Opinto-opas
Etusivu > Ylempi amk-tutkinto > Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk, terveysteknologia > Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk, terveysteknologia, s22

Ylempi AMK-tutkinto

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Terveysteknologia, S22

Syksy 2022

Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae opintojaksoa nimellä: op 1 2 1S 1K 2S 2K 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
YDINOSAAMINEN 40                                
Tulevaisuuden tekijät
                               
Tulevaisuuden toimintaympäristöt 5
 
     
               
Tutkimusmenetelmät 5
 
     
               
Terveysteknologian kehittäminen
                               
Terveysteknologian tuotekehitys 5
 
     
               
Terveysteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen 5
   
       
         
Projekti- ja tietojohtaminen
                               
Projektinhallinta sote-toimintaympäristöissä 5
   
       
         
Tiedolla johtaminen 5  
   
           
     
Terveydenhuollon digitalisaatio
                               
Digitalisaatio sote-alalla 5  
   
           
     
Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys 5  
   
           
     
2515151015017.517.513.313.313.322.522.5000
LAAJENTAVA OSAAMINEN 20                                
Vapaasti valittavat opinnot
(Valitaan opintoja 20 op)
                               
000000553.33.33.3553.33.33.3
OPINNÄYTETYÖ 30                                
Kehittämismenetelmäosaaminen 5
 
     
               
Opinnäytetyön suunnitelma 10
   
       
         
Opinnäytetyön toteutus 5  
   
           
     
Opinnäytetyön loppuraportti 10  
     
             
1515510510556.676.676.67556.676.676.67
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 40 30 20 20 20 10 27.5 27.5 23.6 23.6 23.6 32.5 32.5 10.3 10.3 10.3

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

Koulutuksen kuvaus

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa asiantuntijatehtäviin, kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle. Terveysteknologian (SOTE) koulutus on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Professional -polun koulutuksista. Professional-polun koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kehittyä asiantuntijana omalla alalla. Opintojen aikana pureudutaan oman alan kehittämisen haasteisiin sekä tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Valmistuttuaan opiskelija on kehittänyt ja uudistanut työelämää, luonut uusia verkostoja sekä hankkinut valmiuksia toimia vaativissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä toimimiseen. Koulutuksen suorittanut osaa soveltaa regulatiivisia vaatimuksia lääkinnällisten laitteiden tuotekehitykseen sekä hyödyntää palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita terveysteknologiainnovaatioiden kehittämiseen. Hän osaa luoda vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin terveysteknologian tuotteelle. Lisäksi hän osaa luoda käyttöönottosuunnitelman ja arvioida terveysteknologiatuotteen soveltuvuutta oman organisaationsa tarpeisiin ja arvioida sen hyötyjä.

Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa valinnaisista opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä terveysteknologian opinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot. Syventävät opinnot tukevat vaativan asiantuntijaosaamisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Syventävissä opinnoissa keskitytään lääkinnällisten laitteiden liiketoiminnan ja tuotekehityksen erityispiirteisiin, kuten regulatiivisiin vaatimuksiin. Lisäksi opiskelijat oppivat palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusteet ja osaavat hyödyntää niitä uusien terveysteknologisten innovaatioiden kehittämisessä. Opiskelijat perehtyvät terveysteknologian hyödyntämiseen sote-sektorilla ja oppivat tekemään vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin. Opinnoissa käydään läpi myös käyttöönoton suunnittelu ja toteutus.

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Syventävät opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä aiempia opintoja laajentavista opinnoista. Koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Monimuoto-opetukseen kuuluu vaihtelevasti teoriaopetusta, verkko-opintoja, harjoitustöitä, projekteja ja laboratoriotyöskentelyä. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.

Opinnäytetyö on työelämän ja hankkeiden kanssa yhteistyössä tehtävä kehittämisprojekti, jossa opiskelija toimii projektipäällikkönä. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tai työelämän toimintaympäristössä. Kehittämisprojektina toteutettavaan opinnäytetyöhön voidaan kytkeä muita opintoja soveltuvin osin. Opinnäytetyön toteutetaan kolmikantamallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyötä opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämämentorin välillä koko koulutuksen ajan. Yhteistyössä toimii tarpeen mukaan myös rahoittaja. Kehittämisprojektille muodostetaan monipuolista asiantuntijuutta edustava ohjaus- ja projektiryhmä, jotka tukevat kehittämisprojektin toteutusta.Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita. Terveysteknologialla on oma tutkimusryhmänsä.

Opinnot suoritettuaan valmistuneet opiskelijat sijoittuvat työelämässä usein sote-alan projekti- ja kehittämistehtäviin. Valmistuttuaan opiskelijat voivat sijoittua myös esimerkiksi tuotekehityksen tehtäviin terveysteknologiayrityksissä tai asiantuntijatehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

Tehtävänimikkeitä: projektipäällikkö, asiantuntija, kehittämispäällikkö, hankekoordinaattori, koordinaattori, suunnittelija

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen Master Schoolin seminaari on osa opintoja. Osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa

Terveysteknologian YAMK-koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Hän voit hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea. http://campusonline.fi/

Terveysteknologian tutkimusryhmässä tuotetaan terveysteknologian sovelluksilla, järjestelmillä ja toimintaprosesseilla ihmisläheisiä ratkaisuja, joilla tuetaan ja ylläpidetään kansalaisten elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä sekä toimintakykyä. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisäksi kehittämistyötä tehdään myös esimerkiksi potilasmonitorointi- ja tietojärjestelmäsovelluksiin.

Koulutus antaa hakukelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Tutustu tarkemmin: Terveys- ja hyvinvointialaan liittyvät tutkimusryhmät ja hankkeet.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/#!csrfmiddlewaretoken=8Q1GMLwiMLlHFd6N5AHCmfXwEIYZioQhUCs3oS1AEO9YYrZpWBg3zIEGKr0H2C7F&research_categorym2m=4&sort=0

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· analysoida terveysteknologian toimialaa huomioiden alan tuotekehityksen ja liiketoiminnan erityispiirteet
· soveltaa viranomaisvaatimuksia, suosituksia ja lakeja lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksessä
· soveltaa palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita terveysteknologiainnovaatioiden kehittämisessä
· luoda vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin terveysteknologian tuotteelle
· luoda käyttöönottosuunnitelman
· arvioida terveysteknologiatuotteen soveltuvuutta sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden tarpeisiin
· hallita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan osallisuutta lisäävän digitalisaation erityispiirteet sekä asiakaskohtaamisen edellytykset ja ominaispiirteet
· tietojohtamisen käsitteet, mallin ja prosessin sekä tietojohtamisen käyttöönoton sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka sisältää sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa verkkopedagogiikan menetelmiä hyödyntäen ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on kuukausittain keskimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää, jotka toteutetaan innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Opintojaksoissa ja opinnäytetyössä käytetään numeroarviointia asteikolla 0 – 5, jossa arvosana 1 on alin hyväksytty ja 5 korkein arvosana. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan palautetta toimeksiantajilta.