Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
- tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn aikuisilla asiakkailla
- selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
- tunnistaa neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
- selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
- ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
- soveltaa ja valita asiakkaan suoritus- ja osallistumisrajoitteisiin tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian arviointi- ja tutkimusmenetelmiä
- suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
- selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
- valita ja soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa asiakaskeskeisen fysioterapian suunnittelussa, toteuttamisessa sekä vaikuttavuuden arvioinnissa

Sisältö

Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien tonus- ja liikehäiriöiden (esim. spastisiteetti, rigiditeetti, ataksia) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen aikuisilla; toimintakyvyn suoritusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin aikuisilla; teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning -alustalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.

Sähköinen tentti, viikko selviää syksylle kevään kuluessa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.

Opintopiirityöskentely – sis. valmistautumista ja ryhmätyöskentelyä, johon on osittain myös varattu lukujärjestyksiin aikaa.

Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille; yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Luentomateriaalit ja niiden lähdemateriaalit
Soveltuvin osin:

Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.

Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kevät ja syksy 2024:
Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen 2,5 op
Lasten fysioterapiaosuus 1,0 op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa) 1,5 op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/Optima 1 op
Tehtävät 1,5 op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Sähköinen tentti /arvioitava suoritus

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä, jonne sisältö vielä tarkentuu.
Opintojakso toteutuu keväällä 2025 3op:n osalta, sekä jatkuu syksyllä 2025 4op.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kaikilla käytännön taitoihin liittyvien opintojaksojen tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä, myös teoriatunneilla. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% käytännön tunteja sisältävien opintojaksojen tunneista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kun opiskelija on osallistunut kevään toteutukseen hyväksytysti, merkitään siitä kokonaisuudesta "HYVÄKSYTTY". Kun koko opintojakso valmistuu syksyllä 2025, tulee arvosanaksi näkyviin tentin arvosana.

Arvosanan muodostaa sähköinen tentti (asteikolla Hyl - 5)
Läpipääsyraja 50%
1>50%
2>60%
3>70%
4>80%
5>90%

Kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty. Pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)

Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):

Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .

Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/

Esitietovaatimukset

Opiskelija osaa
• selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön sekä hermoston rakenteen,
• havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä,
• ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista,
• tietää keskeiset neurologiset ilmiöt ja käsitteet