Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät

Oppimateriaalit

Kerrotaan tarkemmin kurssin aikana.

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla sisältöinä opintojakson harjoitustehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op on 27 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Kurssi täydentää Johdanto ideointiin, prototypointiin ja konseptointiin 5 op opintojaksoa. Kurssilla tehdään käytännön harjoituksia ideointiin liittyen ja yhdistettynä prototypointiin.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Opettajat tavoittaa tarvittaessa myös puhelimella.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritusten laatu, työskentely ja vastuunotto.
Jatkuva palaute
Itse- ja vertaisarviointi
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty hyvin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää tuotteiden ja palvelujen elinkaarinäkökulmat, erilaiset suunnitteluvaatimukset ja osaa määritellä muotoilua niiden kautta. Opiskelija osaa jalostaa luovan ajattelun tuloksia tuote- ja palvelukonsepteiksi.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Konseptointi ja luovan ideoinnin soveltaminen

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan ITS:ssä

Opetusmenetelmät

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely
Harjoitustehtävät

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Learning by doing

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojaksokohtaisessa ITS -työtilassa

Sisällön jaksotus

3D -mallinnus ja konseptointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen työskentely ja vastuunotto
Jatkuva palaute
Itse- ja ryhmäarviointi

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, vastuunottoa ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.

Sisältö

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?


- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan yhtenä monimuoto-opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (pe)
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti-to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähi- ja etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä. Pienryhmissä dokumentointi- ja raportointivastuu vaihtuu viikoittain.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2023, lähiopiskelupäiviä ovat perjantait 1-2 kertaa kuukaudessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee muotoiluajattelun erilaisia määritelmiä, osaa myös omin sanoin määritellä muotoiluajattelun lähtökohdat, soveltaa näkökulmaa ja eri menetelmiä haasteisiin eri aloilla osana monialaista tiimiä.

Sisältö

Muotoiluajattelu on tapa tarkastella, nähdä aistia maailmaa.
Muotoiluajattelu ymmärrettäväksi tekemisenä ja merkityksellisyyden luojana.

Muotoiluajattelu 5 op opintojakso sopii kaikille, jotka haluavat oppia kokonaisvaltaisen, inhimillisen ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntämistä erilaisissa ammatillisissa haasteissa.

Opintojakso rakentuu Johdannosta ja neljästä pääteemasta (4K)
1. Kokonaisuus
2. Kokemus
3. Kokeilu
4. Konseptointi
Jokainen teema sisältää tehtäviä, jotka rakentavat ymmärrystä edellisen päälle.

Oppimateriaalit

Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.

Cross, N. 2011. Design Thinking

Hyppönen, H. 2020. Luomiskertomus: Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.

Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.

Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.

Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet

VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.

VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.
Englanniksi
Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.

Cross, N. 2011. Design Thinking

Hyppönen, H. 2020. Luomiskertomus: Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.

Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.

Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.

Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet

VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.

VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot, yhteisoppiminen, itsenäinen opiskelu ja reflektointi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työhön sisältyy lähi- ja etäohjauskertojen lisäksi itsenäistä ohjattua opiskelua. Ohjaavana määrittelynä 1 op = 27h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Muotoiluajattelun teoreettinen pohja
- Johdannot
- Kirjallisen aineiston lukeminen ja reflektointi
Käytäntöön soveltaminen
- Oman elämän muotoilu
- Palvelumuotoilun projekteihin kytkeytyminen

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien suorittaminen sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt ja raportit, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Itse-/vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut tapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivisuus sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä 5
Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä kiitettävällä tasolla. .
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivisuus ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä suunnittelussa käytössä olevia kuvankäsittely-, vektorigrafiikka- ja presentaatio-ohjelmia suunnitelmien ammattimaiseen esittämiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa digitaalisia 2D- ja 3D-ohjelmia suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja osana moniammatillista työskentely-ympäristöä.
- Opiskelija osaa siirtää digitaalisia aineistoja digitaaliseen valmistukseen.

