Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua automaation perustoimintoihin ja niihin liittyviin käsitteisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee automaation osa-alueet ja niihin liittyvät käsitteet
- Tuntee automaatiojärjestelmän perusrakenteet ja toiminnot
- Osaa tulkita ohjauspiirikaavioita
- Tuntee automaatiojärjestelmiin liittyvää anturi- ja toimilaitetekniikkaa
- Osaa toteuttaa yksittäisen koneen ohjaussovelluksen

Sisältö

Automaation osa-alueet
Automaatiojärjestelmien rakenne, ohjaus- ja säätöpiirit
Mittaus- ja toimilaitetekniikan perusteet
Ohjaussovelluksen suunnittelu ja toteutus

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen- ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös yksi laboratorioharjoitus.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 30h on lähiopetusta, 6h on laboratorioharjoituksia, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin, ja keskeisena tavoitteena on ymmärtää automaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet ja peruskomponentit:
- Säätöpiirin toiminta
- Ohjelmoitavat logiikat
- Anturointi ja toimilaitteet
- Säätötekniikan perusteet

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat perustiedot fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja taidot yksinkertaisten ongelmien ratkaisuun.
Opintojakson suoritettua opiskelija ymmärtää
• Newtonin lakien merkitys staattisiin ja dynaamisiin järjestelmiin
• Energia käsitteen ja energiansäilymisen merkitys suljetuissa järjestelmissä
• Liikemäärän säilymisen törmäyksissä
ja hän osaa hyödyntää tiedot yksinkertaisten tehtävien ratkaisuun

Sisältö

SI-yksikköjärjestelmä
Liike
• Voimat ja voima vektorit
• Massa ja paino, massan säilyminen
• Newtonin lait ja kiihtyvyys
• Liikeyhtälöt
• Liikemäärä ja Impulssi
• Pyörimisliike ja liikemäärämomentti
• Liikemäärän säilyminen


Energia ja energian säilyminen

• Työ ja teho
• Mekaaninen energia
• Energian säilyminen, esimerkkejä mekaniikasta, lämpöopista ja virtaustekniikasta
Tasapaino
• Mekaaninen tasapaino
• Energia tasapaino

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Kansainvälisyys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h.
-Opetustilaisuuteen osallistuminen 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Opetus viikoittain viikoilla 43-50. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Taulukkokirja (Esim. MAOL-taulukot, Tekniikan kaavasto tai vastaava vapaavalintainen taulukkokirja)
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla käytetään pääosin flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkanohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla. Opiskelun tueksi järjestetään kuukausittaiset tukitapaamiset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 44 ja 50 TAI kurssitentti viikolla 50.
Osaamista mittaavat testit (vapaaehtoisia), alustavasti viikoilla 39 ja 45.
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2024 aikana (koko kurssin sisältöä mittaava tentti)

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset sekä niissä lasketut tehtävät (osa kurssipisteitä) 52 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 74-78 h
- Osaamista mittaavat osaamistestit (suoritus huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa) 2-4 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-4 h

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen viikolla 36 on kaikille pakollinen lähitapaaminen.
Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat pääosin hybriditunteja, jolloin samalle tunnille voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Muutama kurssin tunneista on pelkästään etänä verkossa pidettäviä Teams-tunteja ja kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.

Kaikille tunneille aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta on siis mahdollista osallistua etänä. Tunneille osallistuminen (aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta) on vapaaehtoista, joten opintojakson voi suorittaa myös opiskelemalla kurssisällöt itsenäisesti tai osallistumalla vain joidenkin aiheiden tunneille.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Viikottaisista laskuharjoituksista max 1p/moniste, maksimissaan kuitenkin 11 p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1 p, max yhteensä 7p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen viikoittaisista laskuharjoituksista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään ja osaamiseen.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hyvä suoritus osaamista mittaavissa välitesteissä huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Tavoitteet

Tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn perusmatematiikan alueilla ja vahvistaa laskurutiinia. Opiskelija omaksuu myös MATLAB-ohjelmiston alkeet niin, että kykenee hyödyntämään ohjelmaa myöhemmissä opinnoissa

Sisältö

- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän perusyksiköt
- Murtoluvut
- Likiarvot ja pyöristäminen
- Laskujärjestys ja laskusäännöt
- Potenssilaskenta
- Lausekkeiden käsittely
- Funktion käsite ja kuvaajan piirtäminen
- Ensimmäisen asteen yhtälö
- MATLAB-ohjelman ja -ohjelmoinnin perusteet sekä ohjelman hyödyntäminen matemaattisten ja luonnontieteellisten ongelmien ratkaisemisessa

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Oppijakeskeiset menetelmät, learning-by-doing, laskupajat lähiopetuksena, itsenäisiä verkkotehtäviä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin arviointi perustuu läsnäoloon ja verkkotestien suorittamiseen, kurssilla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja oppimisen tukeminen
Oppiminen perustuu opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei vaihtoehtoista/valinnaista suoritustapaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhteiset laskupajat 18 h
Itsenäisesti suoritettavia laskutehtäviä 36 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyn suorituksen saa, kun
1) Osallistuu 75 %:iin (= 10/13) laskupajatunneista
JA
2) Suorittaa hyväksytysti Johdatus AMK -matematiikkaan -verkkomateriaalin osaamistestit.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla järjestetään Insinöörimatematiikan perusteiden sisältöjä tukevia laskupajoja lähitapaamisina viikoilla 36-49. Laskupajan kesto on 1-2 h viikon aiheesta riippuen.

Laskupajoissa lasketaan Insinöörimatematiikan perusteiden ViLLE-tehtävien ja tehtävämonisteiden lisäksi verkkomateriaalin Johdatus AMK -matematiikkaan tehtäviä.

Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty ja hyväksytyn suorituksen saa, kun
1) Osallistuu 75 %:iin (= 10/13) laskupajatunneista
JA
2) Suorittaa hyväksytysti Johdatus AMK -matematiikkaan -verkkomateriaalin osaamistestit.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty läsnäolon ja verkkopohjaisten osaamistestien avulla.

