Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen ja vertaispalautteen antaminen ja saaminen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman opinnäytetyön esittely eri vaiheissa, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit, "klinikat") ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (verkkoartikkelin) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Opiskelija huomioi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet opinnäytetyönsä toteutuksessa.

Sisällön jaksotus

Toteutus on jatkoa opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

2. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden alussa opiskelijat esittelevät opinnäytetyösuunnitelman suunnitelmaseminaarissa elokuun tai syyskuun lähijaksolla. Opinnäytesuunnitelman esittelyn jälkeen opiskelija laatii ja laittaa ohjaajan hyväksyttäväksi opinnäytetyösopimuksen (Somaatti-työkalulla Messissä). Opinnäytetyön toteutus ja aineiston hankinta alkavat.

Lokakuun ja marraskuun lähijaksoilla opiskelijat saavat ryhmäohjausta tutkimusmenetelmiin (Menetelmäklinikka 1 ja 2) sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen (Kirjoittamisklinikka 1).

3. ja 4. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden lopussa (joulukuun lähijakso) tai kolmannen lukukauden alussa (tammikuun lähijakso) opiskelija osallistuu väliseminaariin. Väliseminaaria varten palautetaan opinnäytetyön alustava sisällysluettelo ("dispositio") sekä johdantoluku. Opiskelija esittelee työnsä etenemistä seminaarissa, saa vertaispalautetta ja ohjaajan palautetta sekä antaa itse palautetta toisen opiskelijan työstä (disposition ja johdannon perusteella).

Kolmannen lukukauden aikana kenttätyövaihe eli kehittämistoiminnan toteutus, dokumentointi sekä mahdollisen tutkimusaineiston keruu tulee päätökseen, opiskelija analysoi keräämäänsä tutkimusaineistoa ja/tai kehittämistyöhön liittyvää dokumentaatiota sekä kirjoittaa opinnäytetyötä.

Kulttuurialan opiskelijoilla opinnäyteraportti valmistuu3. lukukauden aikana; sote-opiskelijoilla kirjoittaminen jatkuu vielä 4. lukukaudella.

Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö esitellään loppuseminaarissa: kulttuurialan opiskelijat 3. lukukauden lopulla (toukokuussa), sote-opiskelijat 4. lukukaudella (lokakuussa).

Opinnäytetyö palautetaan esitarkastukseen noin 1,5 kuukautta ennen suunniteltua valmistumisajankohtaa. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella opinnäytetyö viimeistellään ja palautettaan arvioitavaksi.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä verkkoartikkelina kirjoitettavan kypsyysnäytteen laatimiseen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning-kurssialusta: OPINNÄYTETYÖ - Kehittämistyön toteutus ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit ovat Messissä.Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia.
Käytännössä opinnäytetyöraportin esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä YAMK-opinnäytetyönä. Ellei näin ole, työ palautetaan jatkotyöstöä varten.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena Kupittaan kampuksella. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.

Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Kestävä kehitys on yksi opintojaksolla käsiteltävistä teemoista ja myös monet muut kurssin teemat kytkeytyvät kestävään kehitykseen eri ulottuvuuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: Opiskelija on palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Opiskelija osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli tekoälyä on käytetty opintojakson tehtävien suorittamisessa, opiskelija on ilmoittanut tehtävissä selkeästi, miten, miksi ja missä tekoälyä on hyödynnetty ja mitä ohjelmia tai sovelluksia on käytetty. Tekoälyä on käytetty tarkoituksenmukaisesti oppimisen tukena, ei suoraan valmiiden vastausten tuottamisessa.

Hylätty: Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä ja/tai osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista. Tehtävissä käytetty kieli ei ole ymmärrettävää. Tehtävät on tehty tekoälyä hyödyntäen siten, että sen käytöstä ei ole ilmoitettu tai tehtävät on tehty suurimmaksi osaksi tekoälyä hyödyntäen ja oma pohdinta puuttuu.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja arviointi
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa: rakenteet ja politiikat
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2024 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

pe 23.8. klo 9.00-12.00
pe 20.9. klo 9.00-12.00
to 10.10 klo 13.00-16.15
pe 11.10. klo 9.00-12.00
pe 15.11. klo 9.00-12.00
to 12.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso suoritetaan tekemällä ohjeiden mukaan hyväksytysti opintojakson ennakko- ja oppimistehtävät sekä osallistumalla aktiivisesti lähipäivien opetukseen. Tehtävissä arvioidaan tehtävän suorittamista ohjeiden mukaisesti, lähdemateriaalin soveltamista ja käyttöä, moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta sekä oman pohdinnan ilmenemistä ja ymmärrettävää, selkeää kieliasua. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miksi, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty. Arviointi kohdistuu sekä tehtäviin että aktiiviseen osallistumiseen.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa:

