Fysiologia ja biomekaniikka fysioterapian tukena (5 op)
Toteutuksen tunnus: TH00CL20-3004
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
04.11.2024 - 10.01.2025
Ajoitus
06.01.2025 - 30.05.2025
Opintopistemäärä
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Kuntoutus ja suun terveys
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
25 - 70
Koulutus
- Fysioterapeuttikoulutus
Opettaja
- Pirjo Pennanen
Ajoitusryhmät
- Avoimen AMK:n kiintiöpaikat. Ilmoittaudu ilman tätä pienryhmää. (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Ryhmät
-
PFYSIS24BPFYSIS24B
-
PFYSIS24Fysioterapeutti (AMK), S24
-
PFYSIS24APFYSIS24A
Pienryhmät
- Avoimen AMK:n kiintiöpaikat. Ilmoittaudu ilman tätä pienryhmää.
Tavoitteet
Opiskelija osaa fysioterapeuttisen tutkimis-, arviointi- ja terapiaosaamisen perustana
- selittää ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteet ja fysiologian periaatteet,
- selittää hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenteet sekä fysiologian periaatteet,
- selittää lihaksiston fysiologian periaatteet,
- selittää voimantuottoon vaikuttavat rakenteelliset ja hermostolliset tekijät
- selittää biomekaaniset tekijät ihmisen liikkumisen perustana
Sisältö
Anatomia: keskus- ja ääreishermoston rakenteet, hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenne
Fysiologia: hermosolun rakenne ja toiminnot, motoriikan säätely ja aistitoiminnot motoriikan säätelyssä (neurofysiologia), lihas- ja kuormitusfysiologia; sykkeen säätely, verenkierron pääpiirteet ja säätely; hengitysfysiologia, hengityskaasujen diffuusio ja hengityksen säätely
Biomekaniikka: tukipinta, painovoima, painopiste, vaikutuspiste, resultanttivoima ja voiman varsi, kuorma ja kuorman varsi, lihastyön muodot, liikeanalyysin perusteet
Oppimateriaalit
Biomekaniikka:
Kauranen, Nurkka, 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Johdanto s. 9-11,
1.2 Biomekaniikan tutkimus s. 16-17
1.4. Liikkumisen biomekaniikka ja
1.4.1. Perusliikkuminen 24-27.
4.2.2 Pyörimisliike 4.3
Voima s. 228 asti (ei väliaineen vastusta)
4.4 Voiman vääntökyky
Lihasfysiologia ja voimantuottoon vaikuttavat tekijät:
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
1.6 Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia (s.93-115)
1.7 Lihasväsymyksestä lihasvoimaan (s.117-130)
Faskiat liikkeen näkökulmasta:
C Stecco 2015. Functional Atlas of the Human Fascial System. kpl Myofascial expansions s, 67-72 ja epimysial fascia 86-95 Keltaisella pohjalla päivitetty materiaalit 27.8. Pihlman, Luomala 2016. Faskia – terapian ja liikkeen näkökulmasta. S. 15-31, 37-48 (52) (DOMS ja retinaculum mielenkiinnon mukaan)
Hermosto, anatomia:
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
kpl 4 s. 104-107, 114-133 Hermosto. s.133-145 Ääreishermosto
Sobotta; Head, neck and neuroanatomy: hermostoon liittyvät kuvat – vrt diamateriaali.
kirjan alusta kallon luut, kpl. Brain and spinal cord
Sobotta; Musculoskeletal System, ääreishermojen kulku ja ihohermotus vartalon ja raajojen alueella – vrt. diamateriaali: plexus brachialis, lumbalis ja vartalon alueen hermotus
Hermosto, fysiologia
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
Kappale 2 Solut, erityisesti s.46-51, 64-76, 107-114. Tarvittaessa (sen mukaan mitä muistat aikaisemmista opinnoista) myös s. 17-18 Sähkö, 21-22 Ainemäärä ja konsentraatio sekä Diffuusio, 24-30 Vesi, Hapot ja emäkset ja pH-asteikko sekä 39-43 ATP ja solujen energia-aineenvaihdunta
Aistit ja motoriikan säätely:
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
s. 148-155 Yleistä aisteista (jos koet tarvetta; aistit kokonaisuudessaan. Pitää osata reseptorit, hermorata ja aivoalueet, jossa aistimus tulkitaan)
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
s. 27-46 Aistien merkitys. Liikkeiden ja liikkumisen säätely
tai
Kauranen 2011. Motorinen oppiminen ja motoriikan säätely.
s.156-179, 1.4.4 Aistijärjestelmät ja palaute motoriikan säätelyssä.
