Opinto-opas

Tavoitteet

After completing the course, student will

· have basic understanding of typical battery cell structures and chemistries
· evaluate how to selects suitable cell type for an application
· evaluate the safety concerns related to different cell types
· apply knowledge how individual cells are connected together to form a battery modules and systems
· understands the functions of a battery management systems and how the typical BMS implementations are done
· evaluate the operation of a battery charging systems
· apply knowledge for redox flow battery, fuel cell and flywheel based electrical energy storage systems

Sisältö

1. Introduction to battery systems
2. Battery chemistry
3. Primary cells
4. Secondary cells, Lead-acid and NiMH
5. Secondary cells, Li-ion
6. Li-ion battery Safety
7. Battery Management Systems
8. Battery stacks, Vehicle Battery Systems
9. Battery storages
10. Alternative storage systems
11. Charging systems
12. Laboratory exercise

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Sisällön jaksotus

The course starts on week 36 and last until week 44. The course includes onsite lectures and laboratory work.

Content:
-Electrochemistry
-Redox-reactions
-Primary cells and secondary cells
- Cell measurements
-Types of storage systems
-Integration and applications of storage systems

Viestintäkanava ja lisätietoja

Communication to teachers preferably by email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratory assignment (50 % of the grade) and project work (50 % of the grade)

Other criteria:
- Homework assignments are not graded
- All homework assignments need to be completed
- Participation in the laboratory exercises and lectures related to project work are mandatory

Hylätty (0)

Project work:
- Presentation of project work is inconsistent with no results.
Laboratory assignment:
Evaluation criteria 1-2 are not met

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Project work:
- Application of basic knowledges seen during lectures are mastered. Presentation is also basic but enough to display main results.
Laboratory assignment:
The initial tasks have been done and most of the measurements have been successful.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Project work:
- Application of concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well and shows the commitment to realize this project.
Laboratory assignment:
All measurements have been successful and are clearly presented in the report.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Project work:
- Application of all concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well. Student group is making initiative and autonomous in the work.
Laboratory assignment:
The report is thorough and illustrative

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

- Opiskelija tietää suunnitteluprosessin vaiheet ja kykenee soveltamaan suunnittelujärjestelmiä suunnittelun apuna
- Opiskelija tuntee ja osaa käyttää CAD ohjelmia
- Opiskelija osaa lukea mittakuvia ja kaavioita
- Opiskelijaosaa hyödyntää suunnittelun apuna järjestelmien tarjoamaa tietoa ja osaa hyödyntää valmiita ratkaisuja

Sisältö

- 3D mallinnus
- Laskenta CAD
- Piirustusten ja kaavioiden harjoitukset
- Case harjoitukset

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat ja osaa
• Soveltaa derivaattaa funktion kulun tutkimiseen
• Soveltaa differentiaalia virhelaskennassa
• Soveltaa määrättyä integraalia esimerkiksi pinta-alojen ja keskiarvojen laskemisessa
• Soveltaa differentiaaliyhtälöitä oman alansa ilmiöiden mallintamisessa ja ymmärtää differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisen periaatteet.

Sisältö

• Raja-arvo
• Derivaatta
• Differentiaali
• Integraalifunktio
• Määrätty integraali
• Separoituvat differentiaaliyhtälöt
• Lineaariset differentiaaliyhtälöt

Oppimateriaalit

Opintojakso seuraa oppikirjan "Insinöörin matematiikka, Tuomenlehto et.al." sisältöä.
Lisäksi opintojaksolla käytetään muuta, verkossa ja lähiopetuskerroilla esitettävää materiaalia.
Opintojakson aikana hyödynnetään myös MATLAB-ohjelmaa, joten opiskelijalla tulisi olla käytettävissä henkilökohtainen tietokone.

Opetusmenetelmät

Opiskelijan oman tiedon konstruoimista tukevat menetelmät:
Lähiopetus, verkko-oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, itsenäinen työskentely.
Harjoitustehtävien suorittamisella on keskeinen rooli oppimisessa ja niiden osalta kannustetaan ryhmätyöskentelyyn.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet alustavasti viikoilla 10 ja 18 tai kurssitentti viikolla 18.

Kansainvälisyys

Opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tiedon konstruoimista tukevat oppimismenetelmät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osaamisen näyttö kurssisisällön kattavalla tentillä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Teorialuennot ja laskuharjoitukset noin 60t
- Osaamista mittaavat välikokeet 2x2t (tai lopputentti 2t)
- Itsenäinen harjoittelu noin 70t (noin 4 tuntia/vk + harjoittelu kokeisiin/kokeeseen)

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan viikoilla 2-18 tiistaisin ja torstaisin.
Tiistain tunnit ovat perehtymistä viikon aiheeseen. Samalla kerrataan edellisviikon laskuissa epäselviksi jääneitä asioita. Tiistaitunnit toteutetaan samanaikaisen hybridin periaatteella eli opiskelija voi osallistua joko kampuksella luokassa tai etänä Teamsillä. Torstaisin on lähilaskupaja (1t) kummallekin ryhmälle erikseen.

Opintojaksolla käydään läpi differentiaali- ja integraalilaskennan sekä differentiaaliyhtälöiden perusteet. Lisäksi tutustutaan kompleksilukuihin ja raja-arvoihin. Tavoitteena on laajentaa insinööriopinnoissa ja työtehtävissä tarvittavan matemaattisen ajattelun pohjaa sekä kykyä lukea ja käyttää matematiikan kieltä ammatillisissa yhteyksissä. Lisäksi tavoitteena on tutustua MATLAB-ohjelmiston käyttöön matemaattisten ongelmien mallintamisessa ja ratkaisemisessa. Kurssilla pyritään käyttämään mahdollisimman paljon insinöörityöhön liittyviä esimerkkejä.

Tarkempi sisältö:
- kompleksiluvut ja niiden sovelluksia
- raja-arvot ja derivaatan määritelmä
- derivoinnin laskusäännöt
- differentiaalin käsite
- derivaatan sovelluksia
- määrätty integraali ja integraalifunktio
- integraalin laskusääntöjä
- integraalin sovelluksia
- differentiaaliyhtälöt ja niiden ratkaiseminen
- differentiaaliyhtälöiden sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson tärkeimmät ilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Opiskelijoiden toivotaan olevan yhteydessä opettajaan ensisijaisesti sähköpostitse. Myös tuntien yhteydessä voi avoimesti kysyä ja keskustella asioista.
Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan its-kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson kokonaisarvosana 0-5 muodostuu kerättyjen kurssipisteiden avulla (max 100 p). Kurssipisteitä on mahdollista kerätä
- Kahdesta osakokeesta (á max 50 p) tai kurssitentistä (max 100 p).
- Itsenäisistä laskuharjoituksista (tehtävämonisteet+ViLLE) (max 18 p)
Harjoituksista kerättävien kurssipisteiden yhteismäärä 18 p vastaa noin 1,5 kurssinumeroa.

Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, uusitaan kurssi tentillä.

Itsenäisesti Itsissä suoritettavat osaamistestit voivat vaikuttaa positiivisesti arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Välikokeilla suorittava ei ole osallistunut molempiin välikokeisiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Arvosana 2 edellyttää vähintään 52 % kurssipisteistä = 52p

Arvosanojen 1-2 tasoinen osaaminen tarkoittaa polynomifunktion derivointi- ja integrointisääntöjen hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3 edellyttää vähintään 64 % kurssipisteistä = 64p
Arvosana 4 edellyttää vähintään 76 % kurssipisteistä = 76p

Arvosanojen 3-4 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisen tason osaamisen lisäksi muiden alkeisfunktioiden ja yhdistettyjen funktioiden derivointi- ja integrointisääntöjen hallintaa sekä osaamista kompleksilukulaskennassa ja raja-arvolaskennassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosana 5 edellyttää vähintään 88 % kurssipisteistä = 88p

Arvosanan 5 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisten tasojen osaamisen lisäksi kykyä tunnistaa ja ratkoa yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat ja osaa
• Soveltaa derivaattaa funktion kulun tutkimiseen
• Soveltaa differentiaalia virhelaskennassa
• Soveltaa määrättyä integraalia esimerkiksi pinta-alojen ja keskiarvojen laskemisessa
• Soveltaa differentiaaliyhtälöitä oman alansa ilmiöiden mallintamisessa ja ymmärtää differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisen periaatteet.