Tavoitteet

Opintojaksolla tutustutaan sähkö- ja automaatiotekniikan opiskeluun Turun AMK:ssa sekä alan yrityksiin ja työtehtäviin. Tavoitteena on muodostaa tarvittava kokonaiskuva opiskeltavasta alasta heti opintojen alkuvaiheessa ja sujuvoittaa opintojen aloitusta.

Sisältö

Pääpaino on ryhmä/projektityöllä mutta se sisältää myös jonkin verran luentoja ja vierailuja.

Opetusmenetelmät

Ryhmätyöt, luennot, itsenäinen työskentely.

Kansainvälisyys

Lähi- ja verkko-opetus.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Läsnäolo.
Tehtäväpalautukset.

Sisällön jaksotus

Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelu Turun AMK:ssa.
Sähkö- ja automaatioalan esittely ja osaamisvaatimukset.
Tutustuminen alan työtehtäviin ja yrityksiin.
Sähköenergiajärjestelmän rakenne ja komponentit.

Kurssi toteutetaan lukuvuoden 2023-2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää riittävää läsnäoloa ja annettujen harjoitustehtävien hyväksyttyä palautusta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on tutustua tyypillisiin sähkö- ja automaatioasennuksiin sekä sähkölaboratorioon ja siellä käytettäviin perusmittalaitteisiin.

Sisältö

Esimerkkejä sähkö- ja automaatioasennuksista.
Yleismittarin ja oskilloskoopin käyttö.
Laboratorioharjoitukset.

Opetusmenetelmät

Laboratoriotyöskentely

Kansainvälisyys

Lähiopetus

Sisällön jaksotus

Tutustuminen sähkö- ja automaatiotekniikan asennuksiin ja mittalaitteisiin.
Laboratoriotyöskentely.

Kurssi järjestetään syyskauden ensimmäisillä viikoilla.
Sisältää neljä lähitapaamista.

Kurssi on tarkoitettu niille sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta sähkö- ja automaatioasennuksista eikä niihin liittyvien perusmittalaitteiden käytöstä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus edellyttää riittävää läsnäoloa ja harjoitustehtävien hyväksyttyä suoritusta.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua ohjelmoinnin perusteisiin ja digitaalitekniikkaan sekä luoda pohjaa myöhemmille automaatiojärjestelmiin liittyville opintojaksoille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee ohjelmointiin liittyvät peruskäsitteet ja osaa lukea jonkun muun tekemää ohjelmakoodia
- osaa käyttää tavallisimpia valinta- ja toistorakenteita sekä suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia sovellusohjelmia
- tunnistaa olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet (luokka ja sen jäsenet, olio, viittaus, poikkeukset)
- tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet
- osaa käyttää loogisia funktioita ja sieventää niistä muodostettuja lausekkeita
- tuntee tavalliset loogiset portit, kombinaatio- ja sekvenssipiirit sekä laskurit, rekisterit ja muistit

Sisältö

Ohjelmistosovelluksiin ja ohjelmointiin liittyvät käsitteet
Ohjelmistosovelluksen rakenne
Muuttuja ja tyypit, funktiot, ehtolauseet ja silmukat, taulukot ja listat
Ohjelmointiharjoitus
Johdanto digitaalitekniikkaan
Loogiset funktiot ja kytkentäalgebra
Portit, piirit, laskurit, rekisterit ja muistit

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luentoja sekä ohjelmointiin ja elektroniikkaan liittyviä harjoitustöitä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös laboratorioharjoituksia.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 8h on luentoja, 20h on laboratorioharjoitusta, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan ohjelmoinnin perusteihin, mikro-ohjainten ohjelmointiin sekä elektroniikkaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä sähkötekniikan peruskytkentöihin ja -mittauksiin. Lisäksi opintojakso sisältää yleisen ja sähkötyöturvallisuuden koulutukset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee yleiset turvalliseen työskentelyyn ja sähkötyöturvallisuuteen liittyvät periaatteet
- tuntee turvallisen laboratoriotyöskentelyn periaatteet
- osaa rakentaa erilaisia kytkentöjä ja valita niihen komponentit
- osaa käyttää yleismittaria ja oskilloskooppia sekä valita mittauksiin sopivan mittalaitteen

Oppimateriaalit

Sähkötyöturvallisuus-osa: Standardi SFS 6002, kirja Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 käytännössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sähkötyöturvallisuus-osan tentin voi uusia yhden kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sähkötyöturvallisuus-osan voi korvata olemassa olevalla sähkötyöturvallisuuskortilla, mikäli kortti on voimassa vielä vähintään 3 vuotta.

Sisällön jaksotus

Opintojaksossa on kolme osaa:
- työturvallisuus
- sähkötyöturvallisuus
- sähkömittaukset

Työturvallisuuskorttikoulutus sisältää itsenäisesti suoritettavan verkko-opiskeluosan ja 4 tunnin kampuksella suoritettavan osan. Kontaktikerta kampuksella on lukujärjestyksessä ja ilmoitetaan Itslearning-työtilassa.

Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus (10 h) pidetään lukujärjestyksen mukaan. Oppitunneilla on läsnäolopakko.

Sähkömittaukset-osa pidetään lukujärjestyksen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Työturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuus-osat pitää olla hyväksytysti suoritetut. Sähkömittaus-osan raportit arvioidaan asteikolla 0-5. Puuttuvan raportin arvosana on -3. Opintojakson arvosana on raporttien arvosanojen keskiarvo.

