Opinto-opas
Etusivu > Ylempi amk-tutkinto > Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk, terveysteknologia > Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk koulutus, terveysteknologia

Ylempi AMK-tutkinto

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK koulutus, Terveysteknologia

Syksy 2018

Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae opintojaksoa nimellä: op 1 2 1S 1K 2S 2K 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
YDINOSAAMINEN 30                                
Moduuli 1: Terveysteknologian prosessit ja projektit
                               
Terveysteknologian toimintaympäristö ja prosessit 5
 
     
               
Projektit terveysteknologian toimintaympäristössä 5
 
     
               
Moduuli 2: Terveysteknologian tuotekehitys
                               
Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys 5
   
       
         
Lääkinnällisten laitteiden tuotekehitys 5
 
     
               
Moduuli 3: Tietojohtaminen ja digitalisaatio
                               
Tietojohtaminen terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa 5  
   
           
     
Digitalisaatio sosiaali ja terveysalalla 5  
   
           
     
20101551007.57.51.71.71.7553.33.33.3
LAAJENTAVA OSAAMINEN 50                                
Moduuli 1: Tutkimuksellinen kehittämistoiminta
                               
TKI-toiminta terveys- ja hyvinvointipalveluissa 5
 
     
               
Tutkimusmenetelmäosaaminen 5
 
     
               
Moduuli 2: Kehittäminen ja viestintä
                               
Asiantuntijan viestintäosaaminen 5
   
       
         
Systeemianalyysi ja kehittämismenetelmät 5
   
       
         
Vapaasti valittavat opinnot
(Valitaan opintoja 0 op)
                               
Opinnäytetyö
                               
Kehittämisprojektin eli opinnäytetyön suunnitelma 10
   
       
         
Kehittämisprojektin eli opinnäytetyön väliraportti 10  
   
           
     
Kehittämisprojektin eli opinnäytetyön loppuraportti 10  
     
             
302010201010556.676.676.67553.333.333.33
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 50 30 25 25 20 10 12.5 12.5 8.7 8.7 8.7 10 10 6.3 6.3 6.3

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

Koulutuksen kuvaus

Terveysteknologian koulutus, sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK)

Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), 90 op, YHYSTS18

1. Koulutuksen kuvaus

Tutkinto

kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, suuhygienisti, hammasteknikko, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, (YAMK)

Pohjakoulutusvaatimukset: Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto (kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, suuhygienisti, hammasteknikko, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, geronomi).

Lisäksi hakijalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös opistoasteen tutkinnon jälkeen hankittu alan työkokemus.

Koulutuksen tavoite

Terveysteknologian koulutus on terveydenhoito- ja sosiaalialan tutkinnon (AMK) sekä insinööreille (AMK) suorittaneille suunnattu työelämälähtöinen koulutus, jonka tavoitteena on antaa valmiudet toimia itsenäisesti terveysteknologia-alan vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä ja alan itsenäisenä yrittäjänä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.

Koulutuksen aikainen työskentely ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen opiskelijan työtehtäviin mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

Tutkinnon suorittanut hallitsee alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot ja kykenee käyttämään niitä kriittisesti ja perustellusti ammatillisessa ongelmanratkaisussa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa ja johtamisessa.

Koulutuksen lähtökohtina ovat digitalisaatio ja teknologian käytön lisääntyminen terveydenhuollossa. Terveysteknologisten tuotteiden innovointi ja kehitys vaatii monialaista osaamista sekä terveydenhuoltoalan prosesseista ja toiminnasta että teknologian tuotekehityksestä. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa asiantuntijoita vastaamaan suomalaisen terveysteknologia-alan tarpeisiin. Tietoturvalla, käyttäjäkeskeisillä suunnittelumenetelmillä ja regulaatio-osaamisella on koulutuksessa suuri rooli.

Terveysteknologian koulutus toteutetaan osin yhdessä Turun AMK:n tekniikan vastaavan koulutuksen kanssa.

Koulutusprosessin joustavuus perustuu opiskelijan mahdollisuuksiin suunnitella henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oman erikoisalansa, työelämätaustansa sekä urakehitystavoitteensa pohjalta. Voit koulutuksen sisällä suunnata osaamistasi erilaisissa oppimis- ja kehittämistehtävissä sekä kehittämisprojektina toteutettavassa opinnäytetyössä omalle tai uusille asiantuntija-alueille. Oppimistasi ja asiantuntijuuteen kasvuasi edesauttavat yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat.

Koulutuksessa vahvistetaan ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Sinulle kehittyy valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Sinua tuetaan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämien valmiuksien saavuttamisessa.

Opintojen tavoitteena on saavuttaa:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
(Asetus 1129, §5/2014)

Opetussuunnitelmatyön perusteena ovat mm. koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan Ammattikorkeakoululaki 932/2014 , Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014, Bolognan julistus, European Qualification Framework (EQF) (taulukko 1), ARENE ry:n ECTS- hankkeen tuottama kompetenssiluokittelu 2007 (www.ncp.fi/ects), Turun ammattikorkeakoulun "Excellence in Action"- strategia 2015-2025, OKM:n "Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vahvaksi TKI-vaikuttajaksi"- hankkeen tulokset sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa saadut opetussuunnitelmatyön vaikutteet. Opetussuunnitelma on suunniteltu moduuliajatteluun pohjautuvaksi.

Uramahdollisuudet

Terveysteknologian koulutus antaa valmiudet toimia asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä tai erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä yritysten, julkisen sektorin tai muiden organisaatioiden palveluksessa. Tutkinnon suorittaneista valtaosa on sijoittunut erilaisiin esimies- tai kehittämistehtäviin organisaatioissa.

Esimerkkejä tehtävänimikkeistä

Terveysteknologian koulutus antaa sinulle ylemmän korkeakoulututkinnon pätevyyden. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. terveysteknologian asiantuntijatehtävät, projektipäälikkö, kehittämispäälikkö, esimiestyö.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37).

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Opiskelijan oppimista ja asiantuntijuuteen kasvua edesauttavat yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. (Kuvio 1)

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on vastata työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Koulutuksessa vahvistetaan ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa kehittymisen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Kansainvälisessä käytössä tutkintonimike on Master of Health Care (Asetus 423/2005).

Terveysteknologian tutkinto-ohjelma perustuu aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa suoritetulle terveys- ja sosiaalialan tutkinnolle tai muulle soveltuvalle korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle työelämäkokemukselle. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, joka vastaa noin 2 vuoden opintoja. Terveysteknologian koulutuksessa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto luo edellytykset toimia asiantuntijan tehtävissä terveysalan eri alueilla. Koulutusprosessin joustavuus perustuu opiskelijan mahdollisuuteen suunnitella henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oman erikoisalansa, työelämätaustansa sekä urakehitystavoitteensa pohjalta.
Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kahteen kokonaisuuteen, joita ovat ydinosaaminen (syventävät opinnot) ja laajentava osaaminen (opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot).

Syventävien opintojen sisälle rakentuvat kaikille koulutuksille yhteiset opinnot, jotka muodostuvat moduuleista Tutkimuksellinen kehittämistoiminta (10 op) ja viestintä (5 op).

Terveysteknologian (YAMK) tutkinto tarjoaa hyvät valmiudet teknisten ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen. Käytännön työ terveysteknologia-alalla yhdessä insinöörien kanssa vaatii toimintaympäristön prosessien, regulaation ja käytänteiden sekä käsitteiden hallintaa. Syventävät opinnot vastaavat tähän osaamistarpeeseen. Moduulissa 1 (10 op) tutustutaan terveysteknologiaa hyödyntäviin organisaatioihin ja niiden prosesseihin sekä terveysteknologian käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa. Lisäksi syvennytään lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksen erityispiirteisiin mm. regulaation näkökulmasta. Moduulissa 2 (15 op) luodaan menetelmäopinnoilla perusta kehittämishankkeen käynnistämiselle ja läpiviennille perehtymällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteisiin. Merkittävä osa terveysteknologian kehittämistyöstä tehdään nykyaikaisissa organisaatioissa projekteina. Tämän vuoksi syventäviin opintoihin sisältyy terveysteknologian toimintaympäristöön sovitettu projektinhallinnan opintojakso. Opintoihin sisältyy myös jakso, jossa tutustutaan terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitykseen, käytettävyyteen sekä tietoturvaan.


Opinnäytetyö on työelämän käytäntöjä kehittävä projekti, joka on koko koulutuksen kestävä prosessi. Kehittämisprojekti toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin.

Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Opintojen suunnittelun perustana on opiskelijan oppimisprosessi. Koulutuksessa tärkeäksi muodostuu opiskelijan osaaminen ja oppimisprosessin tulos. Oppimista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen että arkioppimisen kautta tai työelämässä (kuvio 2). Opinnoissa käytetään opiskelijalähtöistä ECTS – opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää (European CreditTransfer System). Siinä opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen: 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa. Yksi opintopiste tarkoittaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta.

Opetussuunnitelmassa tavoiteltava osaaminen kuvataan osaamisvaatimuksina ja niiden kokonaisuuksia kompetenssien yhdistelminä. Kompetenssit muodostuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista sisältäen muun muassa yksilön tietoja, taitoja ja asenteita. Kompetenssit kuvaavat tässä yhteydessä saavutettua pätevyyttä ja kykyä suoriutua koulutuksen tuottaman urakehityksen mukaisista ammatillisista tehtävistä. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman kompetenssit ovat sosiaali - ja terveysalan tutkimus- ja kehittämisosaaminen, terveysteknologia osaaminen ja terveysteknologia osaamisen johtaminen.

Pedagogiset toimintatavat

Opetusjärjestelyt

Opetukseen sisältyy lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa kahden päivän jaksoina. Lähiopetus muodostuu muun muassa opiskelijan ja pienryhmien henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Sähköinen viestintä on keskeinen opintojen ohjauksen väline. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisen opiskelun sekä ohjauksen osuus on opinnoissa merkittävä osa. Itsenäinen työskentely muodostuu muun muassa kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin perehtymisestä, erilaisista oppimistehtävistä, pienryhmätyöskentelystä ja omavalintaisista muista seminaareista ja konferensseista. Osa opetuksesta tapahtuu vieraalla kielellä (englanti). Kliinistä johtamisosaamista sovelletaan erilaisissa kliinisissä toimintaympäristöissä opiskelijan lähtökohdat ja oppimistarpeet huomioiden. Valtakunnallisen verkostototeutuksen ja pohjoismaisen verkostototeutuksen valinnaisia opintoja suoritetaan myösverkoston toisissa amkeissa/korkeakouluissa sovituin lähijaksoin.

Opiskelussa on mahdollista tehdä valinnaisia opintoja Satakunnan ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon tarjonnasta valituin osin.

Opiskelijalla on mahdollisuus hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoosi sisällytettäviä JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun ammattikorkeakoulussa Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun joustavien opintojen tarjonnasta.

Arviointi

Oppimisen arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin.

Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan ura- ja opiskelusuunnitelma sekä ammatillista kasvua kuvaavat portfoliot. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Opintojaksojen sisällöllisten ja pedagogisten valintojen ja arviointimenetelmien valintojen avulla tuetaan koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Lisäksi arvioinnin keskeisenä kohteena on työelämän kehittämisprojektiin liittyvä oppimisprosessi tuotoksineen. Arviointi koostuu opiskelijan ja ryhmien itsearvioinneista, vertaisarvioinneista, työelämän antamista palautteista sekä kouluttajien arvioinneista. Opintojen arviointi- ja hyväksymiskriteereistä päättävät niiden toteutuksesta vastaavat opettajat. Opintojen vastuuopettajat osallistuvat henkilökohtaisesti suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antamiseen opintojaksokohtaisesti. Kouluttajien vastuulla on arvioinnin kokoaminen ja integroiminen. Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään Turun ammattikorkeakoulussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon laadittua arviointikehikkoa, jota sovelletaan kaikissa opintojaksoissa.

Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu. Opintosuoritustiedot tallennetaan Turun ammattikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun. Osaamislähtöisyydessä tunnistaminen koskee oppimista ja osaamista, ei suoritusta.(A352/2003.) Tunnistaminen opiskelijan näkökulmasta tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista jäsentäen sitä suhteessa koulutusohjelman osaamistavoitteisiin. Hänen tulee kyetä kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa, jonka opetuksen järjestäjä arvioi.( ARENE 2009.)

Opiskelija voi määrätyin perustein saada tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan vastaavia opintoja.

Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia. Hyväksilukemisen alakäsitteet ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jossa opetussuunnitelmaan kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jossa muualla suoritettuja opintoja liitetään osaksi tutkintoa esimerkiksi vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina. Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea voimassa olevan Turun ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti. Opintojen laajuuden ja sisällön osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla. Hyväksilukua haetaan Soleops sähköisen asioinnin kautta opintojaksokohtaisesti. Hakemuksen hyväksyy koulutusvastaava. Päätös hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä toimitetaan opintotoimistoon ja opiskelijalle.

Koulutuksen arviointi

Koulutusta kehitetään säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Arviointi koostuu muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteista, työelämän kehittämistehtävinä toteutettavien opinnäytetöiden arvioinneista, eri kehittämishankkeiden tuotoksien vaikuttavuudesta, bench-markingista , koulutusohjelman itsearvioinnista ja analyysistä. Opiskelijat arvioivat oppimistaan ja antavat palautetta eri muodoin ja eri kokoonpanoissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa. Saatua palautetta hyödynnetään koulutusohjelman kehittämisessä.