Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen kuvaus:

Rakentaminen on rakennusalan korkeakoulututkinnon suorittaneille ammattilaisille suunnattu työelämälähtöinen koulutus. Sen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä, antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, yhteistyötaitoja, projektinhallintaosaamista sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja. Koulutuksesta valmistut ylempään AMK-tutkintoon, eli Master-tutkintoon.

Rakentamisen koulutuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä:
• rakentamisen merkityksestä ja asemasta teollisuudessa sekä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja kriittisistä suhtautumista.
• kestävän kehityksen periaatteista sekä alan haasteista ja niiden tuomista mahdollisuuksista.
• työelämän tuloksellisen kehittämistyön ja tutkimustiedon käytöstä tuotteiden ja toimintojen kehittämisessä tuntemalla mm. teoreettiset käsitteet, työ-, tutkimus- ja kehittämismenetelmät.
• hankeosaamisessa ja rakentamisen prosessien merkityksestään osana toimialan kehittämistä.
Koulutuksen aikana vahvistetaan myös insinöörin perusvaatimuksia, jos niitä ei ole aiemmin opiskellut.

Substanssiosaamiseen sijaan pääpaino koulutuksessa on rakentamisen eri tehtävien, esimerkiksi esimiestyön, johtamisen, vaativien asiantuntijatehtävien sekä poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien alueilla, ja osaamistaan urakehityksensä edistämisessä sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta.

Rakentamisen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence-tarjontaa. Koulutuksessa opiskelet ylemmän korkeakoulututkinnon joustavasti työn ohessa, mistä päin Suomea tahansa. Oppiminen tapahtuu erilaisten kehittämistehtävien kautta. Lähiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Lähiopetuksen lisäksi opiskelu koostuu verkko-opinnoista, itsenäisestä työskentelystä ja erilaisista ryhmä- ja projektitöistä.

Lisätietoa opetuskielistä:

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti. Opintojaksoihin ja projekteihin voi osallistua myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö:

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä rakentamisen johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista.

Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Tavoitteena on hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat opiskelijan osaamista ja hänen tavoittelemaansa urakehitystä ja palvelevat samalla myös työnantajan tarpeita. HOPS liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Opinnot sisältävät opintojaksoja koskien rakentamisen muutosta ja uusia ratkaisuja.

Opinnot koostuvat kahdesta ammatillisesta moduulista (2 x 10 op), joista toinen on pakollinen (Ydinosaaminen) ja toinen valinnainen moduuli (Laajentava osaaminen):
• Rakentamisen muutosjohtaminen (2 x 5 op)
• Rakentamisen uudet ratkaisut (2 x 5 op)

Pääaineen tai erikoistumisalan valinta:

Rakentaminen
Opinnoissaan opiskelija syventää rakennusalan ja insinööritieteiden osaamistaan opinnoissaan. Valinnaiset opinnot antavat mahdollisuuden laajentaa tai syventää osaamista omien ja vaadittujen oppimistavoitteiden mukaiseksi.

Opintojen rakenne:

Rakentaminen insinööri(YAMK) -koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (YAMK).

Opinnot koostuvat:
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op
• mahdollisista täydentävistä opinnoista (30 op).

Tavoitteena on saavuttaa kaikille koulutuksesta valmistuneille yhdenvertainen osaaminen, siksi opintojen täydentämistä suositellaan Rakentamisen korkeakouludiplomiopinnoilla (30 op) niille, joiden opinnot eivät saavuta 300 op:n yhteismäärää.

Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä rakentamisen johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita myös muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen Master-ohjelmista. Opinnot sisältävät opintojaksoja koskien rakentamisen muutosta, uusia ratkaisuja ja menetelmiä sekä uusien haasteiden tuomia mahdollisuuksia. Opinnot ovat suunnattuja kaikille rakennusalan suuntautumisaloille ja siksi yleisluonteisia, ei niinkään tiettyyn substanssiin syventyviä.

Turun AMK:n Master Schoolissa kehität oppimistehtävien ja opinnäytetyön avulla työelämää joko omassa organisaatiossasi tai Turun AMK:n tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opinnäytetyössä on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työelämään. Aihetta tai aihepiiriä on hyvä pohtia jo hakuvaiheessa.

Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Tavoitteena on hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat opiskelijan osaamista ja hänen tavoittelemaansa urakehitystä ja palvelevat samalla myös työnantajan tarpeita. HOPS liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Monimuoto-opetukseen kuuluu vaihtelevasti verkko-opintoja, itsenäistä työskentelyä, ryhmätöitä, lähiopetusta, harjoitustöitä ja projekteja.

Lähiopetus muodostuu ennakkotehtävistä, ohjauksesta, ryhmä- ja verkostotyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista, joihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeet eri projekteissaan opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opiskelijaryhmissä on usein työkseen paljon matkustavia ja he tuovat työskentelyyn oman lisänsä. Aineistoina ja lähteinä käytettävät julkaisut ovat kansainvälisiä. Työssä käyvien opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälisiin opintoihin ovat hyvin rajalliset. Opiskelu ulkomailla on kuitenkin mahdollista vaihto-ohjelmien puitteissa.

Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Koulutuksen antama pätevyys:

Ylempi AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Rakentamisen kelpoisuusvaatimuksissa rinnastetaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaan insinööri (YAMK) -tutkinto koulutuksena diplomi-insinöörin tutkintoon. Molemmissa tutkinnoissa tutkintoon johtaneiden opintojen on oltava sellaisia, että vaadittava insinööritieteellinen osaaminen on syntynyt.

Uramahdollisuudet:

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli opiskelija suorittaa pedagogiset opinnot.

YAMK-insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Rakennusalalla suuntautuminen opintojen jälkeen voi olla asiantuntijatehtävät, tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi-, tuotehallinta- tai projektien johtotehtävät sekä organisaatioiden kehittämistoiminnot. Tehtävänimikkeitä:

Työpäällikkö, Tekninen johtaja, Projektipäällikkö, Rakennustarkastaja, Suunnittelupäällikkö, Suunnittelujohtaja, Kehityspäällikkö, Hankekehitysjohtaja

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua yliopistoon tutkijakoulutukseen (lisensiaatti, tohtori). Vastaanottava tiedekunta kuitenkin määrittelee aina omat sisäänoton kriteerinsä edellyttäen toisinaan siltaopintoja. Siltaopintojen tarkoituksena on varmistaa opiskelijan lähtötiedot nimenomaan tieteellisen tutkimustyön kannalta.

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Rakentamisen koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita.

Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Joustavan opinto-oikeuden puitteissa opiskelija voi osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoonsa. Hän voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinea. http://campusonline.fi/

Tutkimukselliset painopisteet:

Soveltavan tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä harjoitus- ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Tarvittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan myös ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
• kehittää omaa johtamisprofiiliaan motivoivana ja toimeenpanokyvykkäänä johtajana
• johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta
• uudistaa ja kehittää organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa
• toimia rakentamisen eri tehtävissä - syventämällä, laajentamalla ja päivittämällä osaamistaan, esimerkiksi esimiestyön, johtamisen, vaativien asiantuntijatehtävien ja poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien alueilla - urakehityksensä edistämisessä sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta
• asettaa työnsä merkityksen ja aseman teollisuudessa sekä nykyaikaisessa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja suhtautua kriittisesti alan uusiin sovellutuksiin
• vastata työelämän tulokselliseen kehittämistyöhön ja tutkimustiedon käyttöön tuotteiden ja toimintojen kehittämisessä tuntemalla mm. teoreettiset käsitteet, työ-, tutkimus- ja kehittämismenetelmät
• periaatteet työyhteisönsä kehittämisen koordinointiin ja johtamiseen
• syventää hankeosaamistaan ja ymmärtää rakentamisen prosessien merkitystä osana toimialan kehittämistä

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa.

Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa verkkopedagogiikan menetelmiä hyödyntäen ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keksimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa, jotka toteutetaan innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen, kuten työskentely monialaisissa ryhmissä ja erilaiset arviointimenetelmät.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen.

Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5.

Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa. Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.