Hylätty (0)

- työturvallisuusosa on hylätty tai
- sähkötyöturvallisuusosa on hylätty tai
- sähkömittaus- osan raporttien arvosanojen keskiarvo on alle 1,0

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit on palautettu, mutta niissä on merkittäviä puutteita tai virheitä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit ovat pääsääntöisesti oikein eikä niissä ole merkittäviä puutteita

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit ovat oikein, raportit ovat ulkoasultaan siistejä ja ne on palautettu ajallaan.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä tasasähköpiireihin ja niiden ratkaisumenetelmiin. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan sähköstatiikan ja magnetismin peruskäsitteisiin ja -ilmiöihin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää sähkötekniikan keskeiset käsitteet
- Osaa ratkaista kytkennöistä jännitteiden, virtojen ja komponenttien arvoja sekä mitoittaa tasasähköpiirejä
- Osaa soveltaa systemaattisia virtapiirien ratkaisumenetelmiä virtapiirien ratkaisuun
- Tuntee sähköstatiikan ja magneettipiirien tärkeimmät käsitteet ja ilmiöt

Sisältö

Peruskäsitteet ja sähkötekniset suureet
Virtapiirien kytkennät
Virtapiirien ratkaisumenetelmät
Sähköstatiikka ja magnetismi

Oppimateriaalit

Boylestad: Introductory Circuit Analysis ja oppitunneilla ja Itslearningissa jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Laskuharjoitukset ovat keskeinen osa kurssia. Oppitunneilla käsitellään teorian lisäksi soveltavia laskuesimerkkejä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa on kaksi välikoetta. Näihin voi osallistua, kun vähintään 40 % koealueen laskuharjoituksista on palautettu. Kurssin päätyttyä järjestetään 2 uusintakoetta. Uusintaan voi osallistua, kun on yrittänyt suorittaa kurssia välikokeilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tunneilla ja omalla ajalla suoritettavat laskuharjoitukset ovat olennainen osa kurssia. Oppitunnit 52 h, työskentely omalla ajalla 83 h.

Sisällön jaksotus

Oppitunnit pidetään lukujärjestyksen mukaan. Tarkempi sisältökuvaus löytyy Itslearningista.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu oppituntien lisäksi sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeiden painoarvo on 2/3 ja laskuharjoitusten 1/3. Välikokeisiin voi osallistua, kun 40 % laskuharjoituksista on palautettu.

Hylätty (0)

Arvosanan tyydyttävä kriteerit eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee sähkötekniikan peruskäsitteet ja suureet. Hän osaa ratkaista yksinkertaisista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja ja osaa mitoittaa yksinkertaisia kytkentöjä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista monimutkaisista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja ja ratkaisut ovat selkeitä. Lisäksi hän osaa mitoittaa erilaisia kytkentöjä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä vaihtosähkötekniikkaan ja sähkömagnetismiin liittyviin ilmiöihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee vaihtosähkön peruskäsitteet
- Osaa laskea vaihtosähköpiireistä jännitteiden, virtojen ja komponenttien arvoja
- Osaa soveltaa sekä systemaattisia laskentamenetelmiä että ohjelmistotyökaluja vaihtosähköpiirien ratkaisuun
- Tuntee sähkömagnetismiin liittyvät tärkeimmät ilmiöt

Sisältö

Vaihtosähkön aaltomuodot ja signaalit
Vaihtosähköpiirien käsitteet, komponentit ja kytkennät
Osoitinsuureiden käyttö vaihtosähköpiirien tarkastelussa
Vaihtosähköpiirien ratkaisumenetelmät ja ohjelmistotyökalujen käyttö
Sähkömagnetismi

Sisällön jaksotus

Vaihtovirtapiirit (Tammi-Maaliskuu)

Sähköfysiikka (Huhtikuu)
- sähkökentät
- johteet ja eristeet sähkökentässä
- magnetismi, magneettipiirit
- magneettinen voimavaikutus
- sähkömagneettinen induktio

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet 1

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lämpöopin ja termodynamiikan soveltamiseen koneiden, laitteiden sekä prosessien mitoituksessa ja laskennassa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- laskea aineiden ja rakenteiden lämpömäärät, olomuotojen muutokset
- tarkastella kappaleiden lämpötilan muutoksia ottamalla huomioon lämmön siirtymisen rakenteiden läpi
- määrittää kaasujen ja höyryjen tilan ihannekaasuyhtälön sekä erilaisten höyrytaulukoiden ja tilapiirrosten avulla
- soveltaa termodynamiikan pääsääntöjä sekä kaasujen ja höyryjen tilanmuutoksia mäntä- ja virtauskoneiden laskennassa
- määrittää lämpövoimakoneen termisen hyötysuhteen sekä lämpöpumpun ja jäähdytyskoneen tehokertoimen
- arvioida erilaisten koneiden energiatehokkuutta.

Sisältö

- paine, lämpötila, mittaaminen
- lämpölaajeneminen, lämpökapasiteetti ja lämmön siirtyminen
- ideaalikaasun tilanyhtälö
- termodynamiikan pääsäännöt, energiatase, terminen hyötysuhde
- lämpökoneiden ja -pumppujen toimintaperiaatteet ja kiertoprosessit
- kostea ilma ja ilmanvaihdon periaatteet

Oppimateriaalit

Insinöörin FYSIIKKA(AMK), Osa I (Hautala, Peltonen) (ei pakollinen)
Verkko-oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistava oppiminen, käänteinen oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Alustavasti välikokeet viikoilla 12 ja 17 tai vaihtoehtoisesti kurssitentti viikolla 17.
Uusintamahdollisuudet EY-tekniikan yleisissä uusintakokeissa toukokuun ja kesäkuun uusinnoissa.

Kansainvälisyys

Osallistava oppiminen, käänteinen oppiminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osaamisen näyttö teoriakokeella

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135t jakautuu seuraavasti
- Teoriatunnit ja laskuharjoitukset 36t
- Labratyöt 6t
- Koe 2-4t (riippuen siitä tekeekö kaksi välikoetta vai yhden kurssitentin)
- Itsenäinen opiskelu 89-91t

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu maanantaisin ja torstaisin viikoilla 7-17.

Opintojaksolla tutustutaan termodynamiikan ilmiöihin sekä harjoitellaan niihin liittyviä laskuja ja mittauksia fysiikan näkökulmasta. Maanantain tunnit ovat pääsääntöisesti etänä pidettäviä teoriatunteja viikon aiheesta. Samalla kerrataan edellisviikon laskuissa epäselviksi jääneitä asioita. Torstaisin on lähilaskupaja (1t) kummallekin ryhmälle erikseen.

Teoriatuntien lisäksi opintojakso sisältää kolme pakollista lähilabratyötä, jotka toteutetaan kolmena keskiviikkona (viikoilla 9-11 ja 15 pienryhmästä riippuen). Labratöiden alustavat aiheet: Termistorin resistanssin lämpötilariippuvuus, lämmönjohtavuus ja kalorimetria. Yhden labratyön voi halutessaan korvata MATLAB Simulink-ohjelmistolla tehtävällä etälabratyöllä termistorin resistanssin lämpötilariippuvuudesta.

Sisältö
- Termofysiikan/termodynamiikan perussuureet, kaavat, yksiköt, paine, noste
- Termodynaaminen systeemi, lämpötila ja lämpölaajeneminen
- Lämpökapasiteetti, lämpöenergia
- Lämmön siirtyminen johtumalla, kuljettamalla ja säteilemällä
- Olomuodon muutokset ja energia olomuodon muutoksissa
- Nesteiden ja kaasujen virtaukset, virtausyhtälöt
- Nesteen viskositeetti
- Ideaalikaasun tilanyhtälö
- Termodynamiikan I ja II pääsääntö
- Kaasujen kiertoprosessit
- Lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaate
- Kostean ilman fysiikan perusteet ja Mollier-käyrästö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson tärkeimmät ilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Opiskelijoiden toivotaan olevan yhteydessä opettajaan ensisijaisesti sähköpostitse. Myös tuntien yhteydessä voi avoimesti kysyä ja keskustella asioista.
Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan its-kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 kokeen/kokeiden perusteella (max 100p). Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, suoritetaan kurssi tentillä joko varsinaisena tenttipäivänä tai uusinnassa.

Itsenäisesti suoritettavilla ViLLE-laskuharjoituksilla on mahdollista saada kerätä max 12p (vastaa numeron korotusta kokeen arvosanaan). Labrojen ennakkotehtävillä on mahdollista kerätä max 6p (vastaa puolen numeron korotusta kokeen arvosanaan).

Kurssiin kuuluvat kolme labratyötä on myös kaikki suoritettava hyväksytysti (aktiivinen työskentely labrassa ja hyväksytysti täytetty mittauspöytäkirja).

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p tai opiskelija ei ole suorittanut pakollisia labratöitä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosanaan 1 vaaditaan noin 40 % kurssipisteistä = 40p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 2 vaaditaan noin 52 % kurssipisteistä = 52p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 1-2 tasoinen osaaminen tarkoittaa termodynamiikan perusilmiöiden tuntemusta ja termodynamiikan perussuureisiin liittyvie laskujen hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanaan 3 vaaditaan noin 64 % kurssipisteistä = 64p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 4 vaaditaan noin 76 % kurssipisteistä = 76p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 3-4 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisen tason osaamisen lisäksi ymmärrystä kaasun prosesseista ja termodynamiikan pääsäännöistä sekä näihin aiheisiin liittyvien laskukaavojen soveltamisen osaamista erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanaan 5 vaaditaan noin 88 % kurssipisteistä = 88 p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 5 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisten tasojen osaamisen lisäksi virtauksiin liittyvää laskuosaamista, erityisesti Bernoullin yhtälön soveltamista erilaisissa tilanteissa ja/tai lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaatteen ja kiertoprosessien tuntemusta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysohjelmistoja opinnoissaan. Lisäksi opiskelija tuntee CAD-ohjelmiston perusteet.

Sisältö

Taulukkolaskennan perusteet ja funktioiden käyttö.
Aineistojen kuvaaminen taulukkolaskentaohjelmalla.
Tekstinkäsittelyn perusteet ja valmiiden raporttipohjien käyttö.
Esitysohjelman käytön perusteet ja valmiiden esityspohjien käyttö.
CAD-ohjelmiston käyttö teknisten piirustusten lukemiseen ja muokkaamiseen (perusteet).

Oppimateriaalit

ITS-ympäristössä.

Opetusmenetelmät

Oppimistehtävät
Itsenäinen opiskelu ja ryhmätyöskentely
Kurssitehtävä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Oppismistehtävät tulee palauttaa annetussa aikataulussa.Tehtävien korottaminen tai kurssin uusiminen ei ole mahdollista.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka (ongelmanratkaisu ja innovointi soveltamalla teoriaa käytännön projektien haasteiden ja tehtävien ratkaisemiseksi)
Ryhmätyöskentely (projektityö)
Esitykset (aine- ja viestintätaidot)
Itsenäinen työskentely ja tiedonhaku tieteellisestä kirjallisuudesta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

27 h/OP * 3 = n. 80 h

Sisällön jaksotus

Tavoite:
* Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysohjelmistoja.
* Opiskelija tuntee CAD-perusteet.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pyritään informoimaan asiat kaikkien osalta ITSissä --> kaikki näkevät saman infon.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia ja opettajan (toimeksiantajien) arviointia.

Hylätty (0)

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu. Eikä opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oppimistehtävät on tehty ja raportoitu tehtävänannon mukaisesti, mutta on toteutettu sisällöltään ja laajuudeltaan suppeasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvioitavat oppimistehtävät on suoritettu pääsääntöisesti hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on etsinyt aktiivisesti informaatiota, uusia ratkaisuja ja näkökulmiä.
Arvioitavat oppimistehtävät on suoritettu pääsääntöisesti kiitettävästi.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy toimimaan ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän osaa käyttää oman erityisalansa keskeistä sanastoa ja etsii ja soveltaa tietoa englanninkielisistä lähteistä. Hänellä on kielelliset valmiudet kansainvälistyvässä työympäristössä toimimiseen.

