Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa keskeisimmät kliinisen kemian analyysimenetelmien periaatteet ja niiden taustalla olevan teorian. Opiskelija osaa analysaattorityöskentelyn perusperiaatteet ja analyysitulosten luotettavuuden arvioinnin osatekijät. Opiskelija tietää tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten fysiologisen taustan, kliinisen merkityksen sekä tutkimusindikaatiot ja hän osaa käyttää tietojaan kliinisen kemian määritysten laadunhallinnassa.

Sisältö

- Keskeiset kliinisen kemian pitoisuusmittauksissa, analyysilaitteiden käytössä ja analyysien laadunhallinnassa esiin nousevat käsitteet
- Tavallisimmat proteiini-, hiilihydraatti- ja lipidiaineenvaihdunnan tutkimukset, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan liittyvät tutkimukset
- Tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten analyysimenetelmien perusperiaatteet
- Kliinisen kemian analysaattoreiden rakenne, toiminta, käyttö ja huolto
- Analysoitavien näytteiden käsittely ja säilytys sekä analyyseissä käytettävien kemikaalien ja reagenssien valmistus ja käsittely ja säilytys

Oppimateriaalit

• Luentomateriaalit ja muu oppimateriaali itsissä.

Oheismateriaalit:
• Niemelä Onni ja Pulkki Kari (toim.) 2010. Laboratoriolääketiede: kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus Oy
TAI
• Hotakainen Kristina ym. (toim.) 2023. Laboratoriolääketiede: kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus Oy. (Saatavilla Finnasta myös e-kirjana.)

• Internet -sivustot: Käypä hoito, TYKSLAB, HUSLAB, jne., Labquality
• Penttilä Ilkka (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY.
• Alan lehdet: Moodi, KliinLab, Clinical Chemistry
• Analysaattorivalmistajien insertit eli tuoteselosteet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson luentopohjainen teoriaopetus toteutuu osin tuntitallenteina ja osin lähiopetuksena. Opintojakso sisältää itsenäistä työskentelyä verkossa. Opintojaksoon kuuluu kaksi sähköistä lähitenttiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjalliset kokeet viikoilla 42 (välikoe) ja 48 (loppukoe).

Kumpaankin kirjalliseen kokeeseen järjestetään kaksi uusintakoetilaisuutta. Välikokeen uusintakoepäivät ovat 15.11. ja 16.12. Loppukokeen ensimmäinen uusintakoepäivä on 16.12. Loppukokeen toinen uusintakoepäivä sovitaan tarvittaessa lähempänä ajankohtaa. Uusintakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua. Koekysymykset toimitetaan kaikille, joilla on tentti suorittamatta. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta tai osallistu uusintaan kahden uusintakoetilaisuuden aikana, katsotaan uusintakerrat käytetyiksi ja opiskelija osallistuu uudelleen opintojaksolle seuraavan ryhmän mukana.

Yksittäisen kokeen arvosanaa ei ole mahdollista korottaa. Mikäli opiskelija haluaa korottaa opintojakson kokonaisarvosanaa, tulee molemmat hyväksytyt kokeet uusia samalla kertaa. Korotus tulee tehdä 16.12. ja siitä tulee sopia erikseen ohjaavan opettajan kanssa. Molempien kokeiden tulee olla hyväksytysti suoritettuina ennen korotusta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogiset toimintatavat pohjautuvat innovaatiopedagogiikan kulmakiviin. Opetuksella tuetaan opiskelijan aktiivista osallisuutta tiedonrakentajana ja ongelmanratkaisijana. Lähiopetuksessa opetuskeskustelua käydään erikokoisissa ryhmissä. Opettajan tehtävänä on valmentaa opiskelijoita työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisessa. Verkkopedagogiikkaa toteutetaan itsenäisillä ja ryhmissä toteuttavilla verkkotehtävillä, joissa opiskelija kehittää tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitojaan. Opintojaksolla hyödynnetään englanninkielisiä oppi- ja oheismateriaaleja.

