Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyysLaajuus (15 op)
Tunnus: 5031382
Laajuus
15 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Ilmoittautumisaika
05.08.2023 - 04.09.2023
Ajoitus
04.09.2023 - 15.12.2023
Opintopistemäärä
15 op
Virtuaaliosuus
5 op
Toteutustapa
67 % Lähiopetus, 33 % Etäopetus
Yksikkö
Tekniikka ja liiketoiminta
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
1 - 25
Koulutus
- Design Plugin - Muotoilun korkeakouludiplomi
Opettaja
- Hannu Parkkamäki
- Tarmo Karhu
- Mervi Vuolas
Vastuuopettaja
Tarmo Karhu
Ryhmät
-
DMUOTS23Design Plugin Maxi - Muotoilun korkeakouludiplomi
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Oppimateriaalit
Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
Opetusmenetelmät
Opintojakso toteutetaan yhtenä monimuoto-opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (pe)
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti-to)
Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Innovaatiopedagogiikka
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähi- ja etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).
Sisällön jaksotus
Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.
Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.
Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä. Pienryhmissä dokumentointi- ja raportointivastuu vaihtuu viikoittain.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2023, lähiopiskelupäiviä ovat perjantait 1-2 kertaa kuukaudessa.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.
Hylätty (0)
Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.
Ilmoittautumisaika
15.11.2022 - 08.01.2023
Ajoitus
09.01.2023 - 28.04.2023
Opintopistemäärä
15 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Tekniikka ja liiketoiminta
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
5 - 25
Koulutus
- Konetekniikan koulutus
Opettaja
- Hannu Parkkamäki
- Tarmo Karhu
- Mervi Vuolas
Vastuuopettaja
Tarmo Karhu
Ajoitusryhmät
- Vain avoimen AMK:n opiskelijoille (Koko: 5. Avoin AMK: 5.)
Ryhmät
-
KMMMODKayttajalahtoisyysErgonomiaJaKaytettavyysKMM Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys
Pienryhmät
- Vain avoimen AMK:n opiskelijoille
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Oppimateriaalit
Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.
Englanniksi
Opetusmenetelmät
Opintojakso toteutetaan yhtenä opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (ma/to)
- opettajien omat lähikerrat (ma/ke/to)
Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Innovaatiopedagogiikka
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op on 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).
- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 28h (Tarmo, Hannu, Mervi 7 x 4h)
- Opettajien omat lähi-/etäkerrat yhteensä noin 84h (Tarmo 7 x 4h, Hannu 7 x 4h, Mervi 7 x 4h)
Sisällön jaksotus
Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.
Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.
Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan keväällä 2023. Lähiopiskelupäiviä ovat maanantait ja torstait sekä tarpeen mukaan keskiviikkoaamupäivät.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.
Hylätty (0)
Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.
Ilmoittautumisaika
01.06.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
02.09.2022 - 16.12.2022
Opintopistemäärä
15 op
Virtuaaliosuus
10 op
Toteutustapa
34 % Lähiopetus, 66 % Etäopetus
Yksikkö
Tekniikka ja liiketoiminta
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
1 - 25
Koulutus
- Design Plugin - Muotoilun korkeakouludiplomi
Opettaja
- Hannu Parkkamäki
- Tarmo Karhu
- Mervi Vuolas
Vastuuopettaja
Tarmo Karhu
Ajoitusryhmät
- Pienryhmä 1 (Koko: 3. Avoin AMK: 3.)
Ryhmät
-
DMUOTS22Design Plugin - Muotoilun korkeakouludiplomi, S22
Pienryhmät
- Pienryhmä 1
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Oppimateriaalit
Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.
Opetusmenetelmät
Opintojakso toteutetaan yhtenä monimuoto-opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (pe)
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti-to)
Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Innovaatiopedagogiikka
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähi- ja etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).
Sisällön jaksotus
Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.
Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.
Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä. Pienryhmissä dokumentointi- ja raportointivastuu vaihtuu viikoittain.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2021, lähiopiskelupäiviä ovat perjantait 1-2 kertaa kuukaudessa.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.
Hylätty (0)
Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.
Ilmoittautumisaika
01.05.2022 - 04.09.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 19.12.2022
Opintopistemäärä
15 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Tekniikka ja liiketoiminta
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
0 - 30
Koulutus
- Konetekniikan koulutus
Opettaja
- Hannu Parkkamäki
- Tarmo Karhu
- Mervi Vuolas
Vastuuopettaja
Tarmo Karhu
Ajoitusryhmät
- Vain avoimen AMK:n opiskelijoille (Koko: 5. Avoin AMK: 5.)
Ryhmät
-
KMMMODKayttajalahtoisyysErgonomiaJaKaytettavyysKMM Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys
Pienryhmät
- Vain avoimen AMK:n opiskelijoille
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Oppimateriaalit
Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.
Englanniksi
Opetusmenetelmät
Opintojakso toteutetaan yhtenä opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (ma/to)
- opettajien omat lähikerrat (ma/ke/to)
Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Innovaatiopedagogiikka
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).
- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 28h (Tarmo, Hannu, Mervi 7 x 4h)
- Opettajien omat lähi-/etäkerrat yhteensä noin 84h (Tarmo 7 x 4h, Hannu 7 x 4h, Mervi 7 x 4h)
Sisällön jaksotus
Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.
Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.
Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2022. Lähiopiskelupäiviä ovat maanantait ja torstait sekä tarpeen mukaan keskiviikkoaamupäivät.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.
Hylätty (0)
Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.
Ilmoittautumisaika
11.11.2021 - 16.01.2022
Ajoitus
10.01.2022 - 30.04.2022
Opintopistemäärä
15 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Tekniikka ja liiketoiminta
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
5 - 25
Koulutus
- Konetekniikan koulutus
Opettaja
- Hannu Parkkamäki
- Tarmo Karhu
- Mervi Vuolas
Vastuuopettaja
Tarmo Karhu
Ajoitusryhmät
- Pienryhmä 1 (Koko: 5. Avoin AMK: 5.)
Ryhmät
-
KMMMODKayttajalahtoisyysErgonomiaJaKaytettavyysKMM Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys
Pienryhmät
- Pienryhmä 1
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.
Sisältö
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
Oppimateriaalit
Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.
Opetusmenetelmät
Opintojakso toteutetaan yhtenä opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (ma/to)
- opettajien omat lähikerrat (ma/ke/to)
Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Innovaatiopedagogiikka
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).
- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 28h (Tarmo, Hannu, Mervi 7 x 4h)
- Opettajien omat lähi-/etäkerrat yhteensä noin 84h (Tarmo 7 x 4h, Hannu 7 x 4h, Mervi 7 x 4h)
Sisällön jaksotus
Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.
Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.
Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.
Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan keväällä 2022. Lähiopiskelupäiviä ovat maanantait ja torstait sekä tarpeen mukaan keskiviikkoaamupäivät.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.
Hylätty (0)
Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.