- reflektoida omia osallistumiskokemuksia erilaisissa luovissa, taideperustaisissa harjoituksissa
- perustella taideperustaisten työskentelytapojen käyttöä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä
- soveltaa taideperustaisia työskentelytapoja ja niiden ohjaamista eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan
- tunnistaa vahvuuksia ja kehittämistarpeita omassa ohjausosaamisessaan

Sisältö

Opintojakson sisältö

- taideperustaisten työskentelytapojen (esimerkiksi draaman ja musiikin) harjoitteita, työpajoja ja prosesseja
- valittujen taideperustaisten työskentelytapojen käyttömahdollisuuksia erilaisten asiakasryhmien kanssa
-opintojakson tarkempi sisältö on kuvattu toteutussuunnitelmassa

Taideperustaiset työskentelytavat 1 ja 2 -opintojaksot täydentävät toisiaan.

Opetusmenetelmät

Luento
Ryhmätyöt
Luovat toiminnalliset harjoitukset
Itsenäinen työskentely, oppimistehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

I)
Ennakkotehtävä, toteutus pe 23.8.2024 lähipäivänä
Varaudu kertomaan tapaamisessamme jokin merkityksellinen, tunteita herättänyt hetki, tapahtuma tai kohtaaminen elämästäsi, jossa musiikilla on ollut oleellinen vaikutus tai jossa musiikin läsnäolo on ollut muuten tärkeää. Mitä tapahtui? Miltä musiikki tuntui? Millainen musiikkimuisto tästä syntyi, vai syntyikö?


II)
Oppimistehtävä 1
TAIDETTA TÖIHIN -tiedote, palautus to 3.10.2024 mennessä ITS:iin

Laadi selkeä, innostava ja informatiivinen tiedote (A4) työpaikallasi tai muussa työyhteisössä toteutettavasta musiikkia hyödyntävästä taidelähtöisiä menetelmiä sisältävästä projektista. Markkinoi ja myy ideasi ja suuntaa tiedote yhteisösi johtohenkilökunnalle.

Vastaa lyhyesti esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin tiedotteessasi:
Minkälaista taidetoimintaa ehdotat työyhteisöön ja miksi?
Mikä on projektin tavoite?
Millaisiin tarpeisiin projekti vastaa?
Millaisiin toimenpiteisiin työyhteisössä on ryhdyttävä, jotta projekti on mahdollista toteuttaa?
Miksi hyvinvointiin satsaaminen kannattaa?
Millaisia menetelmiä hyödynnetään?
Millaisia vaikutuksia taiteella voi olla tässä yhteisössä?
Millaisiin tutkimuksiin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin voidaan vedota?
Mitä projektin toteuttaminen onnistuneesti edellyttää yhteisöltä?
Miten toiminta rahoitetaan, onko sinulla ehdotuksia tähän liittyen?

Käytä kuvia ja tee tiedotteesta kiinnostava!
Palauta tiedotteesi to 3.10. mennessä.

III)
Oppimistehtävä 2
MUSIIKKIMUISTO-projekti, palautus to 7.11.2024 mennessä, projekti kannattaa aloittaa ajoissa.

Tässä on yleisiä ohjeita projektianne varten. Sisällön toteutus, rakenne ja suunnittelu on osa projektia. Edetkää valitsemallanne tavalla tarkoituksenmukaisesti.

Tehtävän ydin on käytännön tekemisessä niin, että projektista jää joku konkreettinen lopputulema:
- tietylle henkilölle koostettu musiikkitallenne hänelle tärkeistä musiikkimuistoista tai muistoista joihin musiikki oleellisesti liittyy sekä
- keskustelujenne pohjalta kyseisiin valittuihin musiikkikappaleisiin liittyvät muistot kirjoitettuna.

Esim. viisi laulua/ musiikkiteosta elämän eri vaiheilta ja niihin liittyvät muistot, tarinat, kokemukset.

Jos on esim. muistisairaasta haastateltavasta kyse, niin voitte myös keskustella omaisien kanssa. Luvat pitää tietysti aina selvittää. Työtänne voi helpottaa se, että tallennatte keskustelunne – voitte tällöin keskittyä paremmin keskusteluun, kun ei tarvitse tehdä muistiinpanoja samalla.

Pohtikaa, onko tarpeellista hankkia esimerkiksi valokuvia keskustelujenne pohjaksi, tai millä muulla tavoin voisitte luoda hyvä tunnelman keskustelutuokiollenne.

Jos tallenteen koostaminen on jostain syystä mahdotonta, niin voitte tehdä myös pelkästään kirjallisen selvityksen, jossa on kirjoitettu keskusteluissa esille tulleet musiikit + niihin liittyvät elämäntarinat/muistot. Muistakaa kirjoittaa musiikkien kohdalla tekijät tarkasti (säveltäjä, sanoittaja) ja jos on oleellista muiston kannalta, niin myös mahdollinen esittäjä ja/tai sovittaja.
Lopputuotos on tarkoitus luovuttaa haastateltavalle / hänen omaisilleen (ja mahdollisesti hoitohenkilökunnalle – selvittäkää tämä) sillä ajatuksella, että musiikkitallennetta voi jatkossa kuunnella yksin tai yhdessä hoitajan ja/tai omaisien kanssa – kenties kerrata muistoja ja jatkaa siitä keskusteluja eteenpäin.

Selvittäkää etukäteen, mikäli kirjoittamanne teksti tulisi luetuttaa haastateltavalla ennen työn viimeistelyä. Ajattelin, että jos muistot tuntuvat hyvin henkilökohtaisilta, saattaa niiden lukeminen tuntua ”paljastavalta” tai oudolta – onkohan näin? Riippuu varmasti tilanteesta, muistosta ja kenen kanssa ne jakaa.

LISÄKSI:
Kirjatkaa eri dokumenttiin (tätä ei anneta haastateltavalle, vaan ainoastaan meidän ryhmällemme) myös projektinne eteneminen; työn eri vaiheet sekä omat pohdintanne ja perustelunne työn toteutuksille.

Eli palautatte kolme erilaista tiedostoa:
- musiikkitallenne tai vastaava (annetaan myös haastateltavalle)
- keskustelujen ydinkohdat kirjattuna (annetaan myös haastateltavalle)
- projektin eteneminen ja eri vaiheet, pohdinnat ja itsearviointia


Tehtävän palautus to 7.11. mennessä Its:iin.
Osa näistä toteutuksista esitellään koko ryhmälle to 14.11. lähipäivässä.

Lisäksi:
Mahdollisista korvaavista tehtävistä esimerkiksi poissaolon takia sovitaan tapauskohtaisesti opettajan kanssa.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Läsnäolo lähitunneilla, osallistuminen toiminnallisiin harjoituksiin ja keskusteluihin sekä oppimistehtävien palautus aikataulun mukaan.

Sisällön jaksotus

• luento: Musiikin olemuksesta ja hyvinvointivaikutuksista – Musiikin monenlaisia merkityksiä ja toteuttamistapoja sairaala- ja hoivaympäristöissä, kokemuksia kentältä
• erilaisten objektien ja perkussiosoittimien käyttäminen vuorovaikutteisen improvisaation välineenä, toiminnallisia harjoituksia ryhmässä
Opiskelija saa elämyksellisiä kokemuksia vuorovaikutteisista musiikillisista harjoituksista. Harjoitteilla pyritään vahvistamaan mielikuvitusta, rentoutumaan ryhmässä, herkistämään kuuntelua, kommunikoimaan musiikilla ja luomaan uusia äänimaisemia yhdessä muiden kanssa.
• hoivalauluja- ja leikkejä, äänimaisemien luomista sekä omien tuntemusten sanallistamista
• itsenäinen työskentely ja oppimistehtävät

Taideperustaiset työskentelytavat 2 -oppijaksolla perehdytään musiikin monenlaisiin merkityksiin, vaikutuksiin ja toteuttamistapoihin erilaisilla kohderyhmillä.

Kurssi toteutuu syksyn 2024 aikana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa:

- reflektoida omia osallistumiskokemuksia erilaisissa luovissa, taideperustaisissa harjoituksissa
- perustella taideperustaisten työskentelytapojen käyttöä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä
- soveltaa taideperustaisia työskentelytapoja ja niiden ohjaamista eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan
- tunnistaa vahvuuksia ja kehittämistarpeita omassa ohjausosaamisessaan

Sisältö

Opintojakson sisältö

- taideperustaisten työskentelytapojen (esimerkiksi draaman ja musiikin) harjoitteita, työpajoja ja prosesseja
- valittujen taideperustaisten työskentelytapojen käyttömahdollisuuksia erilaisten asiakasryhmien kanssa
-opintojakson tarkempi sisältö on kuvattu toteutussuunnitelmassa

Taideperustaiset työskentelytavat 1 ja 2 -opintojaksot täydentävät toisiaan.

Opetusmenetelmät

Luento
Ryhmätyöt
Luovat toiminnalliset harjoitukset
Itsenäinen työskentely, oppimistehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

I)
Ennakkotehtävä, toteutus pe 23.8.2024 lähipäivänä
Varaudu kertomaan tapaamisessamme jokin merkityksellinen, tunteita herättänyt hetki, tapahtuma tai kohtaaminen elämästäsi, jossa musiikilla on ollut oleellinen vaikutus tai jossa musiikin läsnäolo on ollut muuten tärkeää. Mitä tapahtui? Miltä musiikki tuntui? Millainen musiikkimuisto tästä syntyi, vai syntyikö?


II)
Oppimistehtävä 1
TAIDETTA TÖIHIN -tiedote, palautus to 3.10.2024 mennessä ITS:iin

Laadi selkeä, innostava ja informatiivinen tiedote (A4) työpaikallasi tai muussa työyhteisössä toteutettavasta musiikkia hyödyntävästä taidelähtöisiä menetelmiä sisältävästä projektista. Markkinoi ja myy ideasi ja suuntaa tiedote yhteisösi johtohenkilökunnalle.

Vastaa lyhyesti esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin tiedotteessasi:
Minkälaista taidetoimintaa ehdotat työyhteisöön ja miksi?
Mikä on projektin tavoite?
Millaisiin tarpeisiin projekti vastaa?
Millaisiin toimenpiteisiin työyhteisössä on ryhdyttävä, jotta projekti on mahdollista toteuttaa?
Miksi hyvinvointiin satsaaminen kannattaa?
Millaisia menetelmiä hyödynnetään?
Millaisia vaikutuksia taiteella voi olla tässä yhteisössä?
Millaisiin tutkimuksiin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin voidaan vedota?
Mitä projektin toteuttaminen onnistuneesti edellyttää yhteisöltä?
Miten toiminta rahoitetaan, onko sinulla ehdotuksia tähän liittyen?

Käytä kuvia ja tee tiedotteesta kiinnostava!
Palauta tiedotteesi to 3.10. mennessä.

III)
Oppimistehtävä 2
MUSIIKKIMUISTO-projekti, palautus to 7.11.2024 mennessä, projekti kannattaa aloittaa ajoissa.

Tässä on yleisiä ohjeita projektianne varten. Sisällön toteutus, rakenne ja suunnittelu on osa projektia. Edetkää valitsemallanne tavalla tarkoituksenmukaisesti.

Tehtävän ydin on käytännön tekemisessä niin, että projektista jää joku konkreettinen lopputulema:
- tietylle henkilölle koostettu musiikkitallenne hänelle tärkeistä musiikkimuistoista tai muistoista joihin musiikki oleellisesti liittyy sekä
- keskustelujenne pohjalta kyseisiin valittuihin musiikkikappaleisiin liittyvät muistot kirjoitettuna.

Esim. viisi laulua/ musiikkiteosta elämän eri vaiheilta ja niihin liittyvät muistot, tarinat, kokemukset.

Jos on esim. muistisairaasta haastateltavasta kyse, niin voitte myös keskustella omaisien kanssa. Luvat pitää tietysti aina selvittää. Työtänne voi helpottaa se, että tallennatte keskustelunne – voitte tällöin keskittyä paremmin keskusteluun, kun ei tarvitse tehdä muistiinpanoja samalla.

Pohtikaa, onko tarpeellista hankkia esimerkiksi valokuvia keskustelujenne pohjaksi, tai millä muulla tavoin voisitte luoda hyvä tunnelman keskustelutuokiollenne.

Jos tallenteen koostaminen on jostain syystä mahdotonta, niin voitte tehdä myös pelkästään kirjallisen selvityksen, jossa on kirjoitettu keskusteluissa esille tulleet musiikit + niihin liittyvät elämäntarinat/muistot. Muistakaa kirjoittaa musiikkien kohdalla tekijät tarkasti (säveltäjä, sanoittaja) ja jos on oleellista muiston kannalta, niin myös mahdollinen esittäjä ja/tai sovittaja.
Lopputuotos on tarkoitus luovuttaa haastateltavalle / hänen omaisilleen (ja mahdollisesti hoitohenkilökunnalle – selvittäkää tämä) sillä ajatuksella, että musiikkitallennetta voi jatkossa kuunnella yksin tai yhdessä hoitajan ja/tai omaisien kanssa – kenties kerrata muistoja ja jatkaa siitä keskusteluja eteenpäin.

Selvittäkää etukäteen, mikäli kirjoittamanne teksti tulisi luetuttaa haastateltavalla ennen työn viimeistelyä. Ajattelin, että jos muistot tuntuvat hyvin henkilökohtaisilta, saattaa niiden lukeminen tuntua ”paljastavalta” tai oudolta – onkohan näin? Riippuu varmasti tilanteesta, muistosta ja kenen kanssa ne jakaa.

LISÄKSI:
Kirjatkaa eri dokumenttiin (tätä ei anneta haastateltavalle, vaan ainoastaan meidän ryhmällemme) myös projektinne eteneminen; työn eri vaiheet sekä omat pohdintanne ja perustelunne työn toteutuksille.

Eli palautatte kolme erilaista tiedostoa:
- musiikkitallenne tai vastaava (annetaan myös haastateltavalle)
- keskustelujen ydinkohdat kirjattuna (annetaan myös haastateltavalle)
- projektin eteneminen ja eri vaiheet, pohdinnat ja itsearviointia


Tehtävän palautus to 7.11. mennessä Its:iin.
Osa näistä toteutuksista esitellään koko ryhmälle to 14.11. lähipäivässä.

Lisäksi:
Mahdollisista korvaavista tehtävistä esimerkiksi poissaolon takia sovitaan tapauskohtaisesti opettajan kanssa.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Läsnäolo lähitunneilla, osallistuminen toiminnallisiin harjoituksiin ja keskusteluihin sekä oppimistehtävien palautus aikataulun mukaan.

Sisällön jaksotus

• luento: Musiikin olemuksesta ja hyvinvointivaikutuksista – Musiikin monenlaisia merkityksiä ja toteuttamistapoja sairaala- ja hoivaympäristöissä, kokemuksia kentältä
• erilaisten objektien ja perkussiosoittimien käyttäminen vuorovaikutteisen improvisaation välineenä, toiminnallisia harjoituksia ryhmässä
Opiskelija saa elämyksellisiä kokemuksia vuorovaikutteisista musiikillisista harjoituksista. Harjoitteilla pyritään vahvistamaan mielikuvitusta, rentoutumaan ryhmässä, herkistämään kuuntelua, kommunikoimaan musiikilla ja luomaan uusia äänimaisemia yhdessä muiden kanssa.
• hoivalauluja- ja leikkejä, äänimaisemien luomista sekä omien tuntemusten sanallistamista
• itsenäinen työskentely ja oppimistehtävät

Taideperustaiset työskentelytavat 2 -oppijaksolla perehdytään musiikin monenlaisiin merkityksiin, vaikutuksiin ja toteuttamistapoihin erilaisilla kohderyhmillä.

Kurssi toteutuu syksyn 2024 aikana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena Kupittaan kampuksella. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.

Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Kestävä kehitys on yksi opintojaksolla käsiteltävistä teemoista ja myös monet muut kurssin teemat kytkeytyvät kestävään kehitykseen eri ulottuvuuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: Opiskelija on palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Opiskelija osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli tekoälyä on käytetty opintojakson tehtävien suorittamisessa, opiskelija on ilmoittanut tehtävissä selkeästi, miten, miksi ja missä tekoälyä on hyödynnetty ja mitä ohjelmia tai sovelluksia on käytetty. Tekoälyä on käytetty tarkoituksenmukaisesti oppimisen tukena, ei suoraan valmiiden vastausten tuottamisessa.