Opintojaksolla harjoitellaan luentomuistiinpanojen tekemistä ja ydinaineksen tunnistamista opittavasta asiasisällöstä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä opintojaksolla on yhteensä 135 h ja se jakautuu seuraavasti:
• Kontaktitunnit (tuntitallenteina/videoluentoina ja lähitapaamisina) 40 h
• Kontaktiopetukseen liittyvä itsenäinen opiskelu (esim. kotitehtävät, luentomateriaaliin perehtyminen, muistiinpanojen täydentäminen ja kertaaminen) ja kirjallisiin kokeisiin valmistautuminen 30 h
• Itsenäinen verkkotyöskentely 61 h (osa varattu lukujärjestyksistä)
• Kirjalliset kokeet 2 x 2 h

Sisällön jaksotus

• Tavallisimmat kliinisen kemian perustutkimukset, niiden merkitys potilaan hoidossa ja tutkimuksiin liittyvät preanalyyttiset, analyyttiset ja postanalyyttiset tekijät.
• Kliinisen kemian laboratoriossa käytettävät analyysimenetelmät: fotometriset menetelmät, potentiometria, entsymaattiset menetelmät ja elektroforeesi.
• Analysaattoreiden käytön periaatteet ja keskeiset käsitteet

Opintojaksolla opiskelija oppii etsimään, käyttämään ja arvioimaan kliiniseen kemiaan liittyvää lähdemateriaalia. Kliinisen kemian laboraatiot 4 op sisältyvät opintojaksoon Basics of Clinical Laboratory Work 3.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opiskelija täydentää luentomateriaalia lähiopetuksessa ja tuntitallenteiden katsomisen ohessa.

Oppikirjan Laboratoriolääketiede: Kliininen kemia ja hematologia voi halutessaan hankkia itselleen tai lainata kirjastosta (myös e-kirjana). Oppikirja ei ole välttämätön, mikäli opiskelija voi osallistua lähitapaamisiin.

Seuraavat edeltävät opintojaksot tulee olla hyväksytysti suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista:
- Matematiikka ja kemia
- Kliininen kemia 1

Opiskelijan tulee olla yhteydessä opettajaan viimeistään opintojakson infotunnilla, mikäli edeltävyysehto ei täyty.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on kaksi koetta, joiden pisteistä lasketaan keskiarvo. Lopulliseen arvosanaan vaikuttaa kokeiden lisäksi verkkotehtävät itslearning-oppimisalustalla, joista on mahdollista saada plussaa tai miinusta. Mikäli tehtävän palautus on myöhässä, tulee aina miinusta. Erityisen ansiokkaasti tehdyillä tehtävillä on mahdollista saada plussaa. Yksi plussa tai miinus on 0,5 pisteen arvoinen. Tehtävien plussat tai miinukset lisätään kokeista saatujen pisteiden keskiarvoon.

Pisteiden muuntotaulukko:
K5 22-24 p
H4 19-21 p
H3 16-18 p
T2 14-15 p
T1 12-13 p
Hyl alle 12 p

Erityisen aktiivinen/passiivinen tuntityöskentely voidaan myös huomioida kokonaisarvosanassa.

Opiskelija täyttää kokeen yhteydessä itsearvioinnin. Mikäli opiskelijan ja opettajan arvioinnit ovat keskenään ristiriidassa, käydään arviointikeskustelu, jolla pyritään löytämään yhteinen ymmärrys sekä valmentamaan opiskelijaa oppimisen ja itsearvioinnin taitojen kehittämiseen.

Opintojakson kuluessa kerätään suullista opintojaksopalautetta ja suunnitellaan opintojakson toteutusta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintojaksopalaute kerätään sähköisellä lomakkeella ryhmäkohtaisella palautealustalla opintojakson päätteeksi. Opintojaksopalautteet käsitellään koulutuskohtaisissa kokouksissa lukuvuoden päättyessä.

Hylätty (0)

Tiedot
• Ei osoita riittävää tietämystä peruskäsitteistä ja opintojakson mukaisista tavoitteista.
• Ei osaa perustella eikä arvioida omia näkemyksiään ja ratkaisujaan.
• Ei hyödynnä tieteellistä tietoa.

Taidot
• Jättää annetut tehtävät tekemättä.
• Ei tunne keskeisiä toimintatapoja eikä perustele valintojaan.
• Esittää ongelmiin virheellisiä ratkaisuja.

Asenteet
• Ei vastaanota eikä anna palautetta.
• Ei reflektoi eikä tunnista kehittämiskohteitaan.
• Ei ota vastuuta omasta osuudestaan ryhmän työskentelyssä.
• Käyttäytyy epäammatillisesti.
• Ei tunnista oman toimintansa vaikutuksia kestävään kehitykseen, taloudellisuuteen tai hyvinvoinnin edistämiseen

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tiedot
• Osaa tunnistaa, nimetä ja määritellä yksittäiset opintojaksoon liittyvät ilmiöt ja peruskäsitteistön.
• Hyödyntää ammatillista tietoa.

Taidot
• Suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna.
• Tuntee erilaisia toimintatapoja, muttei osaa perustella valintojaan tai soveltaa oppimaansa tilanteen mukaan.

Asenteet
• Osaa vastaanottaa ja antaa palautetta valikoivasti.
• Tarkastelee ja arvioi asioita omasta näkökulmastaan.
• Ottaa vastuuta vain omasta osuudestaan ryhmätyöskentelyssä
• Tunnistaa vuorovaikutustaitonsa.
• Tunnistaa, mikä on ammatillista käyttäytymistä.
• Tunnistaa rajallisesti oman toimintansa vaikutukset kestävään kehitykseen, taloudellisuuteen ja hyvinvointiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tiedot
• Jäsentää opintojaksoon liittyvien ilmiöiden ja käsitteiden väliset suhteet.
• Osaa selittää, vertailee ja jäsentää asioita suhteessa toisiinsa.
• Hyödyntää ammatillisen tiedon lisäksi jonkin verran tieteellistä tietoa.

Taidot
• Osaa itsenäisesti valita eri vaihtoehdoista sopivimman toimintatavan ja pyrkii perustelemaan valintansa.
• Osaa soveltaa, laatia suunnitelmia ja rajata tehtäviä.
• Ratkaisee ongelmia.

Asenteet
• Osaa vastaanottaa ja antaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti.
• Tarkastelee ja arvioi asioita sekä omasta että lähiyhteisön näkökulmasta.
• Osaa toimia vastuullisesti ja osallistuu vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojensa kehittämiseen.
• Käyttäytyy ammatillisesti.
• Osaa kuvata ja arvioida oman toimintansa vaikutuksia kestävään kehitykseen, taloudellisuuteen ja hyvinvointiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tiedot
• Ymmärtää opintojakson laaja-alaisia kokonaisuuksia ja niiden välisiä syyseuraussuhteita.
• Osaa analysoida, soveltaa ja yhdistää ammatilliseen kontekstiin.
• Osaa perustella toimintansa tieteellisen tiedon avulla.

Taidot
• Osaa etsiä ja arvioida erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuvaihtoehtoja.
• Pystyy perustelemaan valintojaan ja kokeilee uudenlaisia toimintatapoja.
• Osaa yhdistellä ratkaisutapoja luovasti tai luo perusteltuja.

Asenteet
• Käyttää palautetta systemaattisesti oman ja yhteisönsä ammatillisen kasvun välineenä.
• Muuttaa palautteen perusteella toimintaansa.
• Osaa reflektoida aktiivisesti omaa osaamistaan ja yhteisön toimintamallia.
• Toimii yhteistyössä vastuullisesti, sitoutuneesti ja rakentavasti.
• Kehittää omaa ja ryhmän vuorovaikutusta, yhteisön ja oman alan vaatimukset sekä tarpeet huomioon ottaen.
• Käyttäytyy ammatillisesti ja osaa ohjata muita ammatilliseen käyttäytymiseen.
• Ymmärtää toimintansa vaikutukset kestävään kehitykseen, taloudellisuuteen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Osaa toimia myös näitä ennakoiden.