Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- kuvata yleisimmät toimintakykyä rajoittavat kehityksen häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet lapsilla ja nuorilla,
- tutkia ja arvioida lapsia ja nuoria asiakkaita fysioterapian keinoin ja kirjata fysioterapiaprosessia ICF-viitekehyksessä,
- suunnitella ja toteuttaa lapsen toimijuutta ja toimintakykyä arjessa edistävää fysioterapiaa tutkimisen ja diagnostiikan perusteella,
- selittää eriteltyjen apuvälineiden merkityksen lapsen kehityksen tukemisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa,
- tunnistaa lasten ja nuorten perhelähtöisen moniammatillisen yhteistyön ja kuntoutuksen rooleja.

Sisältö

Fysioterapian erityispiirteet lastenneurologiassa ja erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla sekä keskeisimmissä lasten ja nuorten sairauksissa. Toimintakyvyn tutkiminen ja arviointimenetelmät, moniammatillinen yhteistyö, motorisen kehityksen (ja oppimisen) tukeminen, varhainen vuorovaikutus, lapsen arki, toimintaympäristöt, perhelähtöisyys sekä apuvälineet lasten ja nuorten fysioterapiassa.

Oppimateriaalit

1. luentomateriaalit
2. Pihko, Haapala, Rantala 2014: Lastenneurologia. Duodecim, Helsinki
osa I s. 12-14
osa II s. 46-95
osa III s. 128 -145
osa IV s. 172-183, 194-196
osa V s. 210-219
osa VI s. 239 –241
3. Shumway-Cook, A., & Woollacott, M. H. (2022). Motor control: Translating research into clinical practice (6rd ed.). Lippincott Williams & Wilkins.
- Chapter 9: Aging and Postural control
- Chapter 13: Development of Mobility
- Chapter 14: Aging and Mobility
4. Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.
5. Kirjasta kappaleet 4-6 (s.79-120): Puustjärvi, A., Danner, P., Niutanen, U., Kippola-Pääkkönen, A., Jussila, K. ja Sajaniemi, N. 2024. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet – Ymmärrystä ja sujuvampaa arkea. Santalahti -kustannus (leikki, toiminnan ohjaus, taitojen kehitys ikävaiheittain) - soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

- Luennot
- Tapauslähtöinen oppiminen (case -based learning) ryhmätyöskentelynä

HUOM! Ennakkotehtävä kurssille on lukea seuraavat sivut teoksesta:

Pihko, Haapala, Rantala 2014: Lastenneurologia. Duodecim, Helsinki
osa I s. 12-14
osa II s. 46-95
osa III s. 128 -145
osa IV s. 172-183, 194-196
osa V s. 210-219
osa VI s. 239 –241
Nämä tulevat siis myös tenttiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.

Sähköinen tentti.
XXXXXXXXXXXX opintojakson varsinainen tentti verkossa ItsLearning -verkkoalustalle. Tentissä saa käyttää materiaaleja.
Uusintatenttiajat sovitaan tarvittaessa yhteisesti.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luennot: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin vuorovaikutteisesti ja keskustellen, tehdään pieniä tuntitehtäviä pienryhmissä tai yksilötöinä.

Case-työskentely: sisältää mm. perehtymistä aiheeseen keskustellen ryhmissä ja tutkittuun tietoon siihen liittyen, sekä tutkimisen suunnittelua, johtopäätösten tekemistä, terapian tavoitteiden laatimista (pää-/osatavoitteet, GAS, SMART), terapian suunnittelua ja tuotoksen esittämistä muulle ryhmälle.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi on laajuudeltaan 3op eli 81 tuntia opiskelijan työtä ja karkeasti se jakautuu seuraavasti:

Ennakkotehtävä ja kontaktioppimisiin valmistautuminen 6h
Luennot / tuntityöskentely 24h
Tiedonhaut 8h
Itsenäinen opiskelu / teoriatietoon perehtyminen 18h
Ryhmätyöskentely; annetun tehtävän suorittaminen ja sen esittäminen 17h
Ryhmätyöskentelyn itse- ja vertaisarviointi 4h
Tentti 2h

Sisällön jaksotus

Sisältö:
Tällä kurssilla kertaat ja syvennät lasten ja nuorten fysioterapiaan liittyvää osaamistasi aiemmilta kursseilta ja varmennat fysioterapiaprosessin hahmottamista kokonaisuutena. Kartutat tietämystäsi erilaisista kohtaamisen, havainnoinnin, tutkimisen ja mittaamisen keinoista toimien aktiivisesti ja itseohjautuvasti yhdessä luennoitsijoiden kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kaikilla tämän opintojakson tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä, myös teoriatunneilla. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% käytännön tunteja sisältävien opintojaksojen tunneista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1. Opintojakson numeerinen arviointi tulee sähköisestä tentistä, lisäksi läpäisyn edellytyksenä on hyväksytysti suoritetut kurssitehtävät, sekä riittävä läsnäolo tunneilla ja mahdollisten sairauspoissaolojen korvaaminen opettajan kanssa sovitusti ja ajallaan.

Arvosanan muodostaa sähköinen tentti (asteikolla Hyl - 5)
Läpipääsyraja 50%
1>50%
2>60%
3>70%
4>80%
5>90%

2. Kurssin tehtävät:
Arvioidaan hyväksytty / täydennettävä / hylätty käyttäen SOLO-taksonomiaa (the Structure of the Observed Learning Outcome) siten, että 3-5 tasoilla tehtävä on hyväksytty, muilla täydennettävä / hylätty.

Pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan itse- ja vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)
Se ja tuntiaktiivisuus voivat vaikuttaa tentistä tulevaan arvosanaan +- 0,6p.

•Viisitasoista SOLO-taksonomiaa käytetään tuotosten arviointiin seuraavasti:
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi olla esimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen (unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvin harvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuo esiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsa koherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asiankäsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen 5yhteyteen.
Lähde: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/

Esitietovaatimukset

Opiskelija osaa kuvata lapsen motorisen kehityksen pääpiirteet ja niiden vaikutuksen lapsen liikkumiseen ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa selittää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön ja hermoston rakenteen ja toiminnan