Opinto-opas

Tavoitteet

Kehittämistehtävä tehdään monitoimijaisessa yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen
ja/tai kolmannen sektorin kanssa. Kehittämistehtävässä sovelletaan palvelumuotoilun
prosessia ja työskentelytapoja oikean työelämähaasteen ratkaisussa. Työelämästä tuleva
kehittämistehtävä pohjautuu palvelun käyttäjien, palvelun ja sen kontekstin ymmärryksen
kartoittamiseen. Tämän avulla luovassa ja kokeilevassa prosessissa rakennetaan
palvelukokemuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä ja ihmisille ystävällisiä.
Opiskelijat työskentelevät monitoimijaisissa kehittämisyhteisöissä huomioiden eri tahojen
tarpeet ja näkemykset siten, että erilaisten kokeilujen arviointi tapahtuu jo
kehittämisprosessin aikana huomioiden näyttöön perustuva tieto. Kehittämistehtävän
parissa työskennellään pienryhmissä (3 opiskelijaa/ryhmä). Kehittämistehtävä käsittää
kokonaisen palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen,
konseptointi, prototypointi/pilotointi ja arviointi. Opiskelijat esim. haastattelevat ja/tai
havainnoivat palveluiden asiakkaita, työntekijöitä tai potilasjärjestön
asiantuntijoita/kokemusasiantuntijoita. Työelämän edustajat ovat mukana
yhteiskehittämispajoissa ideoimassa ja prototypoimassa ratkaisuja. Asiakkaat/sidosryhmät
ovat kehitettävän palvelun testaajina.

Sisältö

Opiskeltuaan palvelumuotoilua ja tehtyään kehittämistehtävän oppija on asiantuntija
monialaisesta roolistaan käsin ja osaa

- soveltaa monitoimijaisen kehittämisyhteistyön malleja ja menetelmiä
- tunnistaa monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä erilaisia toimijoita ja toimijuuden
rooleja
- nimetä ja selittää palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen
luominen, konseptointi, prototypointi, pilotointi ja arviointi
- soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja työelämähaasteen
ratkaisussa
- hyödyntää omaa substanssiomaamistaan monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä
- selittää näyttöön perustuvan toimintatavan merkityksen sosiaali- ja
terveydenhuollossa
- työskennellä osana ryhmän jäsenenä ja osallistua kehittämistehtävän ratkaisemiseen
- hyödyntää tutkittua tietoa toiminnan kehittämisessä
- ohjata ja uudistaa työyhteisön ja työn toimintaa

Kehittämistehtävässä tavoitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla opiskelija voi
laventaa osaamistaan sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen kehittämisessä.
Erikoistumiskoulutuksessa uutta tietoa rakennetaan monitoimijaisesti oman ydinosaamisen
päälle. Tämä luo jokaiselle opiskelijalle oman osaamisen kehittymispolun ja antaa näin
mahdollisuuksia hyödyntää osaamista valmistuttuaan erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon
konteksteissa ja tehtävissä.

Oppimateriaalit

DigiCampuksessa

Opetusmenetelmät

Projektityö
Tekemällä oppiminen
Tiimityöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä, vaan hyväksytysti suoritettu kehittämistehtävä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen tiimeissä
Työelämälähtöinen toimeksianto
DigiCampus, jossa tarkempi ohjeistus ja aikataulu
Miro-alusta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

10 op on 270 tuntia opiskelijan työtä (sis. opettajan ohjauksen).

Sisällön jaksotus

Kehittämistehtävä tehdään monitoimijaisessa yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin kanssa.

Kehittämistehtävässä sovelletaan palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja oikean työelämähaasteen ratkaisussa. Työelämästä tuleva kehittämistehtävä pohjautuu palvelun käyttäjien, palvelun ja sen kontekstin ymmärryksen kartoittamiseen. Tämän avulla luovassa ja kokeilevassa prosessissa rakennetaan palvelukokemuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä ja ihmisille ystävällisiä.

Opiskelijat työskentelevät monitoimijaisissa kehittämisyhteisöissä huomioiden eri tahojen tarpeet ja näkemykset siten, että erilaisten kokeilujen arviointi tapahtuu jo kehittämisprosessin aikana huomioiden näyttöön perustuva tieto. Kehittämistehtävän parissa työskennellään pienryhmissä (3-4 opiskelijaa/ryhmä).

Kehittämistehtävä käsittää kokonaisen palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi/pilotointi ja arviointi. Opiskelijat esim. haastattelevat ja/tai havainnoivat palveluiden asiakkaita, työntekijöitä tai potilasjärjestön asiantuntijoita/kokemusasiantuntijoita. Työelämän edustajat ovat mukana yhteiskehittämispajoissa ideoimassa ja prototypoimassa ratkaisuja. Asiakkaat/sidosryhmät ovat kehitettävän palvelun testaajina. (Lähde: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä erikoistumiskoulutus opetussuunnitelma 2020)

TAVOITTEET

Opiskeltuaan palvelumuotoilua ja tehtyään kehittämistehtävän oppija on asiantuntija monialaisesta roolistaan käsin ja osaa
- soveltaa monitoimijaisen kehittämisyhteistyön malleja ja menetelmiä
- tunnistaa monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä erilaisia toimijoita ja toimijuuden rooleja
- nimetä ja selittää palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi, pilotointi ja arviointi
- soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja työelämähaasteen ratkaisussa
- hyödyntää omaa substanssiomaamistaan monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä
- selittää näyttöön perustuvan toimintatavan merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollossa
- työskennellä osana ryhmän jäsenenä ja osallistua kehittämistehtävän ratkaisemiseen
- hyödyntää tutkittua tietoa toiminnan kehittämisessä
- ohjata ja uudistaa työyhteisön ja työn toimintaa

(Lähde: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä erikoistumiskoulutus opetussuunnitelma 2020)

TUOTOS

- Kehittämistehtävän tuotoksena syntyy ratkaisu työelämä haasteeseen, uusia tapoja toimia ja hyödyntää digitaalisia palveluita sosiaali- ja terveysalalla
- Kehittämistehtävässä kehitetään uutta palvelukonseptia, ja siihen liittyvää asiakasymmärrystä. Palveluja muokataan asiakaslähtöisemmiksi tai kehitetään kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluita tai niiden osia
- Visuaalinen kuvaus prosessista ja käytetyistä menetelmistä, asiakasymmärrys, perustelut, käytetyt lähteet
- Arviointi- missä onnistuttiin ja mitä vielä pitäisi kehittää

Kehittämistehtävän tuotos esitellään mahdollisimman havainnollisella tavalla loppuseminaarissa. Opiskelijat osoittavat miten tutkittua tietoa on hyödynnetty prosessissa, raportissa esitellään tilaaja, haaste, joka ratkaistiin, keinot, joila haaste ratkaistiin, tuotos, kuvaus millainen konseptista tuli sekä tuotoksen arviointi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Arviointikriteerit ja vertaisarviointiohje löytyvät erillisestä liitteestä DigiCampuksesta.