Sisältö

Opintojakson sisältö perustuu työelämän viestintätilanteisiin. Ydinosaamisen aihealueet:
- Koulutus ja työnhaku: opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan ja työkokemuksestaan
- Työympäristö ja elinkeinoelämä: opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä asiakaslähtöisesti ja kertoa työpaikastaan, työtehtävistään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua automaation perustoimintoihin ja niihin liittyviin käsitteisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee automaation osa-alueet ja niihin liittyvät käsitteet
- Tuntee automaatiojärjestelmän perusrakenteet ja toiminnot
- Osaa tulkita ohjauspiirikaavioita
- Tuntee automaatiojärjestelmiin liittyvää anturi- ja toimilaitetekniikkaa
- Osaa toteuttaa yksittäisen koneen ohjaussovelluksen

Sisältö

Automaation osa-alueet
Automaatiojärjestelmien rakenne, ohjaus- ja säätöpiirit
Mittaus- ja toimilaitetekniikan perusteet
Ohjaussovelluksen suunnittelu ja toteutus

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen- ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös yksi laboratorioharjoitus.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 30h on lähiopetusta, 6h on laboratorioharjoituksia, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin, ja keskeisena tavoitteena on ymmärtää automaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet ja peruskomponentit:
- Säätöpiirin toiminta
- Ohjelmoitavat logiikat
- Anturointi ja toimilaitteet
- Säätötekniikan perusteet

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua ohjelmoinnin perusteisiin ja digitaalitekniikkaan sekä luoda pohjaa myöhemmille automaatiojärjestelmiin liittyville opintojaksoille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee ohjelmointiin liittyvät peruskäsitteet ja osaa lukea jonkun muun tekemää ohjelmakoodia
- osaa käyttää tavallisimpia valinta- ja toistorakenteita sekä suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia sovellusohjelmia
- tunnistaa olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet (luokka ja sen jäsenet, olio, viittaus, poikkeukset)
- tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet
- osaa käyttää loogisia funktioita ja sieventää niistä muodostettuja lausekkeita
- tuntee tavalliset loogiset portit, kombinaatio- ja sekvenssipiirit sekä laskurit, rekisterit ja muistit

Sisältö

Ohjelmistosovelluksiin ja ohjelmointiin liittyvät käsitteet
Ohjelmistosovelluksen rakenne
Muuttuja ja tyypit, funktiot, ehtolauseet ja silmukat, taulukot ja listat
Ohjelmointiharjoitus
Johdanto digitaalitekniikkaan
Loogiset funktiot ja kytkentäalgebra
Portit, piirit, laskurit, rekisterit ja muistit

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luentoja sekä ohjelmointiin ja elektroniikkaan liittyviä harjoitustöitä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös laboratorioharjoituksia.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 8h on luentoja, 20h on laboratorioharjoitusta, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan ohjelmoinnin perusteihin, mikro-ohjainten ohjelmointiin sekä elektroniikkaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä vaihtosähkötekniikkaan ja sähkömagnetismiin liittyviin ilmiöihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee vaihtosähkön peruskäsitteet
- Osaa laskea vaihtosähköpiireistä jännitteiden, virtojen ja komponenttien arvoja
- Osaa soveltaa sekä systemaattisia laskentamenetelmiä että ohjelmistotyökaluja vaihtosähköpiirien ratkaisuun
- Tuntee sähkömagnetismiin liittyvät tärkeimmät ilmiöt

Sisältö

Vaihtosähkön aaltomuodot ja signaalit
Vaihtosähköpiirien käsitteet, komponentit ja kytkennät
Osoitinsuureiden käyttö vaihtosähköpiirien tarkastelussa
Vaihtosähköpiirien ratkaisumenetelmät ja ohjelmistotyökalujen käyttö
Sähkömagnetismi

Sisällön jaksotus

Vaihtovirtapiirit (Tammi-Maaliskuu)

Sähköfysiikka (Huhtikuu)
- sähkökentät
- johteet ja eristeet sähkökentässä
- magnetismi, magneettipiirit
- magneettinen voimavaikutus
- sähkömagneettinen induktio

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet 1

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lämpöopin ja termodynamiikan soveltamiseen koneiden, laitteiden sekä prosessien mitoituksessa ja laskennassa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- laskea aineiden ja rakenteiden lämpömäärät, olomuotojen muutokset
- tarkastella kappaleiden lämpötilan muutoksia ottamalla huomioon lämmön siirtymisen rakenteiden läpi
- määrittää kaasujen ja höyryjen tilan ihannekaasuyhtälön sekä erilaisten höyrytaulukoiden ja tilapiirrosten avulla
- soveltaa termodynamiikan pääsääntöjä sekä kaasujen ja höyryjen tilanmuutoksia mäntä- ja virtauskoneiden laskennassa
- määrittää lämpövoimakoneen termisen hyötysuhteen sekä lämpöpumpun ja jäähdytyskoneen tehokertoimen
- arvioida erilaisten koneiden energiatehokkuutta.

Sisältö

- paine, lämpötila, mittaaminen
- lämpölaajeneminen, lämpökapasiteetti ja lämmön siirtyminen
- ideaalikaasun tilanyhtälö
- termodynamiikan pääsäännöt, energiatase, terminen hyötysuhde
- lämpökoneiden ja -pumppujen toimintaperiaatteet ja kiertoprosessit
- kostea ilma ja ilmanvaihdon periaatteet

Oppimateriaalit

Insinöörin FYSIIKKA(AMK), Osa I (Hautala, Peltonen) (ei pakollinen)
Verkko-oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistava oppiminen, käänteinen oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Alustavasti välikokeet viikoilla 12 ja 17 tai vaihtoehtoisesti kurssitentti viikolla 17.
Uusintamahdollisuudet EY-tekniikan yleisissä uusintakokeissa toukokuun ja kesäkuun uusinnoissa.

Kansainvälisyys

Osallistava oppiminen, käänteinen oppiminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osaamisen näyttö teoriakokeella

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135t jakautuu seuraavasti
- Teoriatunnit ja laskuharjoitukset 36t
- Labratyöt 6t
- Koe 2-4t (riippuen siitä tekeekö kaksi välikoetta vai yhden kurssitentin)
- Itsenäinen opiskelu 89-91t

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu maanantaisin ja torstaisin viikoilla 7-17.

