Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa asiantuntijatehtäviin, kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle.

Kliininen asiantuntijuus – Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Professional-polun koulutuksista. Professional-polun koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kehittyä asiantuntijana omalla alalla. Opintojen aikana pureudutaan oman alan kehittämisen haasteisiin sekä tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Valmistuttuaan opiskelija on kehittänyt ja uudistanut työelämää, luonut uusia verkostoja sekä hankkinut valmiuksia vaativissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä toimimiseen. Kliininen asiantuntijuus – Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -koulutus luo valmiuksia toimia itsenäisesti kliinistä erityisosaamista vaativissa laajennetuissa asiantuntijatehtävissä, uudistaa ja kehittää kansansairauksia sairastavan potilaan sekä hänen läheistensä palveluita ihmislähtöisesti ja näyttöön perustuen kansansairauksien hoidon ja ehkäisyn eri toiminta-alueilla. Koulutuksessa opiskelijan vaativan erityistason osaaminen laajenee. Koulutuksessa saavutettava osaaminen vastaa kansainvälisen laajavastuisen asiantuntijan (Nurse Practitioner, Advanced Practice Nurse, Advanced Clinical Practitioner) osaamistavoitteita. Laajavastuisen asiantuntijan roolissa tunnusomaisia piirteitä ovat aikaisempaa itsenäisempi työrooli, koordinointi- ja konsultaatiotehtävät sekä näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen omassa työssä ja työyhteisössä. Keskeistä on tunnistaa kansansairauksia sairastavan potilaan hoidon tarpeet ja palvelukokonaisuus sekä hallita palveluohjaus asiakkaan ja hänen läheistensä tarpeisiin vastaamisessa.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan kuitenkin osin myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä Kliininen asiantuntijuus – Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -opinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot. Syventävät opinnot tukevat vaativan asiantuntijaosaamisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä. Syventävien ammattiopintojen keskeisiä sisältöjä ovat kliininen asiantuntijuus ja päätöksenteko kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, asiakkaan ohjaaminen, digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen sekä työyhteisön osaamisen kehittäminen. Kansansairauksien ehkäisy eri menetelmin yksilö-, yhteisö- ja väestötasolla on kliinisen asiantuntijan toiminnan perusta. Muita kliinisen asiantuntijan ydinosaamisia ovat asiakkaan terveydentilan kokonaisvaltainen arviointi ja kliininen tutkiminen sekä lääkkeelliset ja ei-lääkkeelliset hoitomuodot. Kansansairauksien lääkehoitoa tarkastellaan myös kliinisen farmakologian näkökulmasta. Hoitoon sitoutumisen edistäminen, omahoidon ja kuntoutumisen tukeminen sekä potilas- ja asiakasohjaus erilaisine menetelmineen ja siihen liittyvä dialoginen vuorovaikutus korostuvat. Asiakkaan ja potilaan hoidossa, tukemisessa ja ohjauksessa korostetaan myös yhteistyötä kolmannen sektorin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Teknologiaa, tietojärjestelmiä ja digitaalisia palveluja hoidon tukena tarkastellaan eri näkökulmista ja eri tasoilla. Lisäksi koulutuksen sisältöön kuuluvat henkilöstön strategialähtöinen osaamisen kehittäminen, menetelmät ja järjestelmät sekä näihin liittyvä työyhteisödynamiikka.

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.

Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Koulutuksen suunniteltu pituus on 2 vuotta. Kliininen asiantuntijuus – Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -koulutuksen syventävät ammattiopinnot (30 op) toteutetaan verkostototeutuksena ja pääasiassa verkko-opintoina yhteistyössä Tampereen ja SAVONIA-ammattikorkeakoulun kanssa. Kukin AMK vastaa kahdesta 5 opintopisteen opintojaksosta. Opintoihin voi sisältyä matkustusta eri paikkakunnille. Nämä kulut on opiskelijan itse kustannettava.

Opinnäytetyö on työelämän ja hankkeiden kanssa yhteistyössä tehtävä kehittämisprojekti, jossa opiskelija toimii projektipäällikkönä. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa myös Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tai työelämän toimintaympäristössä. Kehittämisprojektina toteutettavaan opinnäytetyöhön voidaan kytkeä muita opintoja soveltuvin osin. Opinnäytetyö toteutetaan kolmikantamallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyötä opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämämentorin välillä koko koulutuksen ajan. Yhteistyössä toimii tarpeen mukaan myös rahoittaja. Kehittämisprojektille muodostetaan monipuolista asiantuntijuutta edustava ohjaus- ja projektiryhmä, joka tukee kehittämisprojektin toteutusta.

