Opinto-opas

Tavoitteet

• ymmärrät puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perusteet
• osaat edistää asiakkaan osallisuutta ja yhdenvertaisuutta eri kommunikaatiomenetelmillä
• osaat hyödyntää verkkomateriaalia haastavissa kommunikaatiotilanteissa

Sisältö

• puhekommunikaatiota tukevat ja korvaavat menetelmät
• selkokielen käytön muodot

Oppimateriaalit

Opettajan materiaalit itslearningissä.

Tenttiä varten opiskelija voi lukea lisäksi aihetta tukevaa kirjallisuutta:

Viisi artikkelia selkoilmaisusta, sivut 9-38, jossa kolme artikkelia:

Sainio, Ari 2015. Selkokieli kirjoituksessa. eKirjassa Virtanen, H. (toim.) Selkeää ja saavutettavaa viestintää. Viisi artikkelia selkoilmaisusta. Kehitysvammaliitto.s. 9 -18

Leskelä, Leealaura 2015. Selkopuhe ja ääneen lukeminen. eKirjassa Virtanen, H. (toim.) Selkeää ja saavutettavaa viestintää. Viisi artikkelia selkoilmaisusta. Kehitysvammaliitto. s.19 - 26

Älli, Sami 2015. Saavutettavuus ja selkokieli verkkopalveluissa. eKirjassa Virtanen, H. (toim.) Selkeää ja saavutettavaa viestintää. Viisi artikkelia selkoilmaisusta. Kehitysvammaliitto. s. 27 - 38


Lisäksi aihetta tukevaa oheismateriaalia:

Huuhtanen, K. 2012. Mitä kommunikointi on. Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 11–24. (kirjaa ei ole e-kirjana, voit hypätä yli sivut 32-47, 73-83)

Papunet-verkkosivut. Etenkin Tietoa-sivut ja Puhetta tukeva kommunikointi (AAC) -sivut.


Lisälukemistoa kiinnostuneille (ei kysytä tentissä):

Launonen, K. 1998. Kehitysvammaisuuteen liittyviä kielen ja kommunikoinnin piirteitä. Teoksessa Launonen K. & Korpijaakko Huuhka A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 143–166.

Merikoski, H. 2001. Nopea piirroskuvakommunikointi (Quick Drawing Communication System). Teoksessa Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 66– 75.

CP-vamman vaikutus puheeseen, kieleen ja kommunikaatioon. Teoksessa Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Lahti: Helsingin yliopisto, 95–118.

Tetzchner, von, S. & Martinsen, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. 2.painos. Helsinki: Hakapaino Oy.

Opetusmenetelmät

Verkko-opinnot, videot, etäluento, itsenäiset harjoitukset, tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Nonstop. Tentin voi tehdä, kun olet opiskellut asiat.
Tenttiä voi yrittää uudestaan rajattomasti. Vastauksista pitää olla 80 % oikein, että saat hyväksytty merkinnän. Tentissä on neljä osiota.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin pedagogisena tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan aiheesta ja hakeutumaan aktiivisesti tiedon lähteille. Tästä aiheesta kaikkea ei pysty yhdellä kurssilla opettamaan, mutta kurssi ohjaa opiskelijat hakemaan tietoa luotettavista lähteistä sekä vinkkaa hyvää asennetta – kaikilla on oikeus kommunikoida ja siihen löytyy paljon konsteja.

Osaamiskompetenssit tällä kurssilla ovat:

Aloitekyky = opiskelija pystyy kertomaan harkka/työpaikassa erilaisista puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä, näyttämään mallia muille.

Luovuus = opiskelija osaa käyttää erilaisia menetelmiä luovasti yksilöllisten asiakkaiden kanssa, opiskelijalle kehittyy valmius ajatella toisin, opiskelijalla on hyvä asenne kokeilemiseen sekä rohkeus olla vuorovaikutuksessa.

Tiimityö = opiskelija osaa tehdä moniammatillista yhteistyötä tiimissä ja tietää sen merkityksen esimerkiksi kommunikaatio-ohjauksen hakemisessa.

Kriittinen ajattelu = opiskelija osaa asettua asiakkaan asemaan, opiskelija pystyy kyseenalaistamaan monia vallitsevia käytäntöjä, opiskelija ymmärtää kommunikaation ja vuorovaikutuksen tärkeyden kaikille, myös puhumattomille (olemuskieli) henkilöille.

Verkosto-osaaminen = opiskelija osaa hakea neuvoja moniammatillisista verkostoista ja järjestöistä, opiskelija tietää keihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee lisää tietoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Mahdollinen AHOT: Hyväksilukua haetaan ja päätökset tehdään Pepissä. Katso ohjeet opiskelijan Peppi-ohjeesta (ohje löytyy Messistä). Opiskelija tekee ns. korvaavuushakemuksen. Hakemuksen käsittelijäksi merkitään koulutusvastaava (Olli Toivonen).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 1 op eli 27 h opiskelijan työtä.

(Vapaaehtoinen aloitus, Zoom, 1 h)

Startti: info, lukeminen, linkit, video (1 min), noin 1 h
Palvelut: lukeminen, linkit, video (6 min), tehtävä, noin 2 h
VaKoMe: video (3 min), havainnointi, tehtävä, pohdinta, noin 15 min
Selkokieli: lukeminen, tehtävät, artikkelit tenttiin, noin 8,5 h
Avusteinen: videot (useita, valitse muutama, 1 h), tehtävä, video (2 min), noin 1h
Apuvälineet: tehtävä, noin 1 h
Kuvat: lukeminen, linkit, tehtävä, noin 1,25 h
Kirjoitus: lukeminen, videot (2 min, 2 min), piirtäminen itse tehtävä, noin 15 min
Esineet: lukeminen, video (5 min), noin 30 min
Ei-avusteinen: lukeminen, tehtävät, noin 30 min
Tukiviittomat: video (2 min, 2 min, 14 min, 3 min, 4 min), tehtävä, video (6 min), noin 3 h
Haptiisit: lukeminen, tehtävä, noin 30 min
Olemuskieli: lukeminen, video (2 min), noin 15 min
Tentti: kesto 80 min, materiaalien luku, opitun omaksuminen, 7 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

80 % vastauksista oikein

Sisällön jaksotus

Kurssi alkaa 15.1.2025. Kurssi päättyy 15.5.2025.

Opintojakso opiskellaan itsenäisesti 15.1-15.4.2025 välisenä aikana. Opiskelija merkitsee itslearning alustalla tehtävät suoritetuksi oman etenemisensä mukaisesti.

Opintojakson päättää sähköinen open book tentti, joka tulee suorittaa itslearning alustalla viimeistään 15.4.2025.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Tavoitat opettajan itsin Startin keskustelupalstan kautta.

Kysy, jos tulee pulmia tai jokin ei toimi. Laita myös vinkkejä, jos löydät aiheeseen liittyvää uutta materiaalia, jonka ajattelet kiinnostavan muitakin opiskelijoita.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hyväksytty opintosuoritus edellyttää kurssin sisältämien kaikkien testien suorittamista hyväksytysti. Arvioinnit kirjataan Peppiin viimeistään toukokuun lopussa.