Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoite
Koulutuksen tavoitteena on valmistaa insinöörejä kemian ja terveysteknologian laitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon. Valmistuvalla insinöörillä valmiudet soveltaa kemian, elektroniikan ja tietotekniikan osaamistaan laitteiden ja mittausten eri sovelluskohteissa.
Osaamisen perustana ovat elektroniikka, tietotekniikka, kemia, fysiikka ja matematiikka. Opiskelija kehittää projekti-, laatu- ja turvallisuusosaamistaan opintojen alusta asti. Opinnot tukevat opiskelijan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opintojen aikana opiskelija hankkii perustiedot kestävästä kehityksestä ja kehittää vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.

Rakenne ja sisältö
Insinööritutkinnon laajuus on 240 op. Siitä 195 op on ydinosaamista, joka muodostuu perusopinnoista (85 op), ammattiopinnoista (80 op) ja harjoittelusta (30 op). Opiskelija laajentaa osaamistaan valitsemalla omaa tavoiteltua osaamistaan parhaiten tukevia vapaasti valittavia opintoja (30 op) ja tekemällä opinnäytetyön (15 op) osaamistavoitteitaan tukevasta aiheesta. Laajentava osaaminen on laajuudeltaan 45 op.
Perusopinnot sisältävät seuraavat moduulit: kemia, matematiikka, fysiikka, tieto- ja viestintätekniikan perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sekä työelämää, yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukevat opinnot. Perusopintojen aikana opiskelija luo insinööriosaamiselleen pohjan.
Ammattiopinnoissa opiskelija syventää ja kehittää osaamistaan sekä tiimityöskentelytaitojaan. Ammattiaineina opiskellaan mm. kemiallista ja biokemiallista analytiikkaa, prosessitekniikkaa, mittaus- ja säätötekniikkaa, sulautettua elektroniikkaa ja terveysteknologiaa.
Moduulien laajuudet ovat pääsääntöisesti 15 op.

Osaamispolut
Opiskelija voi suunnata omaa osaamistaan vapaasti valittavien opintojen, työharjoittelun ja opinnäytetyön avulla.

Erikoisalat ja pätevyydet
Ei sovellettavissa.

Palautejärjestelmä
Koulutuksessa noudatetaan Turun ammattikorkeakoulun palautemenettelyjä. Keskeisiä palautekanavia ovat opiskelijabarometri, palautepäivät ja opintojaksokohtainen palaute. Näiden lisäksi palautetta saadaan suoralla kommunikaatiolla opiskelijoiden kanssa.
Koko koulutuksen yhteinen palautepäivä järjestetään keväisin. Palautepäivään ryhmät tuovat asioita, jotka he haluavat nostaa henkilökunnan tietoisuuteen. Palautepäivään pyydetään edustajat kaikista opiskelijaryhmistä ja henkilökunnasta. Palautepäivän muistiot ovat nähtävissä Messissä. Lisäksi KT-päällikkö käy syyskaudella keskustelemassa opiskelijaryhmissä palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Näin opiskelijat saavat palautetta aiemmin itse antamastaan palautteesta ja kuulevat palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.
Opintojaksokohtaisia palautteita kerätään yhteisesti tai opettaja voi organisoida oman palautekyselyn. Palautteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavaa toteutusta suunniteltaessa. Opintojaksokohtaiset palautteet käydään läpi myös opettajan kehityskeskustelussa.

Uramahdollisuudet
Kyseessä on kemiantekniikan alalla toteutettava uudenlainen koulutus. Valmistuvan insinöörin työ voi olla esimerkiksi prosessilaitteiden asiantuntijatehtävä bio-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa tai terveysteknologian laitteistoja valmistavassa tai myyvässä yrityksessä. Työnantajia voivat olla lääke- ja diagnostiikkateollisuus, elintarviketeollisuus tai esimerkiksi eri alojen laitetoimittajat. Koulutuksessa saamiasi valmiuksia ja osaamista voit soveltaa myös muille aloille, joissa tarvitaan mittausteknistä osaamista, esimerkiksi ympäristömittaukset.

Jatko-opintomahdollisuudet
Insinööri voi jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, teknisten korkeakoulujen/yliopistojen diplomi-insinöörikoulutukseen tai yliopiston maisterikoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen osaamistavoitteet ovat yhdistelmä innovaatiokompetenssien mukaisia tavoitteita ja substanssitavoitteita.

Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit
• kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
• osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
• kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan

Yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit
• osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä
• osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
• osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
• osaa toimia eettisten ja yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti
• osaa toimia työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa

Verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit
• osaa luoda ja ylläpitää työelämäyhteyksiä
• osaa toimia verkostoissa
• kykenee moniammatilliseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön
• kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen

Koulutusvastuun kompetenssit

Projektiosaaminen
• osaa käyttää projektinhallinnan tietoteknisiä työkaluja
• osaa työskennellä projektiluonteisesti aikataulun mukaan

Tieto- ja viestintätekniikan perusosaaminen
• osaa tulkita ohjelmakoodia ja hyödyntää ohjelmointia ongelmanratkaisussa
• tuntee sähkö-, automaatiotekniikan ja elektroniikan perusteet
• ymmärtää tietoverkkojen toimintaa ja tietoturvan merkityksen

Prosessiosaaminen
• tuntee kemianteollisuuden prosessien perusteet
• ymmärtää tuotantojärjestelmät kokonaisuuksina

Laatuosaaminen
• tuntee alaan liittyviä laatujärjestelmiä
• tuntee alan regulatiivisen sääntelyn liiketoiminnalle asettamia vaatimuksia

Soveltava luonnontieteellinen osaaminen
• omaa alan vaatimat matematiikan, fysiikan ja kemian valmiudet
• osaa soveltaa näitä tietoja ja taitoja käytäntöön

Liiketoimintaosaaminen
• ymmärtää alan tuotantotaloudelliset ominaispiirteet
• pyrkii markkinalähtöiseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan

Instrumentoinnin ja diagnostiikan osaaminen
• osaa kuvata lääke- ja elintarvikediagnostiikan ja sensorien toiminnan, tuntee alan tyypillisiä laitteita ja sensoreissa käytettäviä materiaaleja
• tuntee prosessiautomaatiota, säätötekniikkaa ja kunnossapitoa, laitediagnostiikkaa
• tuntee elektronisen laitteen arkkitehtuuria ja toimintaperiaatteita
• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen laitteen hyödyntäen mikro-ohjainta sekä siihen liitettyjä näyttöjä, antureita, moottoreita ja kytkimiä
• tuntee sosiaali- ja terveysalan eri toimijat ja palvelujärjestelmää sekä ymmärtää
• tuntee alan tärkeimpiä tietoteknisiä standardeja ja arkkitehtuuriratkaisuja

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka toteutetaan lähi- ja etäjaksoina sekä verkko-opintoina. Etäjaksojen aikana ohjaus tapahtuu verkossa ja opiskelijoita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan verkkopedagogisin keinoin sekä modernin teknologian avulla. Lähijaksoilla syvennetään etäjaksojen aikana saavutettua osaamista ja tehdään laboratoriotöitä koulun laboratorioissa. Monimuoto-opiskelu vaatii kykyä itsenäiseen opiskeluun. Käytännön työskentelyä tehdään intensiiviviikojen lisäksi työharjoittelujaksoilla. Jos opiskelija on töissä koulutusalaa vastaavassa työpaikassa, hän voi suorittaa opintojaan myös opinnollistamalla.

Koulutuksen pedagoginen rakenne noudattaa insinöörikoulutukseen suunniteltua CDIO-viitekehystä ja innovaatiopedagogiikkaa. Opiskelijat tekevät koulutuksen aikana suunnittele-testaa projekteja. Näin opiskelija oppii etsimään tietoa ja soveltamaan sitä käytäntöön.

Opinnot on mitoitettu neljälle vuodelle. Hyvällä suunnittelulla opiskelijan on kuitenkin mahdollista suorittaa opinnot myös lyhemmässä ajassa. Tässä auttavat esimerkiksi kesäopinnot, joita voi valita kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisestä tarjonnasta. Siellä on tarjolla myös koulutuksen omia opintoja. Myös työn opinnollistaminen on hyvä keino opintojen nopeuttamiseen.

Arviointi

Opintoja arvioidaan monipuolisesti. Arviointi voi olla monen opettajan yhteistyötä, sillä opintoja toteutetaan yhteisopettajuutena. Pääsääntöisesti opintojaksojen arvosana annetaan asteikolla 1-5. Jotkin opintojaksot, kuten korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot sekä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.
Opintojaksojen arvioinnissa arvioinnin lähtökohtana ovat opintojakson osaamistavoitteet ja osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tavat vaihtelevat opintojaksojen toteutustavan mukaan. Tässä joitakin esimerkkejä:
- Opiskelijat keräävät pisteitä oppimistavoitteiden mukaan tehtyjen tehtävien ja kokeiden perusteella. Saavutettu pistemäärä tuottaa arvosanan. Arviointitaulukko esitetään opiskelijoille opintojakson alkaessa, joten opiskelija voi asettaa omat osaamistavoitteensa jo opintojakson alussa.
- Arvioidaan toimeksiantojen raportteja. Arvioinnin kriteerit annetaan ennen työn aloittamista.
- Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta työstään esim. laboratoriotöitä tehdessään.
- Projektien arvioinnissa käytetään apuna innovaatiokompetensseja, itsearviointia ja vertaisarviointia. Vertaisarviointina tehtävien väliarviointien ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus parantaa suoritustaan jo projektin aikana.