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamis- sekä opetustehtävissä. Kliinisen asiantuntijan työtehtäviä voi olla sosiaali- ja terveysalan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä.

Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. suunnittelija, asiantuntija, projektipäällikkö, kehittämispäällikkö, palvelupäällikkö, asiakasvastaava, tiimivastaava, hoitokoordinaattori, osastonhoitaja, opettaja

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen Master Schoolin seminaari on osa opintoja. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa englanniksi.

Yhteistyö eri työelämäorganisaatioiden kanssa sekä verkostoituminen ovat osa opintoja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa yhteistyö voi ulottua myös kansainvälisiin korkeakouluihin ja kansainvälisiin työelämäkumppaneihin. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea oikeutta suorittaa tutkintoon sisällytettäviä JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opintotarjonnasta. Verkostoyhteistyötä tehdään Tampereen ja SAVONIA-ammattikorkeakoulun kanssa. Verkostototeutuksessa ovat mukana eri tavoin myös mm. potilasjärjestöt ja kokemusasiantuntijat.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Tutustu tarkemmin: Terveys- ja hyvinvointialaan liittyvät tutkimusryhmät ja hankkeet.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/#!csrfmiddlewaretoken=8Q1GMLwiMLlHFd6N5AHCmfXwEIYZioQhUCs3oS1AEO9YYrZpWBg3zIEGKr0H2C7F&research_categorym2m=4&sort=0

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

· toimia itsenäisesti laajavastuisena asiantuntijana kansansairauksien hoidossa ja ehkäisyssä lainsäädännön ja tehtävänkuvaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti osoittaen vastuullisuutta, ammatillisuutta ja eettisyyttä.

· tunnistaa kansansairauksia sairastavan potilaan hoidon tarpeet ja palvelukokonaisuuden sekä hallitsee palveluohjauksen potilaan ja hänen läheistensä tarpeisiin vastaamiseksi.

· vahvistaa potilaan osallisuutta omahoitonsa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

· uudistaa ja kehittää palveluita ihmislähtöisesti ja näyttöön perustuen kansansairauksia sairastavan potilaan hoidon, omahoidon ja kuntoutumisen tukemiseksi.

· hyödyntää laajasti ja monipuolisesti digitaalisia palveluja, teknologiaa, sähköisiä järjestelmiä ja tietovarantoja potilaan hoidon ja ohjauksen tukena.

· kehittää organisaatiossa toimintatapoja, jotka tukevat moniammatillista yhteistoimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia sekä osaamisen kehittymistä.

· edistää näyttöön perustuvan tiedon levittämistä ja hyödyntämistä alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kansansairauksien hoidon moniammatillisissa verkostoissa.

Pedagogiset toimintatavat

Pedagogisten opetusjärjestelyjen lähtökohtana on sosiaalikulttuurinen oppimiskäsitys, innovaatiopedagogiikka sekä innovatiivisuutta tuottava toimintatapa oppimisessa ja kehittämisessä. Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen, kriittiseen ajatteluun, oman alan tietojen ja taitojen syventämiseen sekä kehittämisosaamisen tietoperustan tavoitteelliseen rakentamiseen. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin kaksi arkipäivää kuukaudessa. Opetus toteutetaan hyödyntäen innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Opiskelu on monimuoto-opiskelua ja sisältää sekä lähi- että etäopiskelua. Työskentely tapahtuu osittain verkossa verkkopedagogiikan menetelmiä hyödyntäen ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Opinnot sisältävät itsenäistä ja monialaisissa tiimeissä työskentelyä. Oppimisessa hyödynnetään työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä.

Kliininen asiantuntijuus – Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -koulutuksen syventävät ammattiopinnot (30 op) toteutetaan verkostototeutuksena ja pääasiassa verkko-opintoina yhteistyössä Tampereen ja SAVONIA-ammattikorkeakoulun kanssa. Kukin AMK vastaa kahdesta 5 opintopisteen opintojaksosta. Opintoihin voi sisältyä matkustusta eri paikkakunnille. Nämä kulut on opiskelijan itse kustannettava.

Arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Arvioinnin kohteena on myös opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajilta palautetta.

Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu.