Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa teoreettisen tiedon ja oman kokemuksen perusteella:
• tunnistaa omaa ruumiillisuuttaan ja psykosomaattista kokonaisuuttaan,
• tunnistaa kehon kommunikoivaa luonnetta ja ilmaisua,
• selittää psykofyysisen fysioterapian lähestymistavan peruskäsitteitä,
• valita ihmiselle sopivat psykosomaattisia voimavaroja arvioivat menetelmät,
• laatia vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa tarkoituksenmukaiset fysioterapian tavoitteet psykofyysisestä näkökulmasta,
• tukea psykofyysistä kokonaisuutta suunnittelemalla ja toteuttamalla rentoutumisen tukemisen menetelmiä.

Sisältö

Keskeisiin käsitteisiin tutustuminen, ruumiinkuva, mielen ja ruumiin/liikkeen suhde, liike ja liikkuminen osana kokonaisilmaisua, pelon psykofyysiset vaikutukset ja liikkumispelko-kyselyn toteuttaminen, stressi käsitteenä ja stressin psykofyysiset vaikutukset, psykofyysinen palautuminen, fysioterapeutin ammatillisten rajojen tiedostaminen.

Rentoutumisen / lepäämisen tukemisen menetelmiä.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalia kuvataan laajemmin ja tarkemmin ITS alustalla. Materiaalit päivittyvät.
1 ) Psykofyysisen fysioterapian pohjoismaisten ydinmenetelmien lähteet (Roxendal G., Bunkan B.):.
Roxendal Gertrud, Winberg A.2002: Levande manniska. Sisältää sovellettuja kaytännön ohjeita ihmisen kokonaisuuden tutkimiseen ja terapiaan.
Roxendal Gertrud. Nordwall V. 1997. Tre BAS-skalor: Body awareness skale (BAS). BAS-hälsa. Intervjuskala för Kroppsjaghet (ISK) Sisältää tutkimisen ydinteemoja ja haastattelutukea. Myös tutkimisen teemoista saa tukea ihmisen kokonaisuuden konkreettiseen fysioterapian toteuttamiseen.
Bunkan Berit:
KELA 2016: Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona.
2) Muut lähteet:
Materiaalia traumainformoidusta työotteesta.
Herrala H., Kahrola T., Sandström Marita 2009: Psykofyysinen ihminen
Palomäki K., Siira J. 2022. Kehon viisaat viestit
Muu opiskelijoiden löytämä materiaali. Materiaalien haku ja niiden tason arviointi ohjataan.

Muut teemat:
Kehotietoisuuskyselyt
Liikkumispelko: TtM Petteri Kohon väitöstutkimus: Fear of movement.
Voimavarojen kartoittamisen menetelmiä kuvaavat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Teoriaperustainen kokemuksellinen, kehollinen oppiminen / ryhmässä oppiminen ja kokemusten reflektiivinen kirjoittaminen ( / jakaminen).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Vuorovaikutteiset luennot, pienryhmäkeskustelut, tiedon jakaminen, kokemukselliset harjoitukset, itsereflektio, itseohjautuva tiedonhaku.
Opintojakson työskentelytavoissa odotetaan opiskelijan itseohjautuvuutta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus:
2op = 2 x 27 (=54) tuntia (oppitunti a´45min)
14 tuntia kontaktitapaamisia luokassa. Kirjallisten tehtävien ohjaus ja sopiminen, opintojaksopalaute- ja oman oppimisen arvioinitikeskustelu
10 tuntia käytännön simulaatioharjoituksia reflektioineen opettajan ohjauksessa
6 tuntia käytännön työskentelyä simulaatioharjoituksin opiskelijoiden toteuttamana
12 tuntia tehtävien työstämistä kontaktitapaamisten välissä

10 tuntia arvioitavien tehtävien tekemistä
1 tunti itsearviointia ja vertaispalaute pienryhmästä

Arvioitavat oppimistehtävät täydentyvät ItsLearning -alustalle.

Sisällön jaksotus

Sisältö: Opintojakson sisältö tarkentuu opiskelijoiden kanssa keskustellen aloitusorientaatiossa. Katso pääteemoja alta.
Toteutustapoina on yhteisiä luentoja joihin sisältyy henkilökohtaisia kehollisia harjoitteita, harjoitustunteja joihin sisältyy kokemusten reflektointia, sekä itsenäisiä tehtäviä, ryhmätöitä ja tuntityöskentelyä.
Tarkempi sisältö ja mm. läsnöoloon ja poissaoloon liittyvät läpäisyn kannalta kriittiset asiat - löytyvät ItsLearning -alustalta.
Psykofyysisen opintojakson ydinsisällöistä johtuen opintojakso toteutuu lähiopetuksena, jossa opiskelija on kehollisesti läsnä toisten ihmisten kanssa, ei etäyhteyden kautta. Lähiopetus toteutuu syksyllä 2023 lukujärjestykseen merkityllä tavalla.

Sisällön pääteemoja, joiden kautta perehdytään tämän fysioterapia-aihealueen käsitteistöön ja oman kehotietoisuuden sekä itsesäätelyn ymmärtämiseen (päivitetty 2023):
Psykofyysistä käsitteistöä:
Psykofyysinen fysioterapia - mitä se on?
Psyko-fyysis-sosiaalinen ihminen.
Kehotietoisuus - Mielen ja ruumiin/liikkeen yhteys
Trauma ja stressi käsitteinä ja niiden psykofyysisiä vaikutuksia
Vireystila ja sen säätyminen (itsesäätelyn mahdollisuuksia)
Tunteet ja niiden psykofyysisiä vaikutuksia

Psykofyysinen palautuminen
Fysioterapeutin ammatillisten rajojen tiedostaminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Lisätietoja mahdollisiin poissaoloihin liittyen:
Opiskelija ilmoittaa kaikaista pakottavista syistä johtuvista poissaoloista opettajalle ja pienryhmälleen etukäteen ja viimeistään poissaolopäivänä kirjallisesti.
Alla oleva asia käsitellään opiskelijoiden kanssa ja heidän mahdolliset kehittävät ehdotuksensa otetaan käyttöön.
Ehdotus: Ennen seuraavaa lähituntia opiskelija selvittää mitä asioita poissaollessa on opittu ja/tai koettu. Hän tuottaa opettajalle kirjallisesti s-postilla suunnitelmaehdotuksen siitä, miten osoittaa osaamisensa ja tuottaa panoksensa sisällöllisissä asioissaja kokemuksissa, jotka poissaolon aikana on käsitelty. Suunnitelmassa kuvataan miten opiskeljia tuottaa/hankkii itselleen ja mahdollisesti ohjaa toiselle opiskelijalle kehollisen kokemuksen oppisisällöistä joiden käsittelyä ei ole ollut paikalla kokemassa. Kun suunnitelma on hyväksytty, opiskelija raportoi toteutuksen kirjallisesti ja videolla. Rapaortti palautuu ennne seuraavaa lähituntia.
Opintojakson hyväksytty suorittaminen: poissaoloja tunneiltä voi olla maksimissaan

HUOM! Toisen asteen yhteistyö koskee sopimusten mukaisesti
- TYA -oppilaitos Oy: / Turun Hierojakoulun kiintiöpaikka -opiskelijoita (5 opiskelijaa)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimisen tavoite:
Fysioterapeutin ammatillinen kyvykkyys kehittyy siten että hän ymmärtää asiakkaan psyko-fyysis-sosiaalista kokonaisuutta ja siihen liittyviä käsitteitä.
Arvioinnion kohteena ovat opiskelijan itsereflektion tuottaminen, yhteistyöskentely sekä tehtävät. Tehtävät tarkentuvat ITS-oppimisalustalla.
Tehtävien arvioinnissa sovelletaan Solo-taksonomiaa. Oppimista asrvioidaan tehtävien ja kontaktityöskentelyn (kokemuksellista oppimista yksin ja yhteisöllisesti) osalta.

Hylätty (0)

Opiskelija ei suorita arvioitaviksi ilmoitettuja tehtäviä tai riittävää osallistumista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1 = Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti tai se on suoritettu niukasti juuri ja juuri ohjeiden mukaan, jolloin käsittely on suppeaa. Vastaus voi olla esimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa, vaan toistaa kopioiden ja vain harvojen lähteiden tekstiä.

2 = Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvin harvoja asian kannalta relevantteja asioita. Tehtävä saattaa sisältää paljonkin asian kannalta epäoleellista tietoa. Ymmärtäminen on nimellistä, pinnallista, lähdemateriaalia sellaisenaan toistavaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3 = Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija käsittelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuo esiin useita relevantteja aspekteja, mutta käsittelee niitä erillään toisistaan, ei synteesiä. Ymmärtäminen on irrallisen muistitiedon varassa, sirpaleisuutta. Tehtävästä ei käy ilmi miten esitetyt asiat liittyvät tai vaikuttavat toisiinsa.

4 = Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista eri näkökulmista jotka kytketään toisiinsa koherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

5 = Laaja abstrakti (extended abstract). Edellisten lisäksi opiskelija laajentaa käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, pohtimalla asiaa omakohtaisesti tai tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja soveltaen tai laajentaen annettua informaatiota tai lähdemateriaalissa esitettyjä näkökulmia. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen.

Esitietovaatimukset

Opiskelija osaa kuvata erilaisten ihmiskäsitysten merkitystä osana fysioterapian kliinistä päättelyä