Hylätty: Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä ja/tai osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista. Tehtävissä käytetty kieli ei ole ymmärrettävää. Tehtävät on tehty tekoälyä hyödyntäen siten, että sen käytöstä ei ole ilmoitettu tai tehtävät on tehty suurimmaksi osaksi tekoälyä hyödyntäen ja oma pohdinta puuttuu.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja arviointi
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa: rakenteet ja politiikat
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2024 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

pe 23.8. klo 9.00-12.00
pe 20.9. klo 9.00-12.00
to 10.10 klo 13.00-16.15
pe 11.10. klo 9.00-12.00
pe 15.11. klo 9.00-12.00
to 12.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso suoritetaan tekemällä ohjeiden mukaan hyväksytysti opintojakson ennakko- ja oppimistehtävät sekä osallistumalla aktiivisesti lähipäivien opetukseen. Tehtävissä arvioidaan tehtävän suorittamista ohjeiden mukaisesti, lähdemateriaalin soveltamista ja käyttöä, moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta sekä oman pohdinnan ilmenemistä ja ymmärrettävää, selkeää kieliasua. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miksi, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty. Arviointi kohdistuu sekä tehtäviin että aktiiviseen osallistumiseen.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen ja vertaispalautteen antaminen ja saaminen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman opinnäytetyön esittely eri vaiheissa, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit, "klinikat") ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (verkkoartikkelin) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Opiskelija huomioi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet opinnäytetyönsä toteutuksessa.

Sisällön jaksotus

Toteutus on jatkoa opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

2. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden alussa opiskelijat esittelevät opinnäytetyösuunnitelman suunnitelmaseminaarissa elokuun tai syyskuun lähijaksolla. Opinnäytesuunnitelman esittelyn jälkeen opiskelija laatii ja laittaa ohjaajan hyväksyttäväksi opinnäytetyösopimuksen (Somaatti-työkalulla Messissä). Opinnäytetyön toteutus ja aineiston hankinta alkavat.

Lokakuun ja marraskuun lähijaksoilla opiskelijat saavat ryhmäohjausta tutkimusmenetelmiin (Menetelmäklinikka 1 ja 2) sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen (Kirjoittamisklinikka 1).

3. ja 4. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden lopussa (joulukuun lähijakso) tai kolmannen lukukauden alussa (tammikuun lähijakso) opiskelija osallistuu väliseminaariin. Väliseminaaria varten palautetaan opinnäytetyön alustava sisällysluettelo ("dispositio") sekä johdantoluku. Opiskelija esittelee työnsä etenemistä seminaarissa, saa vertaispalautetta ja ohjaajan palautetta sekä antaa itse palautetta toisen opiskelijan työstä (disposition ja johdannon perusteella).

Kolmannen lukukauden aikana kenttätyövaihe eli kehittämistoiminnan toteutus, dokumentointi sekä mahdollisen tutkimusaineiston keruu tulee päätökseen, opiskelija analysoi keräämäänsä tutkimusaineistoa ja/tai kehittämistyöhön liittyvää dokumentaatiota sekä kirjoittaa opinnäytetyötä.

Kulttuurialan opiskelijoilla opinnäyteraportti valmistuu3. lukukauden aikana; sote-opiskelijoilla kirjoittaminen jatkuu vielä 4. lukukaudella.

Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö esitellään loppuseminaarissa: kulttuurialan opiskelijat 3. lukukauden lopulla (toukokuussa), sote-opiskelijat 4. lukukaudella (lokakuussa).

Opinnäytetyö palautetaan esitarkastukseen noin 1,5 kuukautta ennen suunniteltua valmistumisajankohtaa. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella opinnäytetyö viimeistellään ja palautettaan arvioitavaksi.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä verkkoartikkelina kirjoitettavan kypsyysnäytteen laatimiseen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning-kurssialusta: OPINNÄYTETYÖ - Kehittämistyön toteutus ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit ovat Messissä.Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia.
Käytännössä opinnäytetyöraportin esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä YAMK-opinnäytetyönä. Ellei näin ole, työ palautetaan jatkotyöstöä varten.