Sisältö

• Raja-arvo
• Derivaatta
• Differentiaali
• Integraalifunktio
• Määrätty integraali
• Separoituvat differentiaaliyhtälöt
• Lineaariset differentiaaliyhtälöt

Oppimateriaalit

Opintojakso seuraa Open Stax -sivuston oppikirjan Calculus 1 sisältöä (https://openstax.org/details/books/calculus-volume-1)
Lisäksi opintojaksolla käytetään muuta, verkossa ja lähiopetuskerroilla esitettävää materiaalia.
Opintojakson aikana hyödynnetään myös MATLAB-ohjelmaa, joten opiskelijalla tulisi olla käytettävissä henkilökohtainen tietokone.
Suomenkielinen tukikirja on "Insinöörin matematiikka, Tuomenlehto et.al.".

Opetusmenetelmät

Opiskelijan oman tiedon konstruoimista tukevat menetelmät:
Lähiopetus, verkko-oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, itsenäinen työskentely.
Harjoitustehtävien suorittamisella on keskeinen rooli oppimisessa ja niiden osalta kannustetaan ryhmätyöskentelyyn.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 9 ja 17.

Kansainvälisyys

Opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tiedon konstruoimista tukevat oppimismenetelmät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Teorialuennot ja laskuharjoitukset noin 60t
- Osaamista mittaavat välikokeet 2x2t (tai lopputentti 2t)
- Itsenäinen harjoittelu noin 70t (noin 4 tuntia/vk + harjoittelu kokeisiin/kokeeseen)

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käydään läpi differentiaali- ja integraalilaskennan sekä differentiaaliyhtälöiden perusteet. Lisäksi tutustutaan kompleksilukuihin ja raja-arvoihin. Tavoitteena on laajentaa insinööriopinnoissa ja työtehtävissä tarvittavan matemaattisen ajattelun pohjaa sekä kykyä lukea ja käyttää matematiikan kieltä ammatillisissa yhteyksissä. Lisäksi tavoitteena on tutustua MATLAB-ohjelmiston käyttöön matemaattisten ongelmien mallintamisessa ja ratkaisemisessa. Kurssilla pyritään käyttämään mahdollisimman paljon insinöörityöhön liittyviä esimerkkejä.

Tarkempi sisältö:
- kompleksiluvut ja niiden sovelluksia
- raja-arvot ja derivaatan määritelmä
- derivoinnin laskusäännöt
- differentiaalin käsite
- derivaatan sovelluksia
- määrätty integraali ja integraalifunktio
- integraalin laskusääntöjä
- integraalin sovelluksia
- differentiaaliyhtälöt ja niiden ratkaiseminen
- differentiaaliyhtälöiden sovelluksia

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suomeksi
Opintojakson kokonaisarvosana 0-5 muodostuu kerättyjen kurssipisteiden avulla (max 100 p). Kurssipisteitä on mahdollista kerätä
- Kahdesta osakokeesta (á max 50 p)
- Itsenäisistä harjoitustehtävistä ViLLE:ssä (max 6 p)
- Viikottaisista laskuharjoituksista (max 12 p). Laskutehtävähyvityksen saaminen edellyttää laskutehtävien palautusta etukäteen sekä laskuharjoitustuntiin tai malliratkaisuihin perustuvaa itsearviointia, joka on palautettu määräaikaan mennessä (viikon loppuun mennessä).

Harjoituksista kerättävien kurssipisteiden yhteismäärä 18 p vastaa noin 1,5 kurssinumeroa.

Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, uusitaan kurssi tentillä.

Itsenäisesti Itsissä suoritettavat osaamistestit voivat vaikuttaa positiivisesti arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Opiskelija ei ole osallistunut molempiin välikokeisiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Arvosana 2 edellyttää vähintään 52 % kurssipisteistä = 52p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 64p
Arvosana 4 edellyttää vähintään 52 % kurssipisteistä = 76p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosana 5 edellyttää vähintään 88 % kurssipisteistä = 88p

Tavoitteet

After completing the course student:
- masters the basic concepts of circular economy
- understands the limited scope of resources
- knows the most important business models of circular economy
- understands how circular economy links to own field of studies
- knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client
- can construct a concise and informative presentation

Sisältö

Principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

Oppimateriaalit

All the materials available on Itslearning platform.

Opetusmenetelmät

The course is based on independent work. Assignments are related to writing an exploratory essay, innovating and implementing a circular economy business plan, and practicing overall project and time management. In addition, the course exercises critical examination skills and working life connection is promoted through real-life company examples.

The work happens mainly in online course platform (Itslearning) but three voluntary online meetings will be offered during the course to give the students a chance to get guidance to the work.

Kansainvälisyys

The course is implemented in accordance with innovation pedagogy, where study is based on the development of innovation skills. During the course, the student must play an active role and take independent responsibility for his or her own learning and the implementation of learning tasks. The course is based on individual work, where the role of teacher is to support and guide the work.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

There are no alternative ways to complete the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

The course consists total of six obligatory tasks:

Phase I: tasks 1 & 2
Phase II: tasks 3 & 4
Phase III: tasks 5 & 6

The deadline for task 1 is already on 7.9.!

More detailed descriptions of learning tasks and instructions are available on the course's own Itslearning platform.

The course is 5 credits and 1 credit equals 27 hrs of student work. Total workload is appr. 135 hours.

Sisällön jaksotus

The course focuses on the principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

The course lasts 4,5 weeks, starting from Monday 4.9.2023 and ends on Monday 2.10.2023. The course is mainly online but during the course there will be three separate help sessions /meetings for students to ask about the tasks etc.

Timetable for help sessions: (exact times to be confirmed later)
online clinic 11.9.
online clinic 18.9.
online clinic 28.9.
You can come to the meeting on Turku campus or online.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen kautta voimme ottaa max 20 opiskelijaa.

Arviointiasteikko

H-5

Hylätty (0)

Not completing the course.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

The student barely masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources. The student is poorly able to identify the most important business models of circular economy and not able to describe them in detail. The student can vaguely perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student poorly allocates resources for tasks to be done and is not able to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is poorly able to construct a concise and informative presentation.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources in a good level. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is able to construct a concise and informative presentation in good level.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands and is able to describe the limited scope of resources excellently. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy in an excellent level. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client in an excellent level. The student is able to construct a concise and informative presentation in excellent level.

Esitietovaatimukset

No need for previous studies.

Tavoitteet

After the course, the student will:
- understand how climate change can be prevented in practice through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- understand how adaptation to it is possible through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- be able to clearly communicate how climate change is linked to the students’ own fields of study
- understand the students’ personal roles as influencers
The course is part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences as on the course the students learn more about the industry and networks, and the connections between different studies and the working life. Additionally, on the course the students will learn more about sustainable development.

Sisältö

On this quest lecture series, you will learn more about climate change, how it can be prevented and how we can adapt to it. The quest lectures are given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs). Additionally, there will be some articles and other materials on the course and students will make a learning diary and some assignements based on the materials and the quest lectures.

Oppimateriaalit

On ITSlearning platform

Opetusmenetelmät

Innovation pedagogy, learning diary, examples from the real life.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam.

As this is an online course based on tasks:
- You don't have the possibility to raise your final grade or a grade for an individual task.

You have to do the tasks by deadline

Kansainvälisyys

Study materials in ITSlearning platform.
Learning diary, discussion circle and small tasks.
Many presentations to watch.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

No alternative ways to complete the course

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks will be presented on the ITSlearning platform.

The course is 5 ects so the workload is 135 hours all together.

Sisällön jaksotus

This course is mainly done online but we also have meetings on campus. These meetings are for our guests to tell you more about climate change and their activities on it.

The course starts on 11.1.2024. You are supposed to dedicate all Thursdays to this course.

Introduction to the course (online) obligatory to all:
11.1.2024 at 10-11 o'clock in Zoom.

Guest lectures on the campus (in Finnish only!):
25.1. Elisa Aaltola
1.2. Saara Ahtaanluoma
8.2. Jaakko Blomberg
15.2. Mirka Muukkonen

The course can be done fully in English and also you can choose to do it in Finnish (however then you also have some of the materials in English).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen opiskelijoille varataan 10 paikkaa.

Itslearning ja sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The grading is based on the learning diary, small tasks and discussion circle.

Hylätty (0)

Not doing the learning diary

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- the student barely understands how climate change can be prevented in practice through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student barely understands how adaptation to it is possible through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student barely can communicate how climate change is linked to the students’ own fields of study
- the student barely understands the students’ personal roles as influencers

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- the student understands well how climate change can be prevented in practice through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student understands well how adaptation to it is possible through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student can communicate well how climate change is linked to the students’ own fields of study
- the student understands well the students’ personal roles as influencers

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- the student understands in an excellent manner how climate change can be prevented in practice through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student understands in an excellent manner how adaptation to it is possible through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- the student can communicate in an excellent manner how climate change is linked to the students’ own fields of study
- the student understands in an excellent manner the students’ personal roles as influencers

Esitietovaatimukset

Climate.now basics or similar studies.

Tavoitteet

On the course, in addition to understanding climate change and the related interactions, learning also focuses on becoming aware of different attitudes and ways of thinking.
The course is part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences as on the course the students learn more about how climate change is linked to the students’ own fields of study. Additionally, on the course the students will learn more about sustainable development.
After the course, the student will:
- understand climate change as a scientific phenomenon
- learn how climate change can be prevented
- learn how adaptation to it is possible
- understand that climate chance is a global challenge
- understand that climate change is also an ethical challenge to our understanding of human life
- understand how climate change is linked to the students’ own fields of study
- learn about the students’ personal roles as influencers

Sisältö

Climate.now is a multidisciplinary study and teaching module on the basics of climate change. It consists of written material, video lectures and assignments that will help anyone familiarize themselves with the basics of the climate change.

Oppimateriaalit

On ITSlearning platform. Materials based on http://www.climatenow.fi/climatenow.html

Opetusmenetelmät

Activating tasks on online platform, studies on climate change.

The activating tasks are:
The learning diary
Assignment 1: Teach climate change
Assignment 2: My role as a climate change influencer
Assignment 3: Turku Climate Plan 2029

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam.

As this is an online course based on tasks:
- You don't have the possibility to raise your final grade or a grade for an individual task.

You need to do the tasks by deadline.

Kansainvälisyys

Tasks and materials on ITSlearning platform https://turkuamk.itslearning.com/
Four meetings on campus so that students can ask and interact:
3 lectures and 1 game session.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

The only way to do the course is to do the tasks, no alternative ways to complete the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks on ITSlearning platform https://turkuamk.itslearning.com/

The course is 5 ects so the workload is 135 hours all together.

Sisällön jaksotus

Climate.now is done online. Most of the work is such that you can do it independently, but we also have online lectures and one game session (pelipäivä)

The course starts 8.1.2023 and ends 4.3.2023. You are supposed to dedicate all Mondays to this course. There are tasks to do online for each Monday.

Online lectures:
8.1.2024 at 9-10.30
12.2.2024 at 9-10.30
26.2.2024 at 9-10.30

Game session on Turku AMK campus 22.1.2024 (time still open, possibly evening time 4 hours)

The online materials can be studied in Finnish or English.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen opiskelijoille varataan 10 paikkaa.

Itslearning ja sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Grading:
Learning diary (50%)
Attendace on lectures and game session (recommended but not affecting your grade)
Assignment 1 (25%)
Assignment 2 (obligatory but not affecting your grade)
Assignment 3 (25%)

Esitietovaatimukset

No need for previous studies.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialueella aihepiireittäin olevat oppimateriaalit.

Opetusmenetelmät

Opetustapaamiset, itsenäistä opiskelua, ryhmätehtävät, esitelmä, kenttäpäivä, välikokeet.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välitentit noin joka toinen viikko, viikon päätteeksi. Tenttien tekemiseen on ennalta ilmoitettu rajoitettu aika.

Kansainvälisyys

Opintojakso noudattaa innovaatio pedagogiikan toimintatapoja, joissa opiskelijan aktiivinen rooli ja vastuu itsenäisten tehtävien tekemiselle ovat keskeisessä asemassa. Opintojakson tehtävät kytkeytyvät tiiviisti luonnontieteellisiin ilmiöihin, joita pyritään havainnollistamaan mm. käytännön esimerkeillä ja mittauksilla sekä malleilla kentällä sekä luokkaopetuksessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä tehtävä ja välitestiperustainen jatkuva arviointi.
Kurssilla ei ole varsinaista uusintatenttiä. Mahdolliset täydentävät ja uusittavat suoