Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kuvataiteen koulutus on nelivuotinen, 240 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka johtaa kuvataiteilija (AMK) -tutkintoon. Koulutus antaa vankat perustiedot ja -taidot kuvataiteilijan tai valokuvataiteilijan ammattiin valitun erikoistumisalan mukaan.

Koulutuksessa korostetaan opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun sekä ammatillisen toiminnan ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Nykytaiteen metodit ja tekniikat antavat lukuisia toteutusmahdollisuuksia, joita opiskelija voi soveltaa omassa taiteellisessa ilmaisussaan ja erilaisissa työelämän toimeksiannoissa. Koulutuksen jälkeen valmistunut kuvataiteilija osaa toimia ja kehittää omaa taiteilijuuttaan taiteen kentällä ja moniammatillisessa yhteistyössä. Kuvataiteen koulutuksessa huomioidaan taiteilijan vastuu sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä.

Kuvataide näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen strategisissa linjauksissa korostetaan kulttuurialan merkitystä alueen hyvinvoinnin, yhteistyön, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääjänä. Taide on osa hyvää elämää.

Kuvataiteen koulutuksella on vahvat alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Koulutuksessa toteutetaan kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen kansallista visiota 2030 esimerkiksi taiteenalan yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisessä sekä koulutuksen saavutettavuuden parantamisessa.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Kuvataiteen opiskelu on käytännönläheistä ja yhteisöllistä. Opinnot sisältävät esimerkiksi erilaisiin menetelmiin ja teemoihin liittyvää työpajatyöskentelyä, taiteellisia projekteja ja ammattialan käytänteiden harjoittelua. Kuvataiteilijan työnkuvaa vastaavissa oppimistehtävissä kehitetään omaa ilmaisua ja opitaan erilaisia nykytaiteen toimintatapoja. Käytännön työskentelyn rinnalla harjoitetaan katsomista ja kriittistä ajattelua teoriaopinnoissa. Opettajien kanssa käytävissä palautekeskusteluissa, ryhmän yhteisissä katselmuksissa ja seminaaritilaisuuksissa opiskelija analysoi ja arvioi oppimistaan ja oman taiteellisen työskentelynsä kehittymistä.

Opinnot jakautuvat ydinosaamiseen ja laajentavaan osaamiseen. Ydinosaamiseen kuuluvat yhteiset kieliopinnot, taiteen historian ja teorian sekä ammattikäytäntöjen perusteet ja ammattiopintoja oman valinnan mukaan. Laajentava osaaminen muodostuu omasta taiteellisesta työskentelystä, harjoittelusta, projektiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä.

Kuvataiteen oppimissuunnitelma on joustava ja mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Esimerkiksi ammattiopintojen valikoimasta voi yhdessä tutoropettajan kanssa rakentaa omia tavoitteita tukevan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Myös harjoittelun ja vapaasti valittavien opintojen valinnoilla voi syventää omaa suuntaustaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävän työpajaviikon aikana opiskelija voi laajentaa omaa osaamistaan esimerkiksi animaatioon, kuratoinnin käytäntöihin, nykytaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin, performanssitaiteeseen, valokuvan analogisiin menetelmiin jne.

Ensimmäisen vuoden opinnoissa edetään taiteellisen työskentelyn perusteista ammattiopintoihin. Kuvataiteen toimintatapoihin ja ammattikenttään tutustutaan käytännön kautta. Perehdytään myös työturvallisiin ja kestäviin toimintatapoihin. Teoria- ja kieliopinnot kulkevat käytännön prosessien rinnalla.

Toisen vuoden opinnoissa painopiste on kuvataiteen tai valokuvan työpajatyyppisissä ammattiopinnoissa, joissa opiskelija perehtyy erilaisiin nykytaiteen lähestymistapoihin, käytäntöihin ja teorioihin. Kuvataiteen koulutuksen ammattiopinnoissa opiskelija voi syventyä kuvanveistoon, maalaukseen, taidegrafiikkaan tai valokuvataiteeseen. Kuvataiteen koulutukseen tulevat ulkomaiset vaihto-opiskelijat sijoittuvat ammattiopintoihin, joten opetus on osaksi englanninkielistä. Toisen vuoden aikana tutustutaan sekä taiteilijayrittäjänä toimimiseen että nykytaiteen teoriaan ja käytäntöihin, esimerkiksi tila- ja aikasidonnaiseen taiteeseen ja liikkuvan kuvan ilmaisukeinoihin.

Kolmannen vuoden opinnoissa syvennetään taiteellista työskentelyä, sekä kehitetään dokumentoinnin ja esillepanon käytäntöjä. Kolmannen vuoden opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon koulun tarjoamien verkostojen kautta. Baltian ja pohjoismaisten kuvataidekorkeakoulujen KUNO-verkosto mahdollistaa lyhyet vaihdot ja esimerkiksi Erasmus+-ohjelman kautta on mahdollisuus pidempiaikaisiin vaihtoihin.

Neljännen vuoden opinnot rakentuvat opinnäytetyön ympärille. Opiskelija toteuttaa tutkimuksellisen ja taiteellisen opinnäytetyön, jonka työskentelyprosessi vastaa kuvataiteilijan työn todellisuutta. Taiteellinen opinnäytetyö toteutetaan työelämäyhteistyönä. Opinnäytetyötä edeltävät taiteen teoriaopinnot antavat opiskelijalle valmiuksia taiteelliseen tutkimukseen ja kuvataidealan kehittämiseen. Tutkiva ja kehittävä kuvataiteilijuus on opinnäytetyöprosessin keskiössä.

Vapaasti valittavia opintoja (30 op) opiskelija voi valita kuvataiteen opetustarjonnasta, Turun AMK:n muiden koulutusalojen opetustarjonnasta, henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti vaihto-opintoina tai käytännön taideprojekteina esimerkiksi osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Harjoittelun (30 op) aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun pyrkimyksenä on valmentaa opiskelija työllistämään itsensä monipuolisesti erilaisissa kuvataiteen asiantuntijatehtävissä. Osa harjoittelusta on integroitu osaksi opinnäytetyöprosessia. Harjoittelua voi suorittaa myös ulkomailla, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa tai osana kuvataiteen palvelutoimintaa.

OSAAMISPOLUT, ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET
Kuvataiteen koulutuksessa on kuvataiteen ja valokuvan erikoistumisalat. Ennakkotehtävät ja valintakoe tehdään valittuun erikoistumisalaan.

Kuvataide
Kuvataiteen opinnoissa voi syventyä nykytaiteeseen kuvanveiston, maalauksen tai taidegrafiikan menetelmin. Osaamista laajennetaan mm. valokuvan ja liikkuvan kuvan ilmaisukeinoihin, julkiseen taiteeseen sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Ammatillista identiteettiä vahvistetaan ja syvennetään kuvataiteilijan työtä vastaavissa harjoitteluissa sekä taideprojekteissa.

Valokuva
Valokuvan opinnoissa perehdytään valokuvataiteen käytäntöihin sekä valokuvan teknisiin ja ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Osaamista laajennetaan muihin nykytaiteen ilmaisukeinoihin, julkiseen taiteeseen sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Ammatillista identiteettiä vahvistetaan ja syvennetään valokuva työtä vastaavissa harjoitteluissa sekä taideprojekteissa.

URAMAHDOLLISUUDET
Valmistuneena voi toimia itsenäisenä kuvataiteilijana ja alan asiantuntijana tai laaja-alaisesti valokuvan eri ammattikentillä.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
26510 Taidemaalari
26512 Graafikko
26513 Kuvanveistäjä
26519 Muu kuvataiteilija
34310 Muotokuvaaja
34311 Mainoskuvaaja
34312 Lehtivalokuvaaja
34319 Muu valokuvaaja
X0110 Yrittäjä

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Kuvataiteilija (AMK) -tutkinto antaa hakukelpoisuuden soveltuviin ylempiin korkeakoulututkintoihin suomalaisissa ja kansainvälisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Osaamistavoitteet

Kuvataiteen koulutuksen tavoitteena on, että valmistunut kuvataiteilija osaa toimia ammatillisesti taiteen kentällä ja esittää julkisesti työnsä tuloksia. Hän tuntee nykytaiteen ilmiöitä ja taiteen historiaa sekä tunnistaa taiteen eri suuntausten ja ilmiöiden välisiä suhteita. Hän kykenee tarkastelemaan omaa taiteellista toimintaansa suhteessa taiteen traditioon ja tuntee taiteen kentän toimintatapoja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Valmistunut kuvataiteilija omaa dokumentoivan, tutkivan ja kehittävän otteen taiteelliseen työskentelyyn.

Valmistuneella kuvataiteilijalla on valmiudet käyttää kuvataiteen tekniikoita ja välineitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kehittää teknistä, ilmaisullista ja teoreettista osaamistaan. Samalla hän tunnistaa oman osaamisensa sekä moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet. Opintojen aikana harjoitellaan ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kuvataiteilijan työhyvinvointitaitoja.

