Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija hankkii Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee opinnäytetyönä toteutettavaa kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla ja tutkimuseettiset käytänteet huomioon ottaen
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla sekä opinnäytetyöraportin julkaiseminen Theseuksessa
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja (itse)arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto sekä verkko-oppimisympäristössä oleva aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimuksellinen kehittämishanke, ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu, toteuttaminen, dokumentointi ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä prosessin eri vaiheissa
• Ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kypsyysnäytteen kirjoittaminen valmista kehittämishanketta tarkastellen

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti,ohjaajansa sek muun ohjauksen tuella. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös yhdessä työparin kanssa. Taide uusissa konteksteissa -opintojaksojen sisältöjä sekä lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan opinnäytetyössä. Tarvittaessa ja eriksen sovittavalla tavalla on mahdollista saada varsinaisen ohjaajien lisäksi muiden Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy vertaispalautteen antamista ja saamista. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:
• Kehittämishankesuunnitelman valmisteltu ja esittely
• Tutkimus- ja kehittämissuunnitelman (projektisuunnitelman) viimeistely palautteiden perusteella (kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työstetyn ensimmäisen version pohjalta)
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta, työskentelyn dokumentointi ja näistä raportointi tutkielman, artikkelin tai portfolion muodossa
• Ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kehittämishankkeen tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua (seminaarissa)
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön ja/tai verkostoihin liittyvä kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Kehittämishanke rakentuu kehittämistavoitteiden mukaisesta kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä kehittämistyön tulosten julkistamisesta ja tiedottamisesta.

Kehittämishanke käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan. Ensimmäisellä lukukaudella (syksy 2022) kehittämishankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla ja siihen sisältyvällä Tiedonhankinnan kurssilla. Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi-opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään hankkeen toiminnot, niitten ja tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Mentoreihin saa yhteyden parhaiten sähköpostilla. Ryhmän sisäisessä viestinnässä käytetään Slack-sovellusta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5 soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.

Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt sekä raportointi opinnäytetyötekstissä) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta. Opinnäytetyön arvioinnista opiskelija saa kirjallisen lausunnon.

Hylätty (0)

