Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Terveydenhoitaja (AMK) / Bachelor of Public Health Nursing on terveyden edistäminen asiantuntija. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista, jota terveydenhoitaja tarvitsee työssään. Koulutuksesta valmistuneen terveydenhoitajan tehtävänä on edistää yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä. Hän osaa vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, itsehoitoa ja kykyä elää terveellisesti. Ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkimustietoon perustuen sekä valmiudet näyttöön perustuvaan terveydenhoitotyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Terveydenhoitaja työskentelee eri sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä palveluissa, kolmannen sektorin alueilla tai yrittäjänä. Terveydenhoitaja toimii itsenäisesti terveyden edistämisen asiantuntijana yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa.

Terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu seuraaviin säädöksiin:
- kansainväliset sopimukset ja suositukset, erityisesti EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY
- kansallinen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö
- ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö
- ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö
- kansainväliset, kansalliset ja alueelliset terveyspolitiikan tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät
- Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (European Qualifications Framework = EQF) taso 6
- Kansallinen tutkintojen viitekehys (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
- Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen (2014)

Opinnot muodostuvat seuraavasti:

YDINOSAAMINEN
• ammattiopinnot 22 op
• harjoittelu 33 op

LAAJENTAVA OSAAMINEN
• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta terveydenhoitotyössä 5 op

Turun ammattikorkeakoulussa pedagogisena lähtökohtana on innovaatiopedagogiikka, jonka tavoitteena on innovaatiokompetenssien (kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen) kehittyminen. Terveydenhoitajakoulutuksessa innovaatiopedagogiikka ja sen tavoitteet läpäisevät/integroituvat kaikkiin opintoihin.

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän perehtyy ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin asiakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä. Ammattiopintojen tietoperustana on terveystieteisiin pohjautuva tieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Harjoittelu on kiinteä osa terveydenhoitajakoulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opiskelijan opiskelemaa tutkintoa.

OSAAMISPOLUT, ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET

Terveydenhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Ammattinimike on terveydenhoitaja.

PALAUTEJÄRJESTELMÄ

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain ja koulutuksen loppuvaiheessa. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.

URAMAHDOLLISUUDET JA JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Terveydenhoitajan ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa monipuoliset kansalliset ja kansainväliset työuramahdollisuudet. Tutkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijan urakehitystä tuetaan koko opintojen ajan.

Osaamistavoitteet

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät innovaatiokompetenssit integroituvat terveydenhoitajakoulutuksen kompetensseihin. Innovaatiokompetenssit muodostuvat yksilö-, yhteisö- ja verkostotason osaamisista ja ne kattavat seuraavat viisi osaamisen ulottuvuutta: kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen.

Terveydenhoitajakoulutuksen osaamisalueet
Terveyden edistämisen osaaminen
Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön terveydenhoitotyön osaaminen
Ympäristöterveyden edistäminen
Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminen

Vuositeema: Terveydenhoitotyön osaaja
Opiskelija syventää hoitotyön ja sen kehittämisen osaamistaan. Terveydenhoitaja-opiskelijalle muodostuu terveydenhoitajan ammatti-identiteetti.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan, jonka keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen ja innovaatiokompetenssien kehittyminen. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana. Opettaja luo olosuhteita oppimiselle, tukee, kannustaa ja ohjaa sekä antaa palautetta opiskelijan oppimisesta.

Opintoja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteisissä tiimeissä, tietoa soveltaen, tekemällä ja kokeilemalla. Työelämälähtöisissä projekteissa on mahdollisuus tehdä monialaista ja -ammatillista yhteistyötä eri toimialoja edustavien yritysten ja muiden ammattilaisten kanssa.

Monimuotokoulutuksen opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikan periaatteita. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana, joka pystyy tekemään opintojaan koskevia valintoja. Terveydenhoitajakoulutuksen verkkototeutuksen ryhmässä opiskellaan teoriaopintoja verkko-opetusmenetelmiä hyväksikäyttäen muutaman orientaatiopäivän jälkeen. Muut oppimismenetelmät ovat projekti- ja simulaatiomenetelmät sekä harjoittelu. Opintoihin kuuluu myös itsenäistä opiskelua ja opiskelijan on varauduttava siihen, että vuodessa suoritettavat terveydenhoitotyön opinnot edellyttävät tiivistä sitoutumista opiskeluun.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan oppimissuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. Opiskelija voi määrätyin perustein rakentaa osaamisprofiiliaan muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamillaan osaamistavoitteita vastaavilla suorituksilla. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella.

Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu vierailla kielillä, kotikansainvälistyminen (esim. vaihto-opiskelijoiden tuutorointi), opiskelu ulkomailla, sekä erilaiset seminaarit ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisprojektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy vieraskielistä oppimateriaalia.

Arviointi

Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Tutkinnon suorittaminen edellyttää terveydenhoitajakoulutuksen spesifisten osaamistavoitteiden, ja niistä johdettujen arviointikriteereiden mukaista osaamista. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu yleisellä tasolla oppimissuunnitelmassa ja tarkemmin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Opintojaksojen arvosana ilmoitetaan arvosanalla 0-5 tai sanallisena arviona hyväksytty/ hylätty. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää tavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimissuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista. Tämän lisäksi opiskelija saa suullista tai kirjallista palautetta, jonka avulla hän oppii tuntemaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita.

Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Opettajan ja itsearvioinnin ohella arvioijana voivat olla muut opiskelijat vertaisarvioijina sekä työelämässä toimivat ohjaajat ja muut yhteistyökumppanit. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota, joka avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (e-HOPS) toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.