Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Kätilö (AMK)/ Bachelor of Midwifery on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen sekä naistentautien hoitotyön asiantuntija. Kätilö ohjaa ja hoitaa naista ja koko perhettä elämänkulun eri kehitysvaiheissa ja terveydentilan muutos- ja häiriötilanteissa. Kätilö toimii asiantuntijana perhesuunnittelussa, raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen kätilötyössä sekä naistentautien hoitotyössä. Kätilö toimii sekä itsenäisesti että moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Kätilö työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa julkisella ja yksityissektorilla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kätilön koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2005/36/EY.

Kätilön tutkinnon suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi kätilönä ja sairaanhoitajana. Sairaanhoitaja (AMK)/Bachelor of Nursing on hoitotyön asiantuntija. Opintojen alkuvaiheessa opiskellaan sairaanhoitajan koulutuksen oppimissisältöjä ja loppuvaiheessa syvennytään kätilön erityisosaamisalueiden opiskeluun. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista, jota kätilö/sairaanhoitaja tarvitsee työssään hoitotyön ja kätilötyön asiantuntijana. Koulutuksesta valmistuneen kätilön/sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä terveysongelmien aiheuttamien haittojen vähentäminen. Koulutuksen tavoitteena on myös vastata terveydellisten ongelmien monimutkaistumiseen, teknologian kehittymisen tuomiin haasteisiin ja kansainvälistymiseen. Lisäksi palvelurakenteen muuttuminen avohoitopainotteiseksi edellyttää tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilta korkeatasoista, laaja-alaista ja moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkimustietoon perustuen sekä valmiudet näyttöön perustuvaan kätilötyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Kätilökoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:

• kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY https://www.google.fi/search?q=2013%2F55%2Feu+directive&rlz=1C1GGRV_enFI752FI752&oq=2013%2F55%2FEY&aqs=chrome.2.69i57j0l5.2805j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
• ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559
• Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6 https://ec.europa.eu/ploteus/search/site?f%5B0%5D=im_field_entity_type%3A97
• Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
• Sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen 2013 https://www.epressi.com/media/userfiles/15014/1442254031/loppuraportti-sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf
• Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukseen 2014. Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja sisällöt. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Sosiaali_ja_terveys/K%C3%A4til%C3%B6ty%C3%B6/Katilon_ammatillisen_osaamisen_kuvaus.pdf
Opinnot 270 op muodostuvat seuraavasti:
• perusopinnot 13 op
• ammattiopinnot 87 op
• ammattitaitoa edistävä harjoittelu 155 op, joka sisältää opinnäytetyön 15 op
• vapaasti valittavat opinnot 15 op

Turun ammattikorkeakoulussa pedagogisena lähtökohtana on innovaatiopedagogiikka, jonka tavoitteena on innovaatiokompetenssien kehittyminen. Kätilö- ja sairaanhoitajakoulutuksessa innovaatiopedagogiikka ja sen tavoitteet integroituvat kaikkiin opintoihin.

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 1120/2014) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän perehtyy ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin asiakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä. Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa. Ammattiopinnot sisältävät monipuolisesti lähi- ja verkko-opetusta, itsenäistä ja pienryhmäopiskelua sekä harjoittelua koulun laboraatio- ja simulaatiotiloissa.

Harjoittelu on kiinteä osa kätilötyön ja hoitotyön koulutuksen opintoja (155 op, 4185 tuntia (EU-direktiivi 2013/55). Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Ammattikorkeakoulu on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoittelu täyttää vaatimuksen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt kytketään kiinteästi käytännön läheiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja se on osa harjoittelua. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.
Vapaasti valittavien opintojen (15 op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa kätilötyön ja hoitotyön ammatillista osaamistaan.

OSAAMISPOLUT, ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET
Kätilön ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Ammattinimikkeet ovat kätilö ja sairaanhoitaja.

PALAUTEJÄRJESTELMÄ
Opiskelijoilla on useita eri palautteen antamisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia opiskelujensa aikana. Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä. Lisäksi opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittymistä arvioidaan kahdenvälisissä kehityskeskusteluissa opettajatuutorin kanssa lukuvuosittain. Myös kehityskeskustelut toimivat palautteen antamisen väylinä.

URAMAHDOLLISUUDET JA JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Kätilön ja sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa monipuoliset kansalliset ja kansainväliset työuramahdollisuudet. Tutkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijan urakehitystä tuetaan koko opintojen ajan.

Osaamistavoitteet

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät innovaatiokompetenssit integroituvat kätilö- ja sairaanhoitajakoulutuksen kompetensseihin. Innovaatiokompetenssit muodostuvat yksilö-, yhteisö- ja verkostotason osaamisista ja ne kattavat seuraavat viisi osaamisen ulottuvuutta: kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen.

Kätilön- ja sairaanhoitajakoulutuksen osaamistavoitteet perustuvat Euroopan unionin yhteisesti määriteltyihin direktiiveihin, kansallisiin lakeihin ja kansallisesti sovittuihin osaamisalueisiin.

Kansallisesti määritellyt sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet
• Asiakaslähtöisyys
• Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus
• Johtaminen ja yrittäjyys
• Kliininen hoitotyö
• Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
• Ohjaus- ja opetusosaaminen
• Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
Kansallisesti määritellyt kätilökoulutuksen osaamisalueet
• Kätilön ammatillinen/ professionaalinen toiminta
• Asiakkuus kätilötyössä
• Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä
• Johtaminen ja kehittäminen kätilötyössä

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan, jonka keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen ja innovaatiokompetenssien kehittyminen. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana. Opettaja luo olosuhteita oppimiselle, tukee, kannustaa ja ohjaa sekä antaa palautetta opiskelijan oppimisesta.
Opiskelu sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksessa tapahtuu korkeakoulussa ja terveyden ja sosiaalihuollon yksiköissä. Opintoja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteisissä tiimeissä tietoa soveltaen, tekemällä ja kokeilemalla. Työelämälähtöisissä projekteissa on mahdollisuus tehdä monialaista ja – ammatillista yhteistyötä eri toimialoja edustavien yritysten ja muiden ammattilaisten kanssa.
Opinnot rakentuvat moduuleihin, joilla tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa osaamiskokonaisuutta tai osaamisaluetta, jolla tuetaan opiskelijan oppimista kokonaisuuksien hallintaan. Osaamisen kehittymisen varmistamiseksi opinnot etenevät koulutuksessa sovittujen etenemisperiaatteiden mukaan. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös verkko-opintoja ympärivuoden ammattikorkeakoulujen yhteisessä Campus Online tarjonnassa. Oppimismenetelmiä ovat monimuotoiset aktivoivat lähi-, verkko-, projekti- ja simulaatiomenetelmät sekä harjoittelu. Ammatillista toimintaa opitaan moniammatillisissa ja Turun ammattikorkeakoulun monialaisissa tiimeissä harjoitellen vastuullisesti ja turvallisesti hoitoon liittyviä perus- ja erityistilanteita esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Oppimista tuetaan uusilla monipuolisilla digitaalisilla verkko-oppimisympäristöillä ja moderneilla oppimistiloilla ja välineillä. Hoitotyön asiantuntijuuteen kasvaminen on prosessi, jota tuetaan eri tavoin tuutoroinnilla. Tuutorointi on henkilökohtaista ja/tai ryhmäkohtaista ja se liittyy kaikkiin opintoihin.
Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan oppimissuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. Opiskelija voi määrätyin perustein rakentaa osaamisprofiiliaan muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamillaan osaamistavoitteita vastaavilla suorituksilla. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella.
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu vierailla kielillä, kotikansainvälistyminen esim. vaihto-opiskelijoiden tuutorointi), opiskelu ulkomailla, harjoittelu ulkomailla sekä erilaiset seminaarit ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisprojektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy 30 op englanninkielisiä opintoja.

Arviointi

Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Tutkinnon suorittaminen edellyttää yleisten työelämätaitojen ja sairaanhoitajan koulutuksen spesifisten osaamistavoitteiden, ja niistä johdettujen arviointikriteereiden mukaista osaamista. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu yleisellä tasolla oppimissuunnitelmassa ja tarkemmin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Opintojaksojen arvosana ilmoitetaan arvosanalla 0-5 tai sanallisena arviona hyväksytty/ hylätty. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää tavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimissuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista. Tämän lisäksi opiskelija saa suullista tai kirjallista palautetta, jonka avulla hän oppii tuntemaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita.

Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Opettajan ja itsearvioinnin ohella arvioijana voivat olla muut opiskelijat vertaisarvijoijina sekä työelämässä toimivat ohjaajat ja muut yhteistyökumppanit. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.