Opintojaksolla tutustutaan termodynamiikan ilmiöihin sekä harjoitellaan niihin liittyviä laskuja ja mittauksia fysiikan näkökulmasta. Maanantain tunnit ovat pääsääntöisesti etänä pidettäviä teoriatunteja viikon aiheesta. Samalla kerrataan edellisviikon laskuissa epäselviksi jääneitä asioita. Torstaisin on lähilaskupaja (1t) kummallekin ryhmälle erikseen.

Teoriatuntien lisäksi opintojakso sisältää kolme pakollista lähilabratyötä, jotka toteutetaan kolmena keskiviikkona (viikoilla 9-11 ja 15 pienryhmästä riippuen). Labratöiden alustavat aiheet: Termistorin resistanssin lämpötilariippuvuus, lämmönjohtavuus ja kalorimetria. Yhden labratyön voi halutessaan korvata MATLAB Simulink-ohjelmistolla tehtävällä etälabratyöllä termistorin resistanssin lämpötilariippuvuudesta.

Sisältö
- Termofysiikan/termodynamiikan perussuureet, kaavat, yksiköt, paine, noste
- Termodynaaminen systeemi, lämpötila ja lämpölaajeneminen
- Lämpökapasiteetti, lämpöenergia
- Lämmön siirtyminen johtumalla, kuljettamalla ja säteilemällä
- Olomuodon muutokset ja energia olomuodon muutoksissa
- Nesteiden ja kaasujen virtaukset, virtausyhtälöt
- Nesteen viskositeetti
- Ideaalikaasun tilanyhtälö
- Termodynamiikan I ja II pääsääntö
- Kaasujen kiertoprosessit
- Lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaate
- Kostean ilman fysiikan perusteet ja Mollier-käyrästö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson tärkeimmät ilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Opiskelijoiden toivotaan olevan yhteydessä opettajaan ensisijaisesti sähköpostitse. Myös tuntien yhteydessä voi avoimesti kysyä ja keskustella asioista.
Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan its-kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 kokeen/kokeiden perusteella (max 100p). Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, suoritetaan kurssi tentillä joko varsinaisena tenttipäivänä tai uusinnassa.

Itsenäisesti suoritettavilla ViLLE-laskuharjoituksilla on mahdollista saada kerätä max 12p (vastaa numeron korotusta kokeen arvosanaan). Labrojen ennakkotehtävillä on mahdollista kerätä max 6p (vastaa puolen numeron korotusta kokeen arvosanaan).

Kurssiin kuuluvat kolme labratyötä on myös kaikki suoritettava hyväksytysti (aktiivinen työskentely labrassa ja hyväksytysti täytetty mittauspöytäkirja).

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p tai opiskelija ei ole suorittanut pakollisia labratöitä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosanaan 1 vaaditaan noin 40 % kurssipisteistä = 40p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 2 vaaditaan noin 52 % kurssipisteistä = 52p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 1-2 tasoinen osaaminen tarkoittaa termodynamiikan perusilmiöiden tuntemusta ja termodynamiikan perussuureisiin liittyvie laskujen hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanaan 3 vaaditaan noin 64 % kurssipisteistä = 64p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 4 vaaditaan noin 76 % kurssipisteistä = 76p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 3-4 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisen tason osaamisen lisäksi ymmärrystä kaasun prosesseista ja termodynamiikan pääsäännöistä sekä näihin aiheisiin liittyvien laskukaavojen soveltamisen osaamista erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanaan 5 vaaditaan noin 88 % kurssipisteistä = 88 p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 5 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisten tasojen osaamisen lisäksi virtauksiin liittyvää laskuosaamista, erityisesti Bernoullin yhtälön soveltamista erilaisissa tilanteissa ja/tai lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaatteen ja kiertoprosessien tuntemusta.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy toimimaan ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän osaa käyttää oman erityisalansa keskeistä sanastoa ja etsii ja soveltaa tietoa englanninkielisistä lähteistä. Hänellä on kielelliset valmiudet kansainvälistyvässä työympäristössä toimimiseen.

Sisältö

Opintojakson sisältö perustuu työelämän viestintätilanteisiin. Ydinosaamisen aihealueet:
- Koulutus ja työnhaku: opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan ja työkokemuksestaan
- Työympäristö ja elinkeinoelämä: opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä asiakaslähtöisesti ja kertoa työpaikastaan, työtehtävistään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat perustiedot fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja taidot yksinkertaisten ongelmien ratkaisuun.
Opintojakson suoritettua opiskelija ymmärtää
• Newtonin lakien merkitys staattisiin ja dynaamisiin järjestelmiin
• Energia käsitteen ja energiansäilymisen merkitys suljetuissa järjestelmissä
• Liikemäärän säilymisen törmäyksissä
ja hän osaa hyödyntää tiedot yksinkertaisten tehtävien ratkaisuun

Sisältö

SI-yksikköjärjestelmä
Liike
• Voimat ja voima vektorit
• Massa ja paino, massan säilyminen
• Newtonin lait ja kiihtyvyys
• Liikeyhtälöt
• Liikemäärä ja Impulssi
• Pyörimisliike ja liikemäärämomentti
• Liikemäärän säilyminen


Energia ja energian säilyminen

• Työ ja teho
• Mekaaninen energia
• Energian säilyminen, esimerkkejä mekaniikasta, lämpöopista ja virtaustekniikasta
Tasapaino
• Mekaaninen tasapaino
• Energia tasapaino

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Kansainvälisyys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h.
-Opetustilaisuuteen osallistuminen 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Opetus viikoittain viikoilla 43-50. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Taulukkokirja (Esim. MAOL-taulukot, Tekniikan kaavasto tai vastaava vapaavalintainen taulukkokirja)
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla käytetään pääosin flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkanohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla. Opiskelun tueksi järjestetään kuukausittaiset tukitapaamiset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 44 ja 50 TAI kurssitentti viikolla 50.
Osaamista mittaavat testit (vapaaehtoisia), alustavasti viikoilla 39 ja 45.
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2024 aikana (koko kurssin sisältöä mittaava tentti)

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset sekä niissä lasketut tehtävät (osa kurssipisteitä) 52 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 74-78 h
- Osaamista mittaavat osaamistestit (suoritus huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa) 2-4 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-4 h

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen viikolla 36 on kaikille pakollinen lähitapaaminen.
Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat pääosin hybriditunteja, jolloin samalle tunnille voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Muutama kurssin tunneista on pelkästään etänä verkossa pidettäviä Teams-tunteja ja kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.

