Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa fysioterapeuttisen tutkimis-, arviointi- ja terapiaosaamisen perustana
• selittää ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteet ja fysiologian periaatteet,
• selittää ihmisen hermoston kehittymisen ja kypsymisen ensimmäisen ikävuoden aikana,
• selittää hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenteet sekä fysiologian periaatteet,
• selittää lihaksiston fysiologian periaatteet,
• selittää voimantuottoon vaikuttavat rakenteelliset ja hermostolliset tekijät.

Sisältö

Anatomia: keskus- ja ääreishermoston rakenteet sekä kehittyminen ja kypsyminen ensimmäisen ikävuoden aikana, hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenne

Fysiologia: hermosolun rakenne ja toiminnot, motoriikan säätely ja aistitoiminnot motoriikan säätelyssä (neurofysiologia), lihas- ja kuormitusfysiologia; sykkeen säätely, verenkierron pääpiirteet ja säätely; hengitysfysiologia, hengityskaasujen diffuusio ja hengityksen säätely

Oppimateriaalit

Toiminnallinen anatomia ja fysiologia 2: TENTTIALUE

ITSin luentomateriaali +

Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia
s. 39-43 ATP ja solujen energia-aineenvaihdunta
s. 46-51 Solun rakenne ja toiminta
s. 64-76 Kuljetus solukalvon läpi
s. 104-145 Hermosto : s. 148-155 Yleistä aisteista (jos koet tarvetta; aistit kokonaisuudessaan) .
s. 236-252 Lihakset
s. 268-312 Verenkiertoelimistö
s. 356-376 Hengityselimistö

Neuroplastisiteetti: Kauranen, 2011. Motoriikan säätely, kpl 2.3 Hermoston plastisiteetti motorisen oppimisen taustalla
tai
Lundy-Ekman, 2013 tai uudempi. Neuroscience. kpl 4 Neuroplasticity

Aistien merkityksen kannalta opetuksen tueksi löytyy luettavaa:
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
s. 27-46 Aistien merkitys. Liikkeiden ja liikkumisen säätely
tai
Kauranen 2011. Motorinen oppiminen ja motoriikan säätely. s.156-179, 1.4.4 Aistijärjestelmät ja palaute motoriikan säätelyssä.

Nousevat radat:
Lundy-Ekman, 2013/2018. Neuroscience. s106-119


Motoriikan säätely osalta opetuksen tueksi löytyy luettavaa:

-Kauranen K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen; kpl 1.3.3-1.3.4 (s.62-97; menee osittain hieman liiankin syvälle asiaan…)

Laskevat radat:
Lundy-Ekman, 2013. Neuroscience. s.197-204.

Lihasfysiologiaan lisälukemistoa
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
* 1.6 Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia (s.93-115)
* 1.7 Lihasväsymyksestä lihasvoimaan (s.117-130)

Biomekaniikka:
Kauranen, Nurkka , 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Johdanto s. 9-11, 1.2 Biomekaniikan tutkimus s. 16-17 1.4. Liikkumisen biomekaniikka ja 1.4.1. Perusliikkuminen 24-27. 4.2.2 Pyörimisliike 4.3 Voima s. 228 asti (ei väliaineen vastusta) 4.4 Voiman vääntökyky

Opetusmenetelmät

Hyödynnämme tavoitteellisesti monimuotoisia oppimismenetelmiä. Opintojakson toteutus perustuu ns. flipped learning -pedagogiikkaan, jossa opiskelija valmistautuu tapaamisiin itsenäisesti ennakkoon lukemalla ja mahdollisia oppimis tehtäviä tekemällä. Valmistautuminen on tarkoitus tehdä niin hyvin, että tapaamisissa asiaa voi työstää eri tavoin; pienryhmissä, opettajajohtoisesti tai itsenäisten tehtävien avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Löytyvät tarkemmasta toteutussuunnitelmasta ITSistä ja toteutuvat lukujärjestyksen mukaisesti

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Erilaiset tapaamisissa toteutuvat tehtävät, joihin valmistautuminen tapahtuu ennakkoon materiaalia lukemalla.

Opiskelijan työnä 5 op on kokonaisuudessaan tenttiin valmistautuminen mukaanlukien 135 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojakson tarkka toteutussuunnitelma löytyy opintojakson ITSistä syyslukukauden alkaessa

ENNAKKOTEHTÄVÄ:
Tutustu ennen opintojakson alkua opintojakson toteutukseen ITSissä.

Sisältöteemoja:
biomekaniikka
hermoston (keskus- ja ääreishermosto) anatomia
Hermosolun rakenne ja toiminta, Synapsin toiminta
Motoriikan säätely; aistifysiologia ja motorinen toiminta
Lihasfysiologia, voimantuottoon vaikuttavat tekijät
Lapsen hermostollinen kehitys 0-2 vuotiaana
Sydän- ja verisuonianatomia sekä -fysiologia ja säätely.
Hengityselimistön anatomia ja fysiologia sekä säätely

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen AMK:n kiintiöpaikkoja opintojaksolla on 3 kappaletta.

Opintojakson tapaamiset sijoittuvat ma ja ti päiviin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tenttiin

Hylätty (0)

Tason 1 mukainen kriteeristö ei täyty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija:
• käyttää keskeisiä anatomian ja fysiologian käsitteitä
• muistaa ja tunnistaa anatomian rakenteita yksittäin
• kudos-tason kokonaisuuden hahmottamisessa on vaikeuksia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija:
• käyttää keskeisiä anatomian ja fysiologiankäsitteitä systemaattisesti
• osaa kuvailla anatomian rakenteiden yhteyksiä ja kudos-tason kokonaisuuksia
• muistaa ja tunnistaa eri kudosten välisiä yhteyksiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija:
• käyttää ammattikäsitteitä asiantuntevasti
• osaa kuvailla elimistö-tason kokonaisuuksia
• osaa kuvata elin- ja elimistö -tason kokonaisuuksia jäsentyneesti ja loogisesti

Esitietovaatimukset

Ei edeltävyysehtoja