Kuvataiteen opinnoissa kannustetaan tekemään itsenäisiä taiteellisia valintoja sekä kehitetään valmiuksia arvioida ja analysoida omaa ja toisten taiteellista toimintaa. Valmistunut kuvataiteilija ymmärtää taiteilijan ammatin toimintatavat ja kehittämisen mahdollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän huomio taiteellisessa työskentelyssään kestävän tulevaisuuden kysymykset, kokonaisvaltaisen ajattelun ja omaa ennakoivan kehittämisotteen. Valmistunut kuvataiteilija osaa soveltaa osaamistaan ja viestiä siitä erilaisissa yhteyksissä.

Pedagogiset toimintatavat

Kuvataiteen opetuksessa painopiste on käytännönläheisessä, työpajamuotoisessa toiminnassa, jossa harjoitetaan kuvataiteilijan käytännön taitoja ja ajattelua. Ammattiaineiden työpajoissa painottuvat nykytaiteen käytännöt ja ilmaisutavat sekä taiteen tekemisen prosessit. Työpajaopetuksen rinnalla kulkevat teoriaopinnot, joissa oma taiteellinen työskentely suhteutuu nykytaiteen käytäntöihin ja traditioihin. Oppimissuunnitelma on joustava ja mahdollistaa opiskelijoille erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia valmistua kuvataiteilijan ammattiin. Opintojaksojen toteutuksissa painotetaan innovaatiopedagogiikan mukaisesti pedagogista moninaisuutta. Opintoihin kuuluu osallistuminen julkiseen näyttelytoimintaan koulun galleriatiloissa tai muissa tiloissa. Opintojen edetessä opiskelijoiden itsenäisen työn osuus kasvaa ja opettajan rooli muuttuu ohjaavaksi. Neljäntenä vuonna toteutettavaan opinnäytetyöhön kuuluu taiteellista työskentelyä reflektoiva ja taustoittava tutkimuksellinen osuus sekä itsenäinen taiteellinen työ. Opinnäyteseminaareissa opiskelija esittelee taiteellista työskentelyään, sen lähtökohtia, toteutusta ja tuloksia.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa (TKI) ja muissa yhteistyöprojekteissa toimitaan yhdessä työelämän kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen taidemuseot, taiteilijaseurat sekä erilaiset yritykset ja yhteisöt. Yhteistyössä voidaan toteuttaa näyttelyitä, taidetapahtumia, työpajoja, julkista taidetta tai taidetta soveltavia tuotteita, tapahtumia tai palveluja. Yhteistyöprojektien lisäksi harjoittelu antaa mahdollisuuksia verkostoitua sekä täydentää ja soveltaa omaa osaamistaan käytännössä. Harjoitteluseminaareissa esitellään harjoittelukokemuksia ja arvioidaan osaamisen kehittymistä. Vapaasti valittavien ja projektiopintojen avulla opiskelija voi syventää osaamistaan kuvataiteen projekteissa ja laajentaa osaamistaan muille ammattialoille.

Valtakunnallisten hankkeiden ohella on tarjolla myös kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa toteutettavia hankkeita. Lisäksi kansainvälisiä kontakteja voi solmia KUNO-verkoston työpajoissa, pidemmässä opiskelijavaihdoissa tai kansainvälisessä harjoittelussa. Työpaja- ja taiteellisen työskentelyn opetus (yhteensä 60 op) toteutetaan osittain englanniksi silloin, kun kursseille osallistuu vaihto-opiskelijoita.

Arviointi

Oman työn ja oppimisen arviointi on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Opintojakson aikana oppimista arvioidaan monipuolisesti esimerkiksi palautekeskustelujen, harjoitustehtävien, esseiden, raporttien, analyysien tai tenttien avulla. Palautekeskustelujen ja vertaisarvioinnin kautta kehitetään opiskelijoiden taitoa arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Arvioinnin kohteena on opintojakson tavoitteiden mukainen osaaminen ja sen kehittyminen. Arviointi on dialogista ja rakentuu opiskelijan, opettajien ja ryhmän välisissä keskusteluissa. Arvioinnissa voidaan käyttää myös oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kuvataiteen opetusta ja oppimisprosesseja kehitetään dialogissa opiskelijoiden ja opettajien kanssa, esimerkiksi opintojaksopalautteen muodossa ja vuosittaisissa opiskelijapalautepäivissä. Kuvataiteen koulutuksen työelämän edustajien, yhteistyökumppanien ja kouluttajien valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa kehitetään mm. koulutuksen tulevaisuuden osaamistavoitteita ja toimintaympäristöjä.