Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.

Sisältö

Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit

Soveltuvin osin:

Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.

Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning -alustalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.


ViLLE-tentti vkolla x (tarkennetaan yhdessä infotunnilla), sovittu (pvm)

1. tentti pvm klo
1. uusinta pvm, klo
2. uusinta, pvm klo

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.

Opintopiirityöskentely – valmistautumis- ja työskentelyaikaa joka on merkitty lukujärjestyksiin.

Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille, yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.

Asiakastyöskentelyn ajat – harjoituspainoitteisia, mahdollisesti lähiopetuksena.

Opintojaksoon sisältyy myös muutamia neurologisten potilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien virtuaalihaastatteluja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen – 2,5 op
Lasten fysioterapiaosuus 1,0 op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa) – 1,5 op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/Optima 1,5 op
Tehtävät 1,5 op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Ville-tentti/arvioitava suoritus

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä, jonne sisältö vielä tarkentuu.

Syksy 2022, viikot 37-44

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kaikilla käytännön taitoihin liittyvien opintojaksojen tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% opintojakson käytännön tunneista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi; kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty, tentti (1-5); pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)

Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):

Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .

Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/

Esitietovaatimukset

Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.