Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa opiskelija kehittyy esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa opiskelija kehittää osaamistaan vaativalle asiantuntijatasolle.

Kaikissa leadership-koulutuksissa opiskelija kehittää omaa johtamisprofiiliaan kohti motivoivaa ja toimeenpanokyvykästä johtajuutta. Hän osaa johtaa tuloshakuisesti ja eettisesti ihmisiä ja muutosta. Lisäksi hän kykenee uudistamaan ja kehittämään organisaationsa toimintoja soveltaen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja hyödyntäen tutkimustietoa.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ammattiopinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot, joita opiskelija voi valita muista Turun AMK:n tai muiden korkeakoulujen master-ohjelmista. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja se on työelämän käytäntöjä kehittävä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa yhdessä tuutoropettajan kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen. Lähijohtamisen ydinosaamista ovat sosiaali- ja terveysalan palvelujen johtaminen, strateginen ajattelu ja johtaminen, talous- ja liiketoimintaosaaminen sekä itsensä ja ihmisten johtaminen. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden toimintaympäristöt, uudistuvat palvelut sosiaali- ja terveysalalla sekä muuttuva päätöksenteko palvelujärjestelmässä edellyttävät lähijohtajalta strategisen ajattelun, päätöksenteon ja toimeenpanon osaamista. Opinnoissa keskitytään strategisen toiminnan ja päätöksenteon etiikkaan, toiminnan arviointiin, laatuun ja vaikuttavuuden saavuttamiseen. Keskiössä ovat johdettu strategia ja muutosprosessi. Talous- ja liiketoiminnan osaamisalueen opintoihin kuuluu liiketoiminta-ajattelu palvelutoiminnan johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa. Osaamisen hallinnan ja johtamisen merkitystä korostetaan analysoimalla tulevaisuuden osaamisvaatimuksia toiminnan muutosten aikaansaamiseksi. Kehittämisprojektina toteutettavan opinnäytetyön avulla kehitetään ja johdetaan työelämää verkostomaisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Omalla työuralla eteneminen ja lähijohtamisosaamisen tavoitteellinen kehittäminen saavat tukea sekä vapaasti valittavien opintojen, ydinosaamista tukevien opintojen että opinnäytetyön prosesseissa.

Lähijohtaja osaa analysoida ja kehittää sekä itseään johtajana että ihmisten ja toiminnan johtamista. Hän osaa soveltaa erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä sosiaali- ja terveysalan toiminnan uudistamisessa. Lähijohtaja osaa hyödyntää sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmätiedon, sen ohjausmekanismiosaamisen ja päätöksenteko-osaamisen työyhteisön toimintaa ja palveluja uudistavassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja johtaa asiakaslähtöisiä palveluja, palveluprosesseja ja palveluohjausta. Lähijohtaja osaa strategialähtöisen työyhteisön toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä taloudellisuusajattelun. Lähijohtaja ymmärtää henkilöstön ja sen osaamisen kriittiseksi menetystekijäksi laadukkaalle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Siten lähijohtaja osaa suunnitella, kehittää, arvioida ja johtaa henkilöstön osaamista suhteessa toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteella.

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä, asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista, joihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija laajentaa osaamistaan sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla myös täysin virtuaalisena toteutuksena.

Opinnäytetyö toteutetaan pääsääntöisesti kehittämisprojektina, jossa opiskelija toimii organisaation kehittäjänä. Opinnäytetyössä on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytäntöön. Opinnäytetyö tehdään useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa kehittämis- tai tutkimustyönä tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI).

Opinnäytetyön toteutetaan kolmikantamallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyötä opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämämentorin välillä koko koulutuksen ajan. Yhteistyössä toimii tarpeen mukaan myös rahoittaja. Kehittämisprojektille muodostetaan monipuolista asiantuntijuutta edustava ohjaus- ja projektiryhmä, joka tukee kehittämisprojektin toteutusta.

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä yksityisellä tai julkisella sektorilla tai järjestöissä. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös opetustehtävissä, mikäli suorittaa pedagogiset opinnot.

Tehtävänimikkeitä: osastonhoitaja, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, suunnittelija, johtaja

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan ja on integroitu osaksi oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen Turun AMK:n kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa. Osa opetuksessa voidaan toteuttaa englanniksi.

Leadership -koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan, verkostojen ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämisprojekti, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Opiskelija voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinessa: http://campusonline.fi/ Elinkeinoelämä osallistuu koulutuksen kehittämiseen.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseeen.

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Tutustu tarkemmin: Terveys- ja hyvinvointialaan liittyvät tutkimusryhmät ja hankkeet.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/#!csrfmiddlewaretoken=8Q1GMLwiMLlHFd6N5AHCmfXwEIYZioQhUCs3oS1AEO9YYrZpWBg3zIEGKr0H2C7F&research_categorym2m=4&sort=0

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

· analysoida ja kehittää sekä itseään johtajana että ihmisten ja toiminnan johtamista
· soveltaa erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä sosiaali- ja terveysalan toiminnan uudistamisessa
· hyödyntää sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmätietoja, sen ohjausmekanismeja ja päätöksenteko-osaamista työyhteisön toimintaa ja palveluja uudistavassa suunnittelussa ja toteutuksessa
· suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja, palveluprosesseja ja palveluohjausta
· strategialähtöisen työyhteisön toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin jatkuvan parantamisen periaatteita hyödyntäen
· suunnitella ja johtaa työyhteisön toimintaa taloudellisesti
· suunnitella, kehittää, arvioida, uudistaa ja johtaa henkilöstön osaamista

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään. Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin yksi - kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee opintoja koulutusten tarjonnasta, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa. Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.