Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Englanninkielinen valmentava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakea opiskelemaan englanninkieliseen koulutukseen suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Edellytyksenä valmentavaan koulutukseen osallistumiselle on englannin kielen vähimmäistaitotaso B1 ja korkeakoulukelpoisuus*.

Koulutuksen kokonaislaajuus on 30 opintopistettä ja kesto 5–6 kuukautta. Koulutus koostuu yleisistä kaikille opiskelijoille yhteisistä opinnoista sekä eri ammattialoihin painottuvista tai monialaisista opinnoista.

Koulutuksen sisällöissä painottuvat englannin kielen opinnot ja ammattialakohtaiset tai yleiset korkeakouluopiskeluun valmentavat opinnot. Lisäksi koulutukseen sisältyy suomen tai ruotsin kielen sekä matematiikan opintoja. Kaikkien sisältöjen kohdalla korostuvat akateemiset taidot kuten opiskelu- ja digitaidot sekä suomalaisen korkeakouluopiskelun tuntemus.

* Pilottitoteutuksessa 2023–2024 hakijoilta ei vaadita korkeakoulukelpoisuutta. Hakija on korkeakoulukelpoinen, jos hänellä on
• suomalainen ylioppilastutkinto,
• suomalainen toisen asteen ammatillinen tutkinto,
• ulkomainen tutkinto, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin tai
• ulkomainen korkeakoulututkinto.
Jos hakija ei voi todistaa hakukelpoisuuttaan todistuksella, hänellä täytyy olla viranomaispäätös pakolaisstatuksesta (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella).

Osaamistavoitteet

Valmentavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiudet edetä korkeakouluopintoihin ja menestyä englanninkielisissä opinnoissa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää taitoja, joita tarvitaan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa sekä korkeakoulujen valintakokeissa. Tavoitteena on englannin kielen taidon kehittyminen taitotasolta B1 tasolle B2, joka nähdään vähimmäisvaatimuksena korkeakoulujen tutkinto-opinnoissa. (Lue lisää taitotasoista Eurooppalaisesta viitekehyksestä: https://europa.eu/europass/system/files/2020-05/CEFR%20self-assessment%20grid%20FI.pdf)

Valmentavan koulutuksen yleisiä tavoitteita ovat esim.
• suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja -toimintatapojen tuntemus
• yhteisöllisten toimintatapojen ja esim. ryhmätyötaitojen kehittyminen
• itseohjautuvuus ja vastuullisuus opinnoissa
• oman oppimisen ja opitun asian reflektointi
• oman mielipiteen ilmaiseminen
• tiedonhaku ja lähdekriittisyys
• erilaisten lukutekniikkojen ja monilukutaidon kehittyminen
• peruslaskutoimitusten hallinta
• taito ymmärtää ja hyödyntää englanninkielistä materiaalia sekä kommunikoida englanniksi erilaisissa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa
• suomen tai englannin kielen perustaitojen kehittyminen

Valmentavan koulutuksen keskeisiä englannin kielen tavoitteita ovat esim.
• Korkeakouluopintoihin liittyvän sanaston ja käsitteiden hallinta
• Kirjoitetun ja puhutun kielen erojen hallinta
• Suulliset vuorovaikutustaidot
• Tekstilajien ja tyylin tuntemus
• Lauseen ja tekstin rakentamisen taito
• Peruskieliopin hallinta

Pedagogiset toimintatavat

Koulutus voidaan toteuttaa lähi-, monimuoto- tai verkko-opiskeluna**. Koulutus muodostuu sekä säännöllisistä tapaamisista että itseopiskelusta. Kaikissa toteutuksissa on tärkeää opiskelijan aktiivisuus ja vastuunotto omasta oppimisesta.

Opetusta on mahdollista räätälöidä opiskelijan oman osaamisen ja tarpeiden mukaisesti esim. taitotasoihin perustuvien pienryhmien ja muiden pedagogisten toimintatapojen avulla. *** Alakohtaisissa opinnoissa englannin kielen opetus ja muut opittavat sisällöt voidaan integroida.

Koulutuksen pedagogiset toimintatavat perustuvat esim. yhteisöllisyyteen, aktivoiviin oppimis- ja opetusmenetelmiin ja työelämälähtöisyyteen. Lisäksi pyritään edistämään valmentavan koulutuksen opiskelijoiden integroitumista osaksi korkeakouluyhteisöä ja mahdollistetaan opiskelijoiden tutustuminen tutkintokoulutuksen opetukseen sekä hakuprosessiin.

Koulutuksessa panostetaan opiskelijoiden ohjaukseen ja tuetaan oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi opiskelijoita ohjataan valmentavan koulutuksen jälkeisiin opintoihin ja neuvotaan haku- ja valintaprosesseihin liittyvissä asioissa. Koulutuksessa on mahdollista hyödyntää myös kokemusasiantuntijuutta korkeakouluopiskelusta.

** Pilottitoteutus 2023–2024 järjestetään monimuotototeutuksena, joka toteutuu pääasiassa verkko-opiskeluna. Lisäksi järjestetään tapaamisia ja vierailukäyntejä koulutusta järjestävien korkeakoulujen kampuksilla.

*** Pilottitoteutuksessa 2023–2024 opiskelijoiden on mahdollista saada ohjausta ja tukea opiskeluun myös ukrainan ja venäjän kielellä.

Arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti eri arviointimenetelmien ja -kriteerien avulla. Arviointi on jatkuvaa ja oppimista tukevaa eikä se painotu ainoastaan opintojaksojen loppuun.

Arvioinnissa hyödynnetään opettaja-, vertais- ja itsearviointia. Arviointi on osa opiskelijan ohjaamista, ja arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ja osaa arvioida omaa osaamistaan sekä tietää, miten kehittää sitä edelleen.

Kaikki opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0–5, ja opintojaksoilla käytetään yhteisiä arviointikriteerejä (ks. alla). Arvioinnissa voidaan hyödyntää hyväksytty-hylätty -asteikkoa vain, jos opintojaksolle ei ole mahdollista määrittää kaikille opiskelijoille yhteisiä oppimistavoitteita. Tarkemmat arviointiperusteet kuvataan opintojaksojen toteutussuunnitelmissa.