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- 2D- ja 3D-ohjelmat digitaalisessa tuotekehitysympäristössä
- Digitaalinen tuoteprosessi, CAD/CAM perusteet
- Presentaatiomateriaalit ja -taidot

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.
Protopajassa tehtävä DigitalFabrication projektityö.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aikana käydään läpi tyypilliset muotoilijoiden käyttämät ohjelmistot ja menetelmät:
Graafinen suunnittelu (Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator, CorelDraw. Taitto: Adobe InDesign. Graafinen käyttöliittymä: Adobe XD, Invision. Kuvankäsittely: Adobe Photoshop).
3D-mallinnus: (Polygon mallinnus: Blender, Pintamallinnus: Rhino3D, SiemensNX. Tilavuusmallinnus: SiemensNX).
Visualisointi / Renderointi: (Ohjelmakohtaiset työkalut).
Digital Fabrication: (Laserleikkaus: CorelDraw. CAM: RhinoCAM)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Its -opintojaksokohtainen työtila

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt

Hylätty (0)

Sovitut tehtävät ovat palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro

Luennot, yksilötehtävät, työpajat ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Työpajafasilitointi (harjoitukset ryhmälle ja työpaja toimeksiantajalle)
Esittelyt
Vertaispalautteet
Prosessiportfolio eli loppuraportti
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Kansainvälisyys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja tekemällä oppimiseen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, to) 45 h
Itsenäistä ohjattua työskentelyä 225 h

- Essee 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 12h
- Prosessiportfolio 24h
- Vertaispalautteet 8h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: Kevät 2024
Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, service blueprint, liiketoimintamalli (business model canvas)

Työpajan fasilitointi ja fasilitointimenetelmiä

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Palvelumuotoiluprojekti on mahdollisuus tehdä:
- omalle toimeksiantajalle tai
- ryhmätyönä 3-4 hengen ryhmissä koulun palvelumuotoilutoimeksiannoista, jolloin opettaja muodostaa ryhmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (opinnäyteanalyysi, työpajamenetelmäessee) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
Tehtävien palauttaminen aikataulussa
Prosessiportfolio, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (mm. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin lisäksi itse-ja vertaisarviointi vaikuttavat arvosanan muodostumiseen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä eri asteisia malleja ja prototyyppejä, joiden avulla hän havainnollistaa suunniteltuja ratkaisuja, testaa niiden toimivuutta, kommunikoi suunnitelmista sekä vie suunnitelmia eteenpäin. Opiskelija osaa valita prototypointiin kulloinkin sopivia materiaaleja ja tekniikoita liittyen mm. suunnitteluprosessin vaiheeseen, käyttökohteeseen, valmistettavuuteen sekä kustannuksiin ja aikatauluihin.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Prototypoinnin menetelmät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Suomeksi
Arviointi koostuu itse- ja vertaisarvioinnista, harjoitustöiden arvioinnista sekä kurssin loppuesityksistä.

Sisällön jaksotus

Prototypoinnin mahdollisuudet osio (5op) harjoitukset suoritetaan osaksi etänä, käytännön prototypointiharjoitukset kampuksella.
Kurssilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden käsittelymenetelmiin ideoita konkretisoitaessa.
Kurssilla perehdytään eri tasoisten prototyyppien käytön mahdollisuuksiin ideointimenetelmänä ja tuotekehityksen ongelmaratkaisun työkaluna.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu itse- ja vertaisarvioinnista, harjoitustöiden arvioinnista sekä kurssin loppuesityksistä.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.
- Opiskelija osaa hyödyntää käsinpiirtämisen menetelmiä havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- Muotoilullinen havainnointi
- Käsin piirtämisen tavat ja välineet

Oppimateriaalit

Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004
Josef Albers: Värien vuorovaikutus
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi, informaatiomuotoilun perusteet
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook

Opetusmenetelmät

Tutkiva oppiminen, Tekemällä oppiminen (Hands-on), Sulautuva oppiminen (Blended learning)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä, vaan harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 h opiskelijan työtä
8 op = 216 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikoinnin merkityksen suunnittelussa. Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Informaatiomuotoilun perusteet
- Havainnointi ja käsin piirtäminen, Croquis
- Värien havainnointi
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien esittäminen
- Datan visualisointi


9.9. - 16.12.2021

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyöt ja aktiivinen osallistuminen ja vastuunotto.
Myöhässä palautetut harjoitukset ja poissaolot alentavat arvosanaa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro

Luennot, yksilötehtävät, työpajat ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Työpajafasilitointi (harjoitukset ryhmälle ja työpaja toimeksiantajalle)
Esittelyt
Vertaispalautteet
Prosessiportfolio eli loppuraportti
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Kansainvälisyys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja tekemällä oppimiseen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, to) 45 h
Itsenäistä ohjattua työskentelyä 225 h

- Essee 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 12h
- Prosessiportfolio 24h
- Vertaispalautteet 8h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: Kevät 2024
Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, service blueprint, liiketoimintamalli (business model canvas)

Työpajan fasilitointi ja fasilitointimenetelmiä

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Palvelumuotoiluprojekti on mahdollisuus tehdä:
- omalle toimeksiantajalle tai
- ryhmätyönä 3-4 hengen ryhmissä koulun palvelumuotoilutoimeksiannoista, jolloin opettaja muodostaa ryhmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (opinnäyteanalyysi, työpajamenetelmäessee) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
Tehtävien palauttaminen aikataulussa
Prosessiportfolio, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (mm. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin lisäksi itse-ja vertaisarviointi vaikuttavat arvosanan muodostumiseen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee muotoiluajattelun erilaisia määritelmiä, osaa myös omin sanoin määritellä muotoiluajattelun lähtökohdat, soveltaa näkökulmaa ja eri menetelmiä haasteisiin eri aloilla osana monialaista tiimiä.

Sisältö

Muotoiluajattelu on tapa tarkastella, nähdä aistia maailmaa.
Muotoiluajattelu ymmärrettäväksi tekemisenä ja merkityksellisyyden luojana.

Muotoiluajattelu 5 op opintojakso sopii kaikille, jotka haluavat oppia kokonaisvaltaisen, inhimillisen ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntämistä erilaisissa ammatillisissa haasteissa.

Opintojakso rakentuu Johdannosta ja neljästä pääteemasta (4K)
1. Kokonaisuus
2. Kokemus
3. Kokeilu
4. Konseptointi
Jokainen teema sisältää tehtäviä, jotka rakentavat ymmärrystä edellisen päälle.

Oppimateriaalit

Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.

Cross, N. 2011. Design Thinking

Hyppönen, H. 2020. Luomiskertomus: Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.

Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.

Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.

Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet

VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.

VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.
Englanniksi
Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.

Cross, N. 2011. Design Thinking

Hyppönen, H. 2020. Luomiskertomus: Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.

Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.

Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.

Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet

VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.

VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot, yhteisoppiminen, itsenäinen opiskelu ja reflektointi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työhön sisältyy lähi- ja etäohjauskertojen lisäksi itsenäistä ohjattua opiskelua. Ohjaavana määrittelynä 1 op = 27h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Muotoiluajattelun teoreettinen pohja
- Johdannot
- Kirjallisen aineiston lukeminen ja reflektointi
Käytäntöön soveltaminen
- Oman elämän muotoilu
- Palvelumuotoilun projekteihin kytkeytyminen

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien suorittaminen sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt ja raportit, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Itse-/vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut tapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivisuus sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä 5
Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä kiitettävällä tasolla. .
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivisuus ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät

Oppimateriaalit

Kerrotaan tarkemmin kurssin aikana.

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla sisältöinä opintojakson harjoitustehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op on 27 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Kurssi täydentää Johdanto ideointiin, prototypointiin ja konseptointiin 5 op opintojaksoa. Kurssilla tehdään käytännön harjoituksia ideointiin liittyen ja yhdistettynä prototypointiin.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Opettajat tavoittaa tarvittaessa myös puhelimella.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritusten laatu, työskentely ja vastuunotto.
Jatkuva palaute
Itse- ja vertaisarviointi
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty hyvin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä eri asteisia malleja ja prototyyppejä, joiden avulla hän havainnollistaa suunniteltuja ratkaisuja, testaa niiden toimivuutta, kommunikoi suunnitelmista sekä vie suunnitelmia eteenpäin. Opiskelija osaa valita prototypointiin kulloinkin sopivia materiaaleja ja tekniikoita liittyen mm. suunnitteluprosessin vaiheeseen, käyttökohteeseen, valmistettavuuteen sekä kustannuksiin ja aikatauluihin.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Prototypoinnin menetelmät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Suomeksi
Arviointi koostuu itse- ja vertaisarvioinnista, harjoitustöiden arvioinnista sekä kurssin loppuesityksistä.

Sisällön jaksotus

Prototypoinnin mahdollisuudet osio (5op) harjoitukset suoritetaan osaksi etänä, käytännön prototypointiharjoitukset kampuksella.
Kurssilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden käsittelymenetelmiin ideoita konkretisoitaessa.
Kurssilla perehdytään eri tasoisten prototyyppien käytön mahdollisuuksiin ideointimenetelmänä ja tuotekehityksen ongelmaratkaisun työkaluna.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu itse- ja vertaisarvioinnista, harjoitustöiden arvioinnista sekä kurssin loppuesityksistä.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää tuotteiden ja palvelujen elinkaarinäkökulmat, erilaiset suunnitteluvaatimukset ja osaa määritellä muotoilua niiden kautta. Opiskelija osaa jalostaa luovan ajattelun tuloksia tuote- ja palvelukonsepteiksi.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Konseptointi ja luovan ideoinnin soveltaminen

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan ITS:ssä

Opetusmenetelmät

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely
Harjoitustehtävät

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Learning by doing

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojaksokohtaisessa ITS -työtilassa

Sisällön jaksotus

3D -mallinnus ja konseptointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen työskentely ja vastuunotto
Jatkuva palaute
Itse- ja ryhmäarviointi

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, vastuunottoa ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.

Sisältö

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?


- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan yhtenä monimuoto-opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (pe)
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti-to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähi- ja etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä. Pienryhmissä dokumentointi- ja raportointivastuu vaihtuu viikoittain.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2023, lähiopiskelupäiviä ovat perjantait 1-2 kertaa kuukaudessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.
- Opiskelija osaa hyödyntää käsinpiirtämisen menetelmiä havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- Muotoilullinen havainnointi
- Käsin piirtämisen tavat ja välineet

Oppimateriaalit

Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004
Josef Albers: Värien vuorovaikutus
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi, informaatiomuotoilun perusteet
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook

Opetusmenetelmät

Tutkiva oppiminen, Tekemällä oppiminen (Hands-on), Sulautuva oppiminen (Blended learning)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä, vaan harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 h opiskelijan työtä
8 op = 216 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikoinnin merkityksen suunnittelussa. Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Informaatiomuotoilun perusteet
- Havainnointi ja käsin piirtäminen, Croquis
- Värien havainnointi
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien esittäminen
- Datan visualisointi


9.9. - 16.12.2021

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyöt ja aktiivinen osallistuminen ja vastuunotto.
Myöhässä palautetut harjoitukset ja poissaolot alentavat arvosanaa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä suunnittelussa käytössä olevia kuvankäsittely-, vektorigrafiikka- ja presentaatio-ohjelmia suunnitelmien ammattimaiseen esittämiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa digitaalisia 2D- ja 3D-ohjelmia suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja osana moniammatillista työskentely-ympäristöä.
- Opiskelija osaa siirtää digitaalisia aineistoja digitaaliseen valmistukseen.

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- 2D- ja 3D-ohjelmat digitaalisessa tuotekehitysympäristössä
- Digitaalinen tuoteprosessi, CAD/CAM perusteet
- Presentaatiomateriaalit ja -taidot

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.
Protopajassa tehtävä DigitalFabrication projektityö.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aikana käydään läpi tyypilliset muotoilijoiden käyttämät ohjelmistot ja menetelmät:
Graafinen suunnittelu (Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator, CorelDraw. Taitto: Adobe InDesign. Graafinen käyttöliittymä: Adobe XD, Invision. Kuvankäsittely: Adobe Photoshop).
3D-mallinnus: (Polygon mallinnus: Blender, Pintamallinnus: Rhino3D, SiemensNX. Tilavuusmallinnus: SiemensNX).
Visualisointi / Renderointi: (Ohjelmakohtaiset työkalut).
Digital Fabrication: (Laserleikkaus: CorelDraw. CAM: RhinoCAM)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Its -opintojaksokohtainen työtila

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt

Hylätty (0)

Sovitut tehtävät ovat palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.