Kaikille tunneille aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta on siis mahdollista osallistua etänä. Tunneille osallistuminen (aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta) on vapaaehtoista, joten opintojakson voi suorittaa myös opiskelemalla kurssisällöt itsenäisesti tai osallistumalla vain joidenkin aiheiden tunneille.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Viikottaisista laskuharjoituksista max 1p/moniste, maksimissaan kuitenkin 11 p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1 p, max yhteensä 7p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen viikoittaisista laskuharjoituksista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään ja osaamiseen.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hyvä suoritus osaamista mittaavissa välitesteissä huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Tavoitteet

Opintojaksolla tutustutaan sähkö- ja automaatiotekniikan opiskeluun Turun AMK:ssa sekä alan yrityksiin ja työtehtäviin. Tavoitteena on muodostaa tarvittava kokonaiskuva opiskeltavasta alasta heti opintojen alkuvaiheessa ja sujuvoittaa opintojen aloitusta.

Sisältö

Pääpaino on ryhmä/projektityöllä mutta se sisältää myös jonkin verran luentoja ja vierailuja.

Opetusmenetelmät

Ryhmätyöt, luennot, itsenäinen työskentely.

Kansainvälisyys

Lähi- ja verkko-opetus.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Läsnäolo.
Tehtäväpalautukset.

Sisällön jaksotus

Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelu Turun AMK:ssa.
Sähkö- ja automaatioalan esittely ja osaamisvaatimukset.
Tutustuminen alan työtehtäviin ja yrityksiin.
Sähköenergiajärjestelmän rakenne ja komponentit.

Kurssi toteutetaan lukuvuoden 2023-2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää riittävää läsnäoloa ja annettujen harjoitustehtävien hyväksyttyä palautusta.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä tasasähköpiireihin ja niiden ratkaisumenetelmiin. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan sähköstatiikan ja magnetismin peruskäsitteisiin ja -ilmiöihin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää sähkötekniikan keskeiset käsitteet
- Osaa ratkaista kytkennöistä jännitteiden, virtojen ja komponenttien arvoja sekä mitoittaa tasasähköpiirejä
- Osaa soveltaa systemaattisia virtapiirien ratkaisumenetelmiä virtapiirien ratkaisuun
- Tuntee sähköstatiikan ja magneettipiirien tärkeimmät käsitteet ja ilmiöt

Sisältö

Peruskäsitteet ja sähkötekniset suureet
Virtapiirien kytkennät
Virtapiirien ratkaisumenetelmät
Sähköstatiikka ja magnetismi

Oppimateriaalit

Boylestad: Introductory Circuit Analysis ja oppitunneilla ja Itslearningissa jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Laskuharjoitukset ovat keskeinen osa kurssia. Oppitunneilla käsitellään teorian lisäksi soveltavia laskuesimerkkejä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa on kaksi välikoetta. Näihin voi osallistua, kun vähintään 40 % koealueen laskuharjoituksista on palautettu. Kurssin päätyttyä järjestetään 2 uusintakoetta. Uusintaan voi osallistua, kun on yrittänyt suorittaa kurssia välikokeilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tunneilla ja omalla ajalla suoritettavat laskuharjoitukset ovat olennainen osa kurssia. Oppitunnit 52 h, työskentely omalla ajalla 83 h.

Sisällön jaksotus

Oppitunnit pidetään lukujärjestyksen mukaan. Tarkempi sisältökuvaus löytyy Itslearningista.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu oppituntien lisäksi sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeiden painoarvo on 2/3 ja laskuharjoitusten 1/3. Välikokeisiin voi osallistua, kun 40 % laskuharjoituksista on palautettu.

Hylätty (0)

Arvosanan tyydyttävä kriteerit eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee sähkötekniikan peruskäsitteet ja suureet. Hän osaa ratkaista yksinkertaisista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja ja osaa mitoittaa yksinkertaisia kytkentöjä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista monimutkaisista kytkennöistä jännitteen, virran, resistanssin ja tehon arvoja ja ratkaisut ovat selkeitä. Lisäksi hän osaa mitoittaa erilaisia kytkentöjä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä sähkötekniikan peruskytkentöihin ja -mittauksiin. Lisäksi opintojakso sisältää yleisen ja sähkötyöturvallisuuden koulutukset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee yleiset turvalliseen työskentelyyn ja sähkötyöturvallisuuteen liittyvät periaatteet
- tuntee turvallisen laboratoriotyöskentelyn periaatteet
- osaa rakentaa erilaisia kytkentöjä ja valita niihen komponentit
- osaa käyttää yleismittaria ja oskilloskooppia sekä valita mittauksiin sopivan mittalaitteen

Oppimateriaalit

Sähkötyöturvallisuus-osa: Standardi SFS 6002, kirja Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 käytännössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sähkötyöturvallisuus-osan tentin voi uusia yhden kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sähkötyöturvallisuus-osan voi korvata olemassa olevalla sähkötyöturvallisuuskortilla, mikäli kortti on voimassa vielä vähintään 3 vuotta.

Sisällön jaksotus

Opintojaksossa on kolme osaa:
- työturvallisuus
- sähkötyöturvallisuus
- sähkömittaukset

Työturvallisuuskorttikoulutus sisältää itsenäisesti suoritettavan verkko-opiskeluosan ja 4 tunnin kampuksella suoritettavan osan. Kontaktikerta kampuksella on lukujärjestyksessä ja ilmoitetaan Itslearning-työtilassa.

Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus (10 h) pidetään lukujärjestyksen mukaan. Oppitunneilla on läsnäolopakko.

