Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (nonstop) (1 op)
Toteutuksen tunnus: TH00CO47-3005
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
01.01.2025 - 30.06.2025
Ajoitus
01.01.2025 - 31.07.2025
Opintopistemäärä
1 op
Virtuaaliosuus
1 op
Toteutustapa
Etäopetus
Yksikkö
Sosiaali- ja kasvatusala
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Sosionomikoulutus
Opettaja
- Ulla Niittyinperä
Tavoitteet
• ymmärrät puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perusteet
• osaat edistää asiakkaan osallisuutta ja yhdenvertaisuutta eri kommunikaatiomenetelmillä
• osaat hyödyntää verkkomateriaalia haastavissa kommunikaatiotilanteissa
Sisältö
Tarvitsetko työssäsi puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä? Haluatko oppia ymmärtämään 40 tukiviittomaa? Mitä ovat pikapiirtämisen ja kuvakommunikaation menetelmät? Opiskelemalla Turun AMK:n avoimen nonstop kurssin Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät saat laajan katsauksen käytettävissä oleviin menetelmiin ja voit harjoitella niitä ajasta ja paikasta riippumatta omaan tahtiisi.
• puhekommunikaatiota tukevat ja korvaavat menetelmät
• selkokielen käytön muodot
Oppimateriaalit
Opettajan materiaalit itslearningissä.
Huuhtanen, K. 2012. Mitä kommunikointi on. Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 11–24. (kirjaa ei ole e-kirjana, voit hypätä yli sivut 32-47, 73-83)
Papunet-verkkosivut.
Lisälukemistoa kiinnostuneille (ei kysytä tentissä):
Launonen, K. 1998. Kehitysvammaisuuteen liittyviä kielen ja kommunikoinnin piirteitä. Teoksessa Launonen K. & Korpijaakko Huuhka A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 143–166.
Merikoski, H. 2001. Nopea piirroskuvakommunikointi (Quick Drawing Communication System). Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 66– 75.
CP-vamman vaikutus puheeseen, kieleen ja kommunikaatioon. Teoksessa Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 95–118.
Tetzchner, von, S. & Martinsen, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. 2.painos. Helsinki: Hakapaino Oy.
Opetusmenetelmät
Verkko-opinnot, videoluennot, itsenäiset harjoitukset, tentti.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Nonstop. Tentin voi tehdä, kun olet opiskellut asiat.
Tenttiä voi yrittää uudestaan rajattomasti. Vastauksista pitää olla 80 % oikein, että saat hyväksytty merkinnän. Tentissä on neljä osiota.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Kurssin tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan aiheesta ja hakeutumaan aktiiviisesti tiedon lähteille. Tästä aiheesta kaikkea ei pysty yhdellä kurssilla opettamaan, mutta kurssi ohjaa opiskelijat hakemaan tietoa luotettavista lähteistä sekä vinkkaa hyvää asennetta – kaikilla on oikeus kommunikoida ja siihen löytyy paljon konsteja.
Osaamiskompetenssit tällä kurssilla ovat:
Aloitekyky = opiskelija pystyy kertomaan harkka/työpaikassa erilaisista puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä, näyttämään mallia muille.
Luovuus = opiskelija osaa käyttää erilaisia menetelmiä luovasti yksilöllisten asiakkaiden kanssa, opiskelijalle kehittyy valmius ajatella toisin, opiskelijalla on hyvä asenne kokeilemiseen sekä rohkeus olla vuorovaikutuksessa.
Tiimityö = opiskelija osaa tehdä moniammatillista yhteistyötä tiimissä ja tietää sen merkityksen esimerkiksi kommunikaatio-ohjauksen hakemisessa.
Kriittinen ajattelu = opiskelija osaa asettua asiakkaan asemaan, opiskelija pystyy kyseenalaistamaan monia vallitsevia käytäntöjä, opiskelija ymmärtää kommunikaation ja vuorovaikutuksen tärkeyden kaikille, myös puhumattomille (olemuskieli) henkilöille.
Verkosto-osaaminen = opiskelija osaa hakea neuvoja moniammatillisista verkostoista ja järjestöistä, opiskelija tietää keihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee lisää tietoja.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Ei ole.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Suoritat kurssin verkko-oppimisympäristö itslearningissä täysin itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssi on suoritettavissa 31.7. saakka. Kurssin suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa avoinamk@turkuamk.fi.
Kurssin laajuus on 1 op eli 27 h opiskelijan työtä.
Startti: info, lukeminen, linkit, video (1 min), noin 1 h
Palvelut: lukeminen, linkit, video (6 min), tehtävä, noin 2 h
VaKoMe: video (3 min), havainnointi, tehtävä, pohdinta, noin 15 min
Selkokieli: lukeminen, tehtävät, artikkelit tenttiin, noin 8,5 h
Avusteinen: videot (useita, valitse muutama, 1 h), tehtävä, video (2 min), noin 1h
Apuvälineet: tehtävä, noin 1 h
Kuvat: lukeminen, linkit, tehtävä, noin 1,25 h
Kirjoitus: lukeminen, videot (2 min, 2 min), piirtäminen itse tehtävä, noin 15 min
Esineet: lukeminen, video (5 min), noin 30 min
Ei-avusteinen: lukeminen, tehtävät, noin 30 min
Tukiviittomat: video (2 min, 2 min, 14 min, 3 min, 4 min), tehtävä, video (6 min), noin 3 h
Haptiisit: lukeminen, tehtävä, noin 30 min
Olemuskieli: lukeminen, video (2 min), noin 15 min
Tentti: kesto 80 min, materiaalien luku, opitun omaksuminen, 7 h
Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty
80 % vastauksista oikein
Sisällön jaksotus
Nonstop kurssi, syksyllä elo-joulukuu, keväällä tammi-heinäkuu.
Viestintäkanava ja lisätietoja
Kurssilla ei ole keskustelupalstaa, mutta tarvittaessa ota yhteyttä avoimeen amkiin sähköpostilla avoinamk@turkuamk.fi
Arviointiasteikko
Hyväksytty/Hylätty
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hyväksytty opintosuoritus edellyttää kurssin sisältämien testien suorittamista hyväksytysti.
Suoritusmerkintä kirjataan opintotietojärjestelmään suoritustasi seuraavan kuukauden toisella viikolla.