Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritttamisen myötä opiskelija osoittaa:

Oman alan tietoja ja taitoja sekä kykyä niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamista:
- suunnittelemalla ja toteuttamalla kehittämisprojektin ja johtamalla sen prosessia
- aikaansaamalla hyödynnettäviä tuloksia/tuotoksen
- kykenemällä arvioimaan kehittämisprojektin tulosta.


Itsensä kehittämisen osaamista:
- kykenemällä oman työnsä reflektointiin
- johtamalla omaa työskentelyään
- arvioimalla omaa asiantuntijuuttaan.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaamista:
- osoittamalla kehittämistyössään kansainvälisyys-, viestintä- ja vuorovaikutusosaamista
- osoittamalla kehittämistyössään kykyä toimia yhteisöissä ja verkostoissa
- antamalla panoksensa kulttuurihyvinvointialan kehittämistyöhön.

Eettistä osaamista:
- osoittamalla kehittämistyössään ja siitä raportoinnissa luotettavuutta, vastuullisuutta ja kriittisyyttä

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, jos se on mahdollista ja sopii opiskelijan työlleen asettamiin tavoitteisiin.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija perehtyy Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kultuurihyvinvointi- koulutuksessa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy tiedonhankintaan, kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. lukukaudesta alkaen).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (eri tyyppiset seminaarit) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
* Opinnäytetyöraportti
* Vertaispalautteen (esim. oppimistiimin antaman) hyödyntäminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Tutkimus- ja kehittämishanke, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit) ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (mediatiedotteen) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Erikseen sovittavissa on mahdollisuus käyttää tutkimus- ja koulutusvastaavien tai muitten Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Sisällön jaksotus

Toteutus muodostaa jatkumon opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

Toisen lukukauden aikana opinnäytetyön projektisuunnitelma on valmis ja opiskelija tekee opinnäytetyösopimuksen. Opinnäytetyön sisällön toteutus ja aineiston hankinta alkavat (tai jatkuvat, jos ovat jo alkaneet ensimmäisenä keväänä).

Kolmantena lukukautena sisällön toteutus ja aineiston hankinta jatkuvat. Opinnäytetyön dokumentaation kokonaisuus rakentuu ja tulosten kokoaminen etenee.

Opinnäytetyöraportin kirjoittaminen ajoittuu tavoitteena olevan valmistumisajankohdan mukaan. Kokonaisuutena valmis opinnäytetyöraportti luovutetaan esitarkastukseen ja viimeistelyä jatketaan saadun palautteen perusteella.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä mediatiedotteena tehtävän kypsyysnäytteen laatimiseen ja jakeluun.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit ovat messissä. Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia. Käytännössä esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ks. messi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ks. messi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ks. messi.

Esitietovaatimukset

Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojakso (sis. Tiedonhankinnan verkkokurssi).

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointi ja -palveluiden suunnittelu
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa
- oman ammattiosaamisen esitteleminen ja kehittäminen suhteessa kulttuurihyvinvointialaan
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2023 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

to 24.8. klo 10.45–12.00
pe 25.8. klo 13.00–16.15
to 21.9. klo 14.45–16.30
pe 22.9. klo 9.00–12.00
pe 13.10 klo 10.45–16.15
pe 10.11. klo 11.15–16.15
to 14.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Hylätty (0)

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen. Osoittaa oppimistehtävissän hallitsevansa opintojakson sisällöt pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä: On palauttanut kaikki tehtävät ajallaan ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimistehtävissän hallitsevansa opintojakson sisällöt hyvin sekä osaavansa myös soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä: On palauttanut kaikki tehtävät ajallaan ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimistehtävissään opintojakson sisältöjen monipuolista hallintaa ja soveltamista.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvointialan keskeistä tietopohjaa, osaamisalueita ja kehittämistehtäviä

- jäsentää ja ymmärtää syventävällä tasolla kulttuurihyvinvoinnin käsitettä; kulttuurihyvinvointi ilmiönä, kehittyvänä ammattialana, kulttuurihyvinvointi elettynä ja koettuna hyvinvointina

- ymmärtää kulttuurihyvinvoinnin ytimessä olevan henkilökohtaisen taide- ja kulttuurisuhteen yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuristen tarpeiden perustana

- tunnistaa ja reflektoida omaa osaamista moniammatillisessa yhteistyössä sekä eri alojen ammattilaisten rooleja, yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointialalla

- tunnistaa ja perustella kulttuurihyvinvoinnin merkityksiä ja ulottuvuuksia yksilöille ja yhteisöille osana erilaisia palveluita ja ammatillisia rooleja.

Sisältö

Opintojaksolla käsitellään kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisuuden ydinosaamista sekä kulttuurihyvinvoinnin keskeistä tietopohjaa, käsitteitä ja toimintaympäristöjä.

Opinnoissa omaa ammatillista ja menetelmällistä osaamista laajennetaan ja syvennetään liittyen ajankohtaisiin kulttuurihyvinvoinnin ja moniammatillisen työskentelyn teemoihin.

Opinnoissa vahvistetaan sosiaali-, terveys-, kasvatus-, taide- ja kulttuurialojen moniammatillista vuoropuhelua sekä yhteistyötä hyvinvoinnin, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten edistämiseksi taiteen ja kulttuurin sekä taideperustaisten ja luovien työtapojen avulla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taiperustaisia työskentelytapoja sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

Lähiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taideperustaisia työskentelytapoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista.

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.

Opintojakso rakentuu lähipäivien teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm:
- kulttuurihyvinvoinnin tietopohjan, rakenteiden ja toimintaympäristöjen hahmottaminen
- keskeisten käsitteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö, verkostoituminen, oman osaamisen jakaminen
- saavutettavuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttamisen mahdollistaminen
- taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja vaikuttavuus
- kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelu.

Opintojakson tavoitteena on hahmottaa ja kehittää opiskelijan kannalta olennaista kulttuurihyvinvoinnin ydinosaamista, luoda eri ammattialojen välille yhteistä kieltä ja tietoperustaa sekä johdattaa opiskelijat mukaan kulttuurihyvinvoinnin kehittäjäyhteisöön.

Lähiopetus kampuksella:

ti 9.1.2024 klo 9–12
Teema: Yhteisen tietoperustan ja toimintaympäristön rakentaminen sekä tutustuminen

***

pe 9.2.2024 klo 13–16.15
Teema: Tutkimustieto ja toimintaympäristöt

***

pe 8.3.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Moniammatillinen yhteistyö

***

pe 12.4.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteutuminen

***
pe 17.5.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Kulttuurihyvinvointipalveluiden ja toimintamallien suunnittelu osana palvelujärjestelmää

***
pe 14.6.2024 klo 13–16.15
Teema: Oman osaamisen jakaminen

Sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvointialan keskeistä tietopohjaa, osaamisalueita ja kehittämistehtäviä

- jäsentää ja ymmärtää syventävällä tasolla kulttuurihyvinvoinnin käsitettä; kulttuurihyvinvointi ilmiönä, kehittyvänä ammattialana, kulttuurihyvinvointi elettynä ja koettuna hyvinvointina

- ymmärtää kulttuurihyvinvoinnin ytimessä olevan henkilökohtaisen taide- ja kulttuurisuhteen yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuristen tarpeiden perustana

- tunnistaa ja reflektoida omaa osaamista moniammatillisessa yhteistyössä sekä eri alojen ammattilaisten rooleja, yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointialalla

- tunnistaa ja perustella kulttuurihyvinvoinnin merkityksiä ja ulottuvuuksia yksilöille ja yhteisöille osana erilaisia palveluita ja ammatillisia rooleja.

Sisältö

Opintojaksolla käsitellään kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisuuden ydinosaamista sekä kulttuurihyvinvoinnin keskeistä tietopohjaa, käsitteitä ja toimintaympäristöjä.

Opinnoissa omaa ammatillista ja menetelmällistä osaamista laajennetaan ja syvennetään liittyen ajankohtaisiin kulttuurihyvinvoinnin ja moniammatillisen työskentelyn teemoihin.

Opinnoissa vahvistetaan sosiaali-, terveys-, kasvatus-, taide- ja kulttuurialojen moniammatillista vuoropuhelua sekä yhteistyötä hyvinvoinnin, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten edistämiseksi taiteen ja kulttuurin sekä taideperustaisten ja luovien työtapojen avulla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taiperustaisia työskentelytapoja sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

Lähiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taideperustaisia työskentelytapoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista.

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.

Opintojakso rakentuu lähipäivien teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm:
- kulttuurihyvinvoinnin tietopohjan, rakenteiden ja toimintaympäristöjen hahmottaminen
- keskeisten käsitteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö, verkostoituminen, oman osaamisen jakaminen
- saavutettavuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttamisen mahdollistaminen
- taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja vaikuttavuus
- kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelu.

Opintojakson tavoitteena on hahmottaa ja kehittää opiskelijan kannalta olennaista kulttuurihyvinvoinnin ydinosaamista, luoda eri ammattialojen välille yhteistä kieltä ja tietoperustaa sekä johdattaa opiskelijat mukaan kulttuurihyvinvoinnin kehittäjäyhteisöön.

Lähiopetus kampuksella:

ti 9.1.2024 klo 9–12
Teema: Yhteisen tietoperustan ja toimintaympäristön rakentaminen sekä tutustuminen

***

pe 9.2.2024 klo 13–16.15
Teema: Tutkimustieto ja toimintaympäristöt

***

pe 8.3.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Moniammatillinen yhteistyö

***

pe 12.4.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteutuminen

***
pe 17.5.2024 klo 10.45–16.15
Teema: Kulttuurihyvinvointipalveluiden ja toimintamallien suunnittelu osana palvelujärjestelmää

***
pe 14.6.2024 klo 13–16.15
Teema: Oman osaamisen jakaminen

Sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Tavoitteet

Opintojakson suoritttamisen myötä opiskelija osoittaa:

Oman alan tietoja ja taitoja sekä kykyä niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamista:
- suunnittelemalla ja toteuttamalla kehittämisprojektin ja johtamalla sen prosessia
- aikaansaamalla hyödynnettäviä tuloksia/tuotoksen
- kykenemällä arvioimaan kehittämisprojektin tulosta.


Itsensä kehittämisen osaamista:
- kykenemällä oman työnsä reflektointiin
- johtamalla omaa työskentelyään
- arvioimalla omaa asiantuntijuuttaan.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaamista:
- osoittamalla kehittämistyössään kansainvälisyys-, viestintä- ja vuorovaikutusosaamista
- osoittamalla kehittämistyössään kykyä toimia yhteisöissä ja verkostoissa
- antamalla panoksensa kulttuurihyvinvointialan kehittämistyöhön.

Eettistä osaamista:
- osoittamalla kehittämistyössään ja siitä raportoinnissa luotettavuutta, vastuullisuutta ja kriittisyyttä

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, jos se on mahdollista ja sopii opiskelijan työlleen asettamiin tavoitteisiin.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija perehtyy Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kultuurihyvinvointi- koulutuksessa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy tiedonhankintaan, kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. lukukaudesta alkaen).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (eri tyyppiset seminaarit) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
* Opinnäytetyöraportti
* Vertaispalautteen (esim. oppimistiimin antaman) hyödyntäminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Tutkimus- ja kehittämishanke, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit) ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (mediatiedotteen) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Erikseen sovittavissa on mahdollisuus käyttää tutkimus- ja koulutusvastaavien tai muitten Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Sisällön jaksotus

Toteutus muodostaa jatkumon opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

Toisen lukukauden aikana opinnäytetyön projektisuunnitelma on valmis ja opiskelija tekee opinnäytetyösopimuksen. Opinnäytetyön sisällön toteutus ja aineiston hankinta alkavat (tai jatkuvat, jos ovat jo alkaneet ensimmäisenä keväänä).

Kolmantena lukukautena sisällön toteutus ja aineiston hankinta jatkuvat. Opinnäytetyön dokumentaation kokonaisuus rakentuu ja tulosten kokoaminen etenee.

Opinnäytetyöraportin kirjoittaminen ajoittuu tavoitteena olevan valmistumisajankohdan mukaan. Kokonaisuutena valmis opinnäytetyöraportti luovutetaan esitarkastukseen ja viimeistelyä jatketaan saadun palautteen perusteella.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä mediatiedotteena tehtävän kypsyysnäytteen laatimiseen ja jakeluun.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit ovat messissä. Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia. Käytännössä esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ks. messi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ks. messi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ks. messi.

Esitietovaatimukset

Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojakso (sis. Tiedonhankinnan verkkokurssi).

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointi ja -palveluiden suunnittelu
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa
- oman ammattiosaamisen esitteleminen ja kehittäminen suhteessa kulttuurihyvinvointialaan
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2023 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

to 24.8. klo 10.45–12.00
pe 25.8. klo 13.00–16.15
to 21.9. klo 14.45–16.30
pe 22.9. klo 9.00–12.00
pe 13.10 klo 10.45–16.15
pe 10.11. klo 11.15–16.15
to 14.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Hylätty (0)

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen. Osoittaa oppimistehtävissän hallitsevansa opintojakson sisällöt pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä: On palauttanut kaikki tehtävät ajallaan ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimistehtävissän hallitsevansa opintojakson sisällöt hyvin sekä osaavansa myös soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä: On palauttanut kaikki tehtävät ajallaan ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimistehtävissään opintojakson sisältöjen monipuolista hallintaa ja soveltamista.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.