Sähkömittaukset-osa pidetään lukujärjestyksen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Työturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuus-osat pitää olla hyväksytysti suoritetut. Sähkömittaus-osan raportit arvioidaan asteikolla 0-5. Puuttuvan raportin arvosana on -3. Opintojakson arvosana on raporttien arvosanojen keskiarvo.

Hylätty (0)

- työturvallisuusosa on hylätty tai
- sähkötyöturvallisuusosa on hylätty tai
- sähkömittaus- osan raporttien arvosanojen keskiarvo on alle 1,0

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit on palautettu, mutta niissä on merkittäviä puutteita tai virheitä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit ovat pääsääntöisesti oikein eikä niissä ole merkittäviä puutteita

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- työturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkötyöturvallisuus-osa on hyväksytty
- sähkömittaus-osan raportit ovat oikein, raportit ovat ulkoasultaan siistejä ja ne on palautettu ajallaan.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysohjelmistoja opinnoissaan. Lisäksi opiskelija tuntee CAD-ohjelmiston perusteet.

Sisältö

Taulukkolaskennan perusteet ja funktioiden käyttö.
Aineistojen kuvaaminen taulukkolaskentaohjelmalla.
Tekstinkäsittelyn perusteet ja valmiiden raporttipohjien käyttö.
Esitysohjelman käytön perusteet ja valmiiden esityspohjien käyttö.
CAD-ohjelmiston käyttö teknisten piirustusten lukemiseen ja muokkaamiseen (perusteet).

Oppimateriaalit

ITS-ympäristössä.

Opetusmenetelmät

Oppimistehtävät
Itsenäinen opiskelu ja ryhmätyöskentely
Kurssitehtävä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Oppismistehtävät tulee palauttaa annetussa aikataulussa.Tehtävien korottaminen tai kurssin uusiminen ei ole mahdollista.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka (ongelmanratkaisu ja innovointi soveltamalla teoriaa käytännön projektien haasteiden ja tehtävien ratkaisemiseksi)
Ryhmätyöskentely (projektityö)
Esitykset (aine- ja viestintätaidot)
Itsenäinen työskentely ja tiedonhaku tieteellisestä kirjallisuudesta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

27 h/OP * 3 = n. 80 h

Sisällön jaksotus

Tavoite:
* Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysohjelmistoja.
* Opiskelija tuntee CAD-perusteet.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pyritään informoimaan asiat kaikkien osalta ITSissä --> kaikki näkevät saman infon.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia ja opettajan (toimeksiantajien) arviointia.

Hylätty (0)

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu. Eikä opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oppimistehtävät on tehty ja raportoitu tehtävänannon mukaisesti, mutta on toteutettu sisällöltään ja laajuudeltaan suppeasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvioitavat oppimistehtävät on suoritettu pääsääntöisesti hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on etsinyt aktiivisesti informaatiota, uusia ratkaisuja ja näkökulmiä.
Arvioitavat oppimistehtävät on suoritettu pääsääntöisesti kiitettävästi.

Tavoitteet

Tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn perusmatematiikan alueilla ja vahvistaa laskurutiinia. Opiskelija omaksuu myös MATLAB-ohjelmiston alkeet niin, että kykenee hyödyntämään ohjelmaa myöhemmissä opinnoissa

Sisältö

- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän perusyksiköt
- Murtoluvut
- Likiarvot ja pyöristäminen
- Laskujärjestys ja laskusäännöt
- Potenssilaskenta
- Lausekkeiden käsittely
- Funktion käsite ja kuvaajan piirtäminen
- Ensimmäisen asteen yhtälö
- MATLAB-ohjelman ja -ohjelmoinnin perusteet sekä ohjelman hyödyntäminen matemaattisten ja luonnontieteellisten ongelmien ratkaisemisessa

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Oppijakeskeiset menetelmät, learning-by-doing, laskupajat lähiopetuksena, itsenäisiä verkkotehtäviä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin arviointi perustuu läsnäoloon ja verkkotestien suorittamiseen, kurssilla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja oppimisen tukeminen
Oppiminen perustuu opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei vaihtoehtoista/valinnaista suoritustapaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhteiset laskupajat 18 h
Itsenäisesti suoritettavia laskutehtäviä 36 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyn suorituksen saa, kun
1) Osallistuu 75 %:iin (= 10/13) laskupajatunneista
JA
2) Suorittaa hyväksytysti Johdatus AMK -matematiikkaan -verkkomateriaalin osaamistestit.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla järjestetään Insinöörimatematiikan perusteiden sisältöjä tukevia laskupajoja lähitapaamisina viikoilla 36-49. Laskupajan kesto on 1-2 h viikon aiheesta riippuen.

Laskupajoissa lasketaan Insinöörimatematiikan perusteiden ViLLE-tehtävien ja tehtävämonisteiden lisäksi verkkomateriaalin Johdatus AMK -matematiikkaan tehtäviä.

Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty ja hyväksytyn suorituksen saa, kun
1) Osallistuu 75 %:iin (= 10/13) laskupajatunneista
JA
2) Suorittaa hyväksytysti Johdatus AMK -matematiikkaan -verkkomateriaalin osaamistestit.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty läsnäolon ja verkkopohjaisten osaamistestien avulla.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on tutustua tyypillisiin sähkö- ja automaatioasennuksiin sekä sähkölaboratorioon ja siellä käytettäviin perusmittalaitteisiin.

Sisältö

Esimerkkejä sähkö- ja automaatioasennuksista.
Yleismittarin ja oskilloskoopin käyttö.
Laboratorioharjoitukset.

Opetusmenetelmät

Laboratoriotyöskentely

Kansainvälisyys

Lähiopetus

Sisällön jaksotus

Tutustuminen sähkö- ja automaatiotekniikan asennuksiin ja mittalaitteisiin.
Laboratoriotyöskentely.

Kurssi järjestetään syyskauden ensimmäisillä viikoilla.
Sisältää neljä lähitapaamista.

Kurssi on tarkoitettu niille sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta sähkö- ja automaatioasennuksista eikä niihin liittyvien perusmittalaitteiden käytöstä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus edellyttää riittävää läsnäoloa ja harjoitustehtävien hyväksyttyä suoritusta.