Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.

Sisältö

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?


- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan yhtenä monimuoto-opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (pe)
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti-to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähi- ja etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä. Pienryhmissä dokumentointi- ja raportointivastuu vaihtuu viikoittain.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2023, lähiopiskelupäiviä ovat perjantait 1-2 kertaa kuukaudessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.