Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa asiantuntijatehtäviin, kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehitytään esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehitetään osaamista vaativalle asiantuntijatasolle. Erityissosiaaliohjaus-koulutus on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Professional-polun koulutuksista. Professional–polun koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kehittyä asiantuntijana omalla alalla. Opintojen aikana pureudutaan oman alan kehittämisen haasteisiin sekä tulevaisuuden toimintaympäristöihin.

Valmistuttuaan opiskelija on kehittänyt ja uudistanut työelämää, luonut uusia verkostoja sekä hankkinut valmiuksia vaativissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä toimimiseen. Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen uudistaminen hyvinvointialueilla edellyttää sosiaalihuollon palvelujen yhteensovittamista ja porrasteisuutta, joka taas edellyttää osaamisen ja tiedon parempaa liikkumista asiakkaiden tarpeiden mukaan kokonaistavoitteena parantaa sosiaalihuollon kokonaisuuden hallittavuutta ja sisote- palveluintegraatiota. Erityissosiaaliohjauksen koulutuksen suorittanut osaa toimia itsenäisesti, eettisesti ja vastuullisesti sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen ja muiden lähialojen asiantuntijatehtävissä. Hän osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia muutoksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia asiakkaiden ja kansalaisten elämänkulussa. Hän hyödyntää asiantuntijatyössään erityissosiaaliohjauksen tietoperustaa ja sosiaaliohjauksellisia menetelmiä. Hän edistää omaa ja yhteisönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä. Koulutus painottaa monialaista yhteistyötä ja integratiivisten palveluiden kehittämistä, asiakaslähtöisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI), joissa työskentelykieli on englanti.

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä erityissosiaaliohjauksen opinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot. Syventävät opinnot tukevat vaativan asiantuntijaosaamisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetyö toteutuu pääsääntöisesti projektina ja on työelämän käytäntöjä kehittävä.

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä ja lähiopetuksena. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa yhden tai kahden päivän jaksoina. Henkilökohtaisten opintojaksovalintojen myötä lähipäiviä voi olla enemmänkin. Lähiopetus muodostuu ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä.

YAMK-opinnäytetyössä ratkaistaan työelämään liittyvä ajankohtainen asia tai ongelma. Opinnäytetyön aihe voi liittyä esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutetaan työelämän tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) toimeksiantona. Aiheen voit hankkia myös erilaisista ammatillisista verkostoista, kolmannelta sektorilta, hyvinvointialueilta tai kansallisista tutkimuslaitoksista. Opinnäytetyö tehdään yksilö- tai parityönä. Opinnäytetyön toteuttaminen edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja asiantuntijatyöhön. Työskentely toteutuu kolmikantamallin mukaisesti opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämentorin/yhteyshenkilön yhteistyössä koko koulutuksen ajan. Ohjaus toteutuu pääsääntöisesti ryhmäohjauksena opinnäytetyön ohjaajan/opettajatuutorin kanssa sovittavilla tavoilla.

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamis- sekä opetustehtävissä.

Tehtävänimikkeitä: sosiaaliohjaaja, erityissosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, kouluttaja, asiantuntija

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Koulutus antaa yleisen kelpoisuuden johtamis- ja kehittämistehtäviin. Sosiaali- ja terveysalalla yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi on olemassa myös alakohtaista sääntelyä johtamistehtävissä toimimiseen. Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden

Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen Master Schoolin seminaari on osa opintoja. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa englanniksi.

Yhteistyö eri työelämäorganisaatioiden kanssa sekä verkostoituminen ovat osa opintoja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa yhteistyö voi ulottua myös kansainvälisiin korkeakouluihin ja kansainvälisiin työelämäkumppaneihin. Opiskelija voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnlinessa: http://campusonline.fi/ Elinkeinoelämä osallistuu koulutuksen kehittämiseen.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa.

Tutustu tarkemmin: Terveys- ja hyvinvointialaan liittyvät tutkimusryhmät ja hankkeet.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/#!csrfmiddlewaretoken=8Q1GMLwiMLlHFd6N5AHCmfXwEIYZioQhUCs3oS1AEO9YYrZpWBg3zIEGKr0H2C7F&research_categorym2m=4&sort=0

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

· toimia itsenäisesti ja vastuullisesti sosiaalialan ja lähialojen vaativissa erityissosiaaliohjaustehtävissä yhteistyössä asiakkaiden ja eri toimijoiden kanssa
· hyödyntää erityissosiaaliohjauksen tietoperustaa ja soveltaa sitä itsenäisesti ammatillisessa työssä
· edistää sosiaaliohjauksellisin menetelmin ja eettisesti oikein asiakkaiden hyvinvointia sekä tukea heidän lähiyhteisöjään elämäntilanteissa ja arkielämän muutoksissa
· hyödyntää työssään asiakkaiden edun mukaisesti hyvinvointipalveluja ja etuuksia sekä ajaa asiakkaiden etua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
· painottaa työssään toimijuutta, asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden voimavaroja heidän tarpeittensa ja elämäntilanteittensa mukaisesti
· toimia innovatiivisesti erilaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa
· arvioida osaamistaan ja kehittää itsenäisesti omaa ammattitaitoaan.

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään. Opiskelu on monimuoto-opiskelua ja sisältää sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin yksi - kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa.

Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee koulutusten tarjonnasta opintoja, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen. Erityissosiaaliohjauksen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Frameworkiin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa. Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.