Kulttuurihyvinvointiosaajan ammatillinen elämäkertaprosessi (5 op)
Toteutuksen tunnus: MS00CD53-3002
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
02.12.2021 - 28.01.2022
Ajoitus
01.01.2022 - 26.09.2023
Opintopistemäärä
5 op
Virtuaaliosuus
2 op
TKI-osuus
3 op
Toteutustapa
60 % Lähiopetus, 40 % Etäopetus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
24 - 24
Koulutus
- Kulttuurialan ylempi AMK, kulttuurihyvinvointi
- Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, kulttuurihyvinvointi
Opettaja
- Liisa-Maria Lilja-Viherlampi
- Ilona Tanskanen
- Pirita Juppi
- Hille Halonen
- Marjo Harju
Ryhmät
-
YKUHSK22Kulttuurihyvinvointi, sosiaali- ja terveysala
-
YKUHKK22Kulttuurialan YAMK, Kulttuurihyvinvointi
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- analysoida vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan alansa ammattilaisena sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
- soveltaa luovia omaelämäkerrallisia, taidelähtöisiä menetelmiä oman kehittyvän osaajaidentiteettinsä ja ammatillisen osaamisen reflektointiin
- vertailla erilaisia ammattilaisuuden muotoja kehittyvällä kulttuurihyvinvointialla ja arvioida niiden soveltuvuutta omaan ammatilliseen identiteettiin
- luoda ja ylläpitää oman ammatillisuuden kehittämistä tukevia kumppanuuksia ja verkostoja.
Sisältö
- Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
- Ammatti-identiteetin muotoutuminen
- Erilaiset osaajaidentiteetit ja ammatilliset polut
- Kulttuurihyvinvointialan osaajan ja erityisasiantuntijan ammatti-identiteetin erityispiirteet
Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvointialan osaajan ja erityisasiantuntijan ammatissa, suhteessa omaan taustakoulutukseen ja omaan toimintakenttään ja perustehtäviin siinä
Oppimateriaalit
Oppimateriaali ohjeistetaan oppimisalustalla.
Opetusmenetelmät
Ammatillinen elämäkertaprosessi etenee tehtäväperustaisesti: se on strukturoitu osatehtävistä koostuva jatkumo, jonka edetessä opiskelija päiväkirjaa eli dokumentoi ja reflektoi ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittymisen prosessiaan. Työskentely käynnistetään heti opintojen alussa; kukin laatii digitarinan tiestään opintoihin. Huomio kohdistetaan valintoihin, käännekohtiin ja oivalluksiin. Pääsääntöisesti jokaisen lähiopetusjakson yhteydessä on ammatillisen elämäkertaprosessin pysäkki, jolla jaetaan lähijaksojen välillä edenneitä osatehtäviä. Lisäksi ensimmäisen ja toisen lukukauden lopussa koostetaan ammatti-identiteetin ja -osaamisen kehittymiseen liittyvää toimintaa, kokemuksia, ajatuksia ja tunteita reflektiopisteessä. Näissä tilanteissa huomio suuntautuu tulevaisuuteen oman alan ja kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.
Opintojen aikainen prosessi päättyy asiantuntijapuheenvuoroon ja koko prosessin loppureflektioon.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Prosessi kytkeytyy tuutoropettajan kanssa tehtävään ohjausprosessiin. Prosessia ohjaa usea yamk-kouluttaja, ja sen osatehtävissä suunnataan opiskelijan huomiota työelämälähtöisiin ammatillisiin kompetensseihin kulttuurihyvinvoinnin alalla sekä toisaalta yleisiin ammatillisiin kompetensseihin. Näitä ovat mm. organisaatio-, verkosto- ja vuorovaikutusosaaminen, eettinen osaaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen sekä itsensä kehittämisen osaaminen. Kaiken ytimessä on kokonaisvaltainen hyvinvointinäkemys ja kokemuksellinen kulttuurihyvinvointiosaaminen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Ennakkotehtävänä ennen ensimmäistä lähiopetusjaksoa opiskelija valikoi 20 omaan ammatilliseen polkuunsa ja siihen liittyvään koulutukseen liittyvää valokuvaa sekä tarvittaessa skannaa ne, jotta ne ovat käytettävissä digitarinaa rakennettaessa. Tehtävänä on printata yksi, erityisen merkityksellinen kuva ensimmäistä lähiopetusjaksoa varten.
- Opiskelija laatii ensimmäisinä opiskelupäivinä digitarinan polustaan kulttuurihyvinvoinnin yamk-koulutukseen.
- Ensimmäisinä päivinä käynnistetään päiväkirjaaminen, jota opiskelija tekee säännöllisesti opintojen edetessä.
- Kunkin lähiopetusjakson alussa pysäytyspisteessä tutkitaan ja jaetaan prosessin etenemiseen sisältyviä asioita.
- Lukukauden lopussa kesäkuussa ja joulukuussa ns. reflektiopisteissä koostetaan näkemys identiteetistä oman alan ammattilaisena ja suunnataan tulevaisuuden työelämään.
- Päiväkirjatyöskentely jatkuu valmistumiseen asti. Loppuvaiheessa opiskelija julkaisee asiantuntijapuheenvuoron jollakin ammatillisella julkaisualustalla sekä kirjoittaa loppureflektiokoosteen, jonka tuutoropettaja lukee.
Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty
Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä.
Sisällön jaksotus
- Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
- Ammatti-identiteetin muotoutuminen
- Erilaiset ammatti-identiteetit ja ammatilliset polut
- Oman sote- tai taidealan ammatti-identiteetin erityispiirteet
- Verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvoinnin kentässä
- Oma kulttuurihyvinvointikokemus ja oman hyvinvoinnin kokeminen osaamisen ytimessä; hyvinvointiosaaminen
Ammatillisessa elämäkertaprosessissa opiskelija työstää taide- ja medialähtöisiä menetelmiä soveltaen omaa ammatillista polkuaan, identiteettiään, osaamistaan, kehittymistarpeitaan ja -mahdollisuuksiaan. Tarkasteltavana ovat kysymykset siitä, millaiseksi oman ammatin osaajan ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijan identiteetti on muotoutumassa.
Viestintäkanava ja lisätietoja
Ensimmäisellä lähiopetusjaksolla tarvitaan oma kannettava tietokone sekä kuulokkeet ja mikrofoni (headset) digitarinatyöskentelyä varten.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/Hylätty
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ammatillisen elämäkertaprosessin työskentely on luonteeltaan refleksiivistä; siinä pohditaan ja arvioidaan omaa ammatillista osaamista ja ammatti-identiteettiä. Näitä kriittisiä pohdintoja jaetaan ammatillisen elämäkertaprosessin pysäkeillä ja reflektiopisteissä, jolloin käydään vertaiskeskustelua. Arviointi kohdistuu työskentelyyn eri osatehtävineen. Ammatti-identiteetin kehittyminen kytkeytyy lopulta opinnäytetyön tuloksiin.