Kauranen K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen; kpl 1.3.3-1.3.4 (s.62-97; menee osittain hieman liiankin syvälle asiaan…)
Hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistö
Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia s. 268-312
Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia s. 356-376
Opetusmenetelmät
Monimuotoiset, sisältäen itsenäistä opiskelua ja oppimistehtävien tekemistä, flipped learning -pedagogiikan mukaisesti tunneille valmistautumista ja vuorovaikuttelisille luennoille osallistumista. Tunneille valmistaudutaan perehtymällä itsenäisesti toteutussuunnitelmassa osoitettuun oppimateriaaliin. Tapaamisissa ennakkoon opiskeltua työstetään pareittain, pienryhmissä tai koko ryhmänä monimuotoisin tavoin.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Varsinainen tentti viikolla 22 lukujärjestyksen mukaisesti
Ensimmäinen uusinta syyslukukauden alussa. Sovitaan osallistujien kesken opintojakson alussa
Toinen uusinta syyslukukauden alussa. Sovitaan osallistujien kesken opintojakson alussa
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
flipped learning, sosiokonstruktivismi
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Ei ole. Opintojakson lähiopetukseen on suositeltavaa muttei pakollista osallistua. Joka tapauksessa kaikki edellä kuvatut oppimistehtävät pitää olla tehtyinä toteutussuunnitelman mukaisesti
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Oppimistehtävät:
- aina ennakkoon valmistautuminen tapaamisiin ITSin tarkemman toteutussuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti
Tenttiin osallistumisen edellytyksenä ja hyväksytyn arvosana saavuttamiseksi pitää olla palautetuna ITSlearning alustalle oppimistehtävät liittyen
- hermoston anatomiaan: keskushermoston itsenäiset yksilötehtävät ja ääreishermoston tuntitehtävät pienryhmissä
- hermoston fysiologiaan: tuntitehtävä pareittain tai pienryhmissä liittyen hermosolun ja synapsin toimintaan
- Sydän ja verisuonianatomiaan ja fysiologiaan sekä hengitykseen: itsenäiset yksilötehtävät
Numeerisesti arvioitava tentti, joka toteutuu ITSlearning alustalla sähköisenä valvottuna tenttinä
kokonaismitoitus on 5 x 27 tuntia, yhteensä 135 tuntia
Sisällön jaksotus
Tutustu Opintojakson tiedot -kohdassa kuvattuihin opintojakson sisältöön ja tavoitteisiin.
Tarkempi toteutussuunnitelma löytyy opintojakson ITS -alustalta opintojakson alkaessa. Opintojakso etenee alustavan suunnitelman mukaan teemoittain seuraavasti: (muutokset lukkarityön jälkeen mahdollisia)
1. Orientaatio ja biomekaniikka fysioterapian tukena - viikko 11
2. Lihasfysiologia ja faskiat liikkeen tukena - viikot 12-13
3. Hermoston anatomia ja fysiologia - viikot 13-15
4. Motoriikan säätely ja aistit motoriikan tukena 16-17
5. kertaus / Sisältö tarpeen mukaan vko 18
Itsenäisesti opiskeltavat osuudet:
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Hengityselimistön rakenne ja toiminta
Viestintäkanava ja lisätietoja
Opintojaksolla on avoimen AMK:n kiintiöpaikkoja 10 opiskelijalle
Toisen asteen yhteistyö koskee sopimusten mukaisesti
Turun Hierojakoulun viittä (5) opiskelijaa
Lukkarit julkaistaan 1.12.2024 ja löytyvät osoitteesta https://lukkari.turkuamk.fi/#/schedule. Hae toteutusta opintojakson nimellä ja valitse ryhmä PFYSIS24
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tenttiin osallistumisen edellytyksenä ja hyväksytyn arvosana saavuttamiseksi pitää olla palautetuna ITSlearning alustalle oppimistehtävät liittyen
- hermoston anatomiaan: keskushermoston itsenäiset yksilötehtävät ja ääreishermoston tuntitehtävät pienryhmissä
- hermoston fysiologiaan: tuntitehtävä pareittain tai pienryhmissä liittyen hermosolun ja synapstin toimintaan
- Sydän ja verisuonianatomiaan ja fysiologiaan sekä hengitykseen: itsenäiset yksilötehtävät
Opintojakson arviointi perustuu 100%:sti numeerisesti arvioitavaa tenttiin, joka toteutuu ITSlearning alustalla sähköisenä valvottuna tenttinä edellä kuvatun aikataulun mukaisesti
Hylätty (0)
Opiskelija ei toimi opintojakson ohjeiden mukaisesti.
Opiskelija ei ole perehtynyt oppimisalustalla saatavilla olevaan materiaaliin ja /tai tehtävänantoon, eikä toimi niiden mukaisesti
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija palauttaa vaaditut oppimistehtävät toteutussuunnitelman mukaisessa aikataulussa
Opiskelija käyttää keskeisiä anatomian, fysiologian ja biomekaniikan käsitteitä sisällöltään ja/tai määrältään suppeasti
Opiskelija tietoperusta on sirpaleinen ja asioiden väliset suhteet jäävät epäselviksi
Tenttivastauksessa pohdinta on pinnallista ja tiedon synteesiin ei päästä
Esseevastaus on kirjoitettu kokonaisin lausein, hyvällä suomen kielellä.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Tason 1 kriteerit täyttyvät, lisäksi:
Opiskelija osaa käyttää keskeisiä anatomian, fysiologian ja biomekaniikan käsitteitä systemaattisesti
Opiskelijan tietoperusta hahmottuu kokonaisuutena, vastaus osoittaa asian ymmärrystä osittain
Esseevastaus on kirjoitettu selkeästi jäsenneltynä
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Tason 3 kriteerit täyttyvät, lisäksi:
Opiskelija käyttää fysiologian ja biomekaniikan käsitteitä asiantuntevasti
Esseevastauksessa näkyy tiedon soveltaminen, synteesi ja ymmärrys esseen aiheesta
Esitietovaatimukset
Ei edeltävyysehtoja