Hae opintojaksoa nimellä:	op	1	2	1S	1K	2S	1	2	3	4	5	1	2
YDINOSAAMINEN	15
Biotalous ja cleantech	5
Biomateriaalit ja kudosteknologia	5
Systeemianalyysi ja kehittämismenetelmät	5
		15	0	5	10	0	2.5	2.5	3.3	3.3	3.3	0	0
LAAJENTAVA OSAAMINEN	15
Henkilöstöjohtaminen ja osaamisen kehittäminen	5
Taloushallinto esimiestyössä	5
Vapaasti valittavat opinnot (Valitaan opintoja 5 op)
		10	0	5	5	0	5	5	1.7	1.7	1.7	0	0
OPINNÄYTETYÖ
Opinnäytetyö	30
		0	30	0	0	30	0	0	0	0	0	15	15
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi		25	30	10	15	30	7.5	7.5	5	5	5	15	15

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Kemiantekniikka ja bioteknologia YAMK-koulutuksesta valmistutaan insinööriksi (ylempi AMK). Koulutus on insinööreille (AMK) suunnattu työelämälähtöinen koulutusohjelma. Koulutuksen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä, antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.

Johtaminen teknologiaorganisaatiossa sekä oman ammattialan tietojen syventäminen toimii opintojen kokoavana teemana. YAMK-koulutuksessa keskitytään teknologiaorganisaation johtamiseen ja oman ammattialan osaamisen syventämiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opintojensa sisältöön. Kemiantekniikan ja bioteknologian opinnot (2*5 op) painottuvat Kemiantekniikan tutkimusryhmien osaamisaloihin. Valinnaisena opintona (5 op) voi suorittaa Turun AMK:n muissa YAMK-koulutusohjelmissa tai muissa korkeakouluissa tarjolla olevia ylemmän korkeakoulutason (EQF7) opintojaksoja. Kemiantekniikan ja bioteknologian YAMK-koulutus antaa vankan pohjan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen ja tukee uralla etenemistä entistä haastavampiin tehtäviin.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös tutkinnon kielitaitovaatimuksia. Osa opetuksesta on englanninkielistä ja suuri osa tehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedejulkaisuista.

URAMAHDOLLISUUDET
Insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Työuran edetessä osa insinööreistä kehittyy teknisissä asiantuntijatehtävissä, osa suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin sekä organisaatioiden kehittämistoimintoihin.

Valmistumisen jälkeen työtehtävät voivat olla mm. vaativia esimies-, asiantuntija-, opetus-, kehittämis-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä prosessi- ja kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, tutkimuslaitoksissa tai viranomaistehtävissä.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
• tuotantoinsinööri
• prosessi-insinööri
• biotekniikan insinööri
• tuotekehitysinsinööri
• laatuinsinööri

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Koulutus antaa hakukelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa.

Osaamistavoitteet

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Kemiantekniikka ja bioteknologia YAMK-koulutus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden johtamisen YAMK-koulutusten ja tekniikan YAMK -koulutusten kanssa. Koulutuksen pedagogisena perustana on innopeda®-pohjainen oppimisjatkumo, jossa yhdistyvät tekemällä oppiminen ja soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta työelämän kehittämistarpeisiin.

Opinnot koostuvat syventävistä ammattiopinnoista (25 op), vapaasti valittavista opinnoista (5 op) sekä opinnäytetyöstä (30 op).

Syventäviä ammattiopintoja ovat tutkimusmenetelmäopinnot, kemiantekniikka- ja bioteknologiaosaamisen sekä henkilöstöjohtamisen ja taloushallinnon opinnot. Opiskelija voi edelleen syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla esim. johtamisen, myyntityön, projektitoiminnan tai tutkimusmenetelmien opintojaksoja vapaasti valittaviksi opinnoiksi.

Opintojen suunniteltu kesto on 1,5 vuotta ja opinnot on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa 2 lähipäivää. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Syventävät ammattiopinnot
Liiketoiminnan kehittämisen moduuli (10 op)

Insinöörin (AMK) tutkinto tarjoaa hyvät valmiudet teknisten ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen. Käytännön työ vaatii kuitenkin usein laajempaa liiketoiminnan ja talouden hallintaa. Moduuli vastaa tähän osaamistarpeeseen ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä omalle työlleen keskeisiin liiketoimintaosaamisen aiheisiin sekä luo kokonaisnäkemystä teknologiapainotteiseen liiketoimintaan.

Lähes kaikki työ tehdään nykyaikaisessa yhteiskunnassa yhdessä ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa tiimityönä. Moduulin tavoitteena on antaa valmiuksia toimia erilaisissa organisaatioissa esiintyvissä vuorovaikutustilanteissa, sekä auttaa ymmärtämään esimiestyön merkitys ja rooli johtamisessa. Työntekijöiden ja koko organisaation osaaminen luo kilpailukyvyn ja tehokkuuden edellytykset. Moduulissa perehdytään oppivan organisaation toimintatapoihin, sen osaamisen kartoittamiseen ja tämän osaamisen systemaattiseen kehittämiseen.
Kaiken liiketoiminnan ja julkisen organisaation tehokkaan toiminnan edellytyksenä on toimiva taloushallinto ja laskentatoimi. Moduulin toisena tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot organisaation johtamisen taloushallinnosta, että hän pystyy toimimaan budjettivastuullisissa esimiestehtävissä ja ymmärtämään koko organisaation taloutta.

Kemiantekniikka ja bioteknologia -moduuli (15 op)
Kemiantekniikan ja bioteknologian syventävät moduuliopinnot keskittyvät Kemiantekniikan tutkimusryhmien tutkimus- ja osaamisalueisiin.

Biomateriaalit ja diagnostiikka -tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää erilaisia biomateriaaleja sekä tuottaa ja stabiloida biologisia aineita rokotteisiin, diagnostiikkaan ja terapeuttisiin tarkoituksiin. Työtä tehdään yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Tutkimusaiheita ovat:
• Biomateriaaleja kudosteknologiaan
• Biomateriaalien ja elävien organismien vuorovaikutus (in vitro & in vivo)
• Biologisten aineiden tuotanto rokotteisiin, diagnostiikkaan ja terapeuttisiin tarkoituksiin
• Elintarvikkeiden tekstuuri- eli koostumus- ja rakennetutkimus

Materiaalitehokkuus ja uusiutuva energia -tutkimusryhmä tekee tutkimus- ja kehitystyötä materiaalitehokkuuden ja uusiutuvan energian alueilla tiiviissä yhteistyössä liike-elämän kanssa. Tutkimusryhmän tavoitteena on tukea ja vahvistaa yritysten osaamista kestävän kehityksen, resurssiviisauden sekä kiertotalouden ratkaisuissa.
Menetelmäopinnoilla (5 op) luodaan perusta kriittiselle ajattelulle, kehittämistyön systeemiselle ymmärtämiselle sekä kehittämistyön käynnistämiselle ja läpiviennille perehtymällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot (5 op)
Opiskelija syventää tai laajentaa osaamistaan esim. menetelmäosaamisen, teknologiajohtamisen tai liiketalouden alalla valitsemalla Turun tai Satakunnan AMK:n tarjonnasta sopivia YAMK-opintojaksoja.

Opinnäytetyö (30 op)
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää erilaisia menetelmiä työelämän ongelmien ratkaisuun sekä antaa valmiuksia itsenäiseen asiantuntijatyöskentelyyn.

ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET
Tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua tehtäviin, joissa vaaditaan tekniikan alan ylempää korkeakoulututkintoa.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Kemiantekniikan tutkimusryhmät ja Turun ammattikorkeakoulun muut TKI -hankkeet luontevia työelämäyhteyksiä eri projekteissaan.

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa.
Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keksimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee opintoja koulutusten tarjonnasta, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen.

Kemiantekniikka ja bioteknologia -koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen.

Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.