Opinnäytetyö ei täytä alla esitettäviä tyydyttävän opinnäytetyön arviointikriteerejä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on hyödynnetty tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän kannalta keskeisimpiä oman alan lähteitä ja käsitteitä, relevantteja ja luotettavia tiedonlähteitä, jotka tuodaan esiin pääasiassa asianmukaisesti vaikkakin osin puutteellisesti. Työn tietoperusta on vaikuttanut vain kaikkein olennaisimmilta osin niihin valintoihin, joita toteutuksessa on tehty.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on esitetty, se on lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen ja kytkeytyy työn tietoperustaan. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on perusteltu opinnäytetyön tekijän osaamisen ja/tai työn kehittämisen näkökulmasta. Työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia sekä sopivat tehtävään ja tavoitteisiin, vaikka niissä esiintyykin puutteita.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Määritellyillä tavoitteilla on kytkös tekijänsä/tekijöidensä osaamiseen, ja tavoitteet tukevat kehittymistä, vaikka tässä onkin puutteita. Työskentely on sisältänyt arviointia, ja se näkyy myös opinnäytetyöraportissa, vaikka jääkin niukaksi.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu vuorovaikutustilanteissa dialogisesti, on kuunneltu, esitetty eteenpäin vieviä kysymyksiä ja perusteltu omia näkemyksiä, vaikka tässä onkin ollut puutteita. Opinnäytetyössä on hankittu ja hyödynnetty asiantuntija-apua kehittämisprosessin kannalta vain kaikkein olennaisimmissa vaiheissa, ja asiaan olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Opinnäytetyöhön eri vaiheissa tapahtuva viestintä puhuen ja kirjoittaen on suunniteltu, sekä kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu ohjeistetuilla tavoilla, vaikka viestintä onkin ollut osin puutteellista. Viestintä kirjoittaen ja puhuen on ollut pääasiassa ymmärrettävää, asiallista ja selkeää.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty Turun AMK:n ohjeiden mukaista / oman alan kansainvälistä merkintätapaa pääpiirteissään noudattaen sekä opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla mutta osin puutteellisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu, vaikka siinä onkin ollut vajavaisuutta. Opinnäytetyössä on noudatettu oman alan ammattieettisiä ohjeita ja hyvää tieteellistä käytäntöä mutta vain kaikkein olennaisimmilta osin. Opinnäytetyössä on otettu huomioon eri toimijoiden näkökulmat ainakin joiltakin osin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on sovellettu tutkimustehtävään ja aiheeseen liittyvää alan ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä lähdeaineistoa systemaattisesti, perustellen ja kriittisesti. Tehdyt ratkaisut ja menetelmälliset valinnat pohjautuvat tietoperustaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä perustuu toimeksiantajan, (työ)yhteisön tai kohderyhmän tarpeeseen. Aihe, tutkimus- ja kehittämistehtävä on rajattu, muotoiltu ja perusteltu toteuttamiskelpoisesti ja ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä on sovellettu alan tuoreita työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmiä, jotka kytketään tavoitteisiin. Menetelmälliset valinnat on perusteltu. Suunnitelma on laadittu toimeksiantajan ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveensa, tarpeensa ja panoksensa. Työskentely on edennyt vastuullisesti, systemaattisesti ja hallitusti; siinä on tehty perusteltuja ratkaisuja, joissa on otettu huomioon prosessin aikana ilmenneet tarpeet ja hankittu palaute.
Opinnäytetyössä esitetään ideoita, ratkaisumalleja ja/tai tuote, jotka vastaavat määriteltyyn tehtävän- ja tavoitteenmäärittelyyn. Tulokset ja/tai tuote on esitetty täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti sekä hyödyntämismahdollisuudet esiin tuoden. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu monipuolisesti tietoperusta huomioon ottaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Tekijä/tekijät on/ovat asettanut/asettaneet ammatillisen kehittymisen tavoitteet ja osoittanut/osoittaneet, miten opinnäytetyö palvelee niiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, toimintaa ja asiantuntijuutta on reflektoitu, ja havaintoja sekä oivalluksia on hyödynnetty oman toiminnan suuntaamisessa.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu dialogisesti tarpeellisista yhteistyökumppaneista muodostetun yhteistyöverkoston kanssa. Opinnäytetyön (viestintä)suunnitelmaa on muutettu tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla, ja on tartuttu prosessin edetessä esiin nousseisiin viestinnällisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä on otettu huomioon ohjeisto sekä kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Opinnäytetyössä sovellettu tieto- ja viestintäteknologiaa mielekkäillä tavoilla kehittämistyöstä viestittäessä.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on arvioitu kriittisesti, sovellettu ja kehitetty kehittämistehtävään sekä aiheeseen liittyvää oman alan kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä tutkimustietoa. Opinnäytetyössä yhdistellään ja hyödynnetään tutkimustietoa sekä ammattialan osaamista tavalla, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto ovat omassa toimintaympäristössään uutta luovia. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto on liitetty tietoperustaan, esitetty selkeästi, jäsentyneesti ja monipuolisesti perustellen. Menetelmälliset ratkaisut ovat uutta luovia. Tutkiva ja kehittävä ote on systemaattinen, tietoperustaa soveltava ja kriittinen. Suunnitelma on innovatiivinen, asiantuntijuutta ja työelämää kehittävä. Opinnäytetyö perustuu oman alan ajankohtaiseen ja merkitykselliseen kehittämishaasteeseen, ja siinä vastataan kehittämistehtävään tavoitteineen vastuullisesti, luovasti ja innovatiivisesti. Työskentely on ollut kauttaaltaan tavoitteellista, sitoutunutta, itsenäistä ja rakentavaa. Tulokset on esitetty selkeästi, jäsentyneesti sekä monipuolisesti perustellen, ja ne on liitetty tietoperustaan. Opinnäytetyössä on tuotettu uutta alan sisältöä, tietämystä ja/tai toimintatapoja, jotka ovat hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys ja innovatiivisuus on myös osoitettu ja perusteltu. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu kriittisesti uusia kehittämiskohteita osoittaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Opinnäytetyön tekijä/tekijät on/ovat työskennellyt/työskennelleet itseohjautuvasti, tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä reflektiivisesti omaa ja työryhmän työskentelyä johtaen ja tukien. Toiminnassa välittyy asiantuntijuus, sen kriittinen kehittäminen ja kehittyminen.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyö on tehty suunnitelmallisesti rakentaen ja ylläpitäen vuorovaikutussuhteita alalla ja sen yhteistyöverkostoissa toimiviin henkilöihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja sovellettu omalle kehittämishankkeelle merkityksellistä kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä on toimittu rakentavasti monialaisissa, monikulttuurisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa. Opinnäytetyössä ja opinnäytetyöstä on viestitty ohjeistetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla oman alan kotimaisille verkostoille. Opinnäytetyö on sisältänyt viestintää ja tiedottamista myös kansainvälisissä verkostoissa.Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä ja työskentelyssä on otettu huomioon viestintätilanne, tekstilaji, ohjeisto, kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Työskentelyn edetessä on viestitty puhuen ja kirjoittaen havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi.