinen liike (tai asento): pyöreä, kaareva, kiertynyt

Liikkeen muodonmuuntumistavat:
- suunnattu (directional): itsestä ympäristöön suuntautuvaa, tavoitteellista päämääräistä muodon muuntumista, voi olla suoraviivaista tai kaarevaa ja voi tuottaa tehtäväorientoitunutta liikettä
- muovaava (carving): korostaa ympäröivää tilaa volyymina, materiaalina ja yhdistää kehon ja ympäröivän tilan tuottaen vahvan suhteen ympäröivään tilaan, ikään kuin ympäröivä tila olisi liikkujan tanssipartneri
- pysähtymätön (shape-flow): tyypillistä on kehonosien keskinäisten suhteiden tai kehon sisäinen jatkuva muutos, ei suhtaudu eikä suuntaudu ympäröivään tilaan, keskittyy sisäiseen aistimukseen ja itsen kokemiseen, keskeistä jatkuva virtaus, sisäinen itselle tehty liike, perusmuoto lähtee jo ihan hengittämisestä ja sen hienovaraisesta pienestä liikkeestä


Kehon muodon muuntuminen tilassa:
- vertikaalinen: ylös-alas, kohoaminen-laskeutuminen
- horisontaalinen: sivuille, avautuminen-sulkeutuminen
- sagittaalinen: eteen-taakse, eteneminen-perääntyminen

Liiketekijät ja –laadut (efforts)
- voima
- tila
- aika
- virtaus
- antautuva ja vastustava asenne liiketekijöihin
- perusliikelaadut ja niiden muunnelmat

Voima
- ääripäät: paljon lihasvoimaa käyttäen nk. voimakas- vähän lihasvoimaa käyttäen nk. kevyt
-
Tila
- tilan eri tasot määrittyvät ihmisen seisomistasosta:
- alataso (matotaso), keskitaso (ihminen seisoo), ylätaso (lintutaso)
- tilan suunnat: eteenp, taaksep. sivullep., diagonaalit, ylös-alas, yhdistelmät,
- kinesfääri (oma tila, johon ulottuu omilla kehonosilla)
- toisen tila
- tila/ ympäristö, jossa liike tapahtuu
- sentraalinen, perifeerinen ja transversaalinen liike
- tilallinen intentio

Aika
- ääripäät: hidas- nopea
- jokaisella yksilöllä oma aikakäsitys ja oma tyypillinen liikerytmi, hidas ja nopea määrittyvät jokaiselle subjektille eri tavoin

Virtaus
- energian ja liikkeen suuntaamista
- ääripäät: vapaa- kahlittu

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytyksi arvioiminen edellyttää opiskelijalta aktiivista osallistumista lähiopetukseen, kykyä yksilö- ja pienryhmätyöskentelyyn, kykyä itsenäiseen liikekokeiluun ja harjoitteluun, annettujen oppimistehtävien suorittaminen määräajassa, kykyä havainnoida ja analysoida omaa ja toisen liikettä rakentavasti. Lisäksi liiketehtävien suunnittelu ja demoaminen annetussa ajassa.

Arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan aktiivista läsnäoloa, motivaatiota oman liikkeen tutkimiseen ja kokeilemiseen, liikeanalyyttisiä taitoja, vuorovaikutustaitoja sekä ammattimaista asennetta liikeilmaisun opiskeluun.
Arviointi asteikolla 1 -5.
Arvioinnissa noudatetaan esittävän taiteen arviointikehikon raameja.

Opintojakson arvosana muodostuu seuraavista tekijöistä:
- aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja demoihin
- rehellinen, läsnäoleva ja tutkiva asenne oman liikkeen tekemiseen ja omista liikekokemuksista keskustelemiseen
- ammattimainen asenne omaan ja toisten työskentelyyn
- annettujen improvisaatiosta kompositioksi tehtävien tekeminen tehtävänannon mukaisesti ja määräajassa

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole osallistunut lähiopetukseen ja oppimistehtävien palauttamiseen määräajassa. Epäammattimainen asenne aineen opiskeluun ja/ tai kyvyttömyys rakentavaan vuorovaikutukseen.
Opiskelijalla on yli 20% poissaoloja lähiopetuksesta.