Siirry suoraan sisältöön

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (nonstop) (1 op)

Toteutuksen tunnus: TH00CO47-3005

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika

01.01.2025 - 30.06.2025

Ajoitus

01.01.2025 - 31.07.2025

Opintopistemäärä

1 op

Virtuaaliosuus

1 op

Toteutustapa

Etäopetus

Yksikkö

Sosiaali- ja kasvatusala

Opetuskielet

  • Suomi

Koulutus

  • Sosionomikoulutus

Opettaja

  • Ulla Niittyinperä

Tavoitteet

• ymmärrät puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perusteet
• osaat edistää asiakkaan osallisuutta ja yhdenvertaisuutta eri kommunikaatiomenetelmillä
• osaat hyödyntää verkkomateriaalia haastavissa kommunikaatiotilanteissa

Sisältö

Tarvitsetko työssäsi puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä? Haluatko oppia ymmärtämään 40 tukiviittomaa? Mitä ovat pikapiirtämisen ja kuvakommunikaation menetelmät? Opiskelemalla Turun AMK:n avoimen nonstop kurssin Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät saat laajan katsauksen käytettävissä oleviin menetelmiin ja voit harjoitella niitä ajasta ja paikasta riippumatta omaan tahtiisi.

• puhekommunikaatiota tukevat ja korvaavat menetelmät
• selkokielen käytön muodot

Oppimateriaalit

Opettajan materiaalit itslearningissä.

Huuhtanen, K. 2012. Mitä kommunikointi on. Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 11–24. (kirjaa ei ole e-kirjana, voit hypätä yli sivut 32-47, 73-83) 

Papunet-verkkosivut.


Lisälukemistoa kiinnostuneille (ei kysytä tentissä): 

Launonen, K. 1998. Kehitysvammaisuuteen liittyviä kielen ja kommunikoinnin piirteitä. Teoksessa Launonen K. & Korpijaakko Huuhka A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 143–166.

Merikoski, H. 2001. Nopea piirroskuvakommunikointi (Quick Drawing Communication System). Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 66– 75.

CP-vamman vaikutus puheeseen, kieleen ja kommunikaatioon. Teoksessa Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 95–118.

Tetzchner, von, S. & Martinsen, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. 2.painos. Helsinki: Hakapaino Oy.

Opetusmenetelmät

Verkko-opinnot, videoluennot, itsenäiset harjoitukset, tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Nonstop. Tentin voi tehdä, kun olet opiskellut asiat.
Tenttiä voi yrittää uudestaan rajattomasti. Vastauksista pitää olla 80 % oikein, että saat hyväksytty merkinnän. Tentissä on neljä osiota.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan aiheesta ja hakeutumaan aktiiviisesti tiedon lähteille. Tästä aiheesta kaikkea ei pysty yhdellä kurssilla opettamaan, mutta kurssi ohjaa opiskelijat hakemaan tietoa luotettavista lähteistä sekä vinkkaa hyvää asennetta – kaikilla on oikeus kommunikoida ja siihen löytyy paljon konsteja.

Osaamiskompetenssit tällä kurssilla ovat:

Aloitekyky = opiskelija pystyy kertomaan harkka/työpaikassa erilaisista puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä, näyttämään mallia muille.

Luovuus = opiskelija osaa käyttää erilaisia menetelmiä luovasti yksilöllisten asiakkaiden kanssa, opiskelijalle kehittyy valmius ajatella toisin, opiskelijalla on hyvä asenne kokeilemiseen sekä rohkeus olla vuorovaikutuksessa.

Tiimityö = opiskelija osaa tehdä moniammatillista yhteistyötä tiimissä ja tietää sen merkityksen esimerkiksi kommunikaatio-ohjauksen hakemisessa.

Kriittinen ajattelu = opiskelija osaa asettua asiakkaan asemaan, opiskelija pystyy kyseenalaistamaan monia vallitsevia käytäntöjä, opiskelija ymmärtää kommunikaation ja vuorovaikutuksen tärkeyden kaikille, myös puhumattomille (olemuskieli) henkilöille.

Verkosto-osaaminen = opiskelija osaa hakea neuvoja moniammatillisista verkostoista ja järjestöistä, opiskelija tietää keihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee lisää tietoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Suoritat kurssin verkko-oppimisympäristö itslearningissä täysin itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssi on suoritettavissa 31.7. saakka. Kurssin suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa avoinamk@turkuamk.fi.

Kurssin laajuus on 1 op eli 27 h opiskelijan työtä.

Startti: info, lukeminen, linkit, video (1 min), noin 1 h
Palvelut: lukeminen, linkit, video (6 min), tehtävä, noin 2 h
VaKoMe: video (3 min), havainnointi, tehtävä, pohdinta, noin 15 min
Selkokieli: lukeminen, tehtävät, artikkelit tenttiin, noin 8,5 h
Avusteinen: videot (useita, valitse muutama, 1 h), tehtävä, video (2 min), noin 1h
Apuvälineet: tehtävä, noin 1 h
Kuvat: lukeminen, linkit, tehtävä, noin 1,25 h
Kirjoitus: lukeminen, videot (2 min, 2 min), piirtäminen itse tehtävä, noin 15 min
Esineet: lukeminen, video (5 min), noin 30 min
Ei-avusteinen: lukeminen, tehtävät, noin 30 min
Tukiviittomat: video (2 min, 2 min, 14 min, 3 min, 4 min), tehtävä, video (6 min), noin 3 h
Haptiisit: lukeminen, tehtävä, noin 30 min
Olemuskieli: lukeminen, video (2 min), noin 15 min
Tentti: kesto 80 min, materiaalien luku, opitun omaksuminen, 7 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

80 % vastauksista oikein

Sisällön jaksotus

Nonstop kurssi, syksyllä elo-joulukuu, keväällä tammi-heinäkuu.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla ei ole keskustelupalstaa, mutta tarvittaessa ota yhteyttä avoimeen amkiin sähköpostilla avoinamk@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hyväksytty opintosuoritus edellyttää kurssin sisältämien testien suorittamista hyväksytysti.

Suoritusmerkintä kirjataan opintotietojärjestelmään suoritustasi seuraavan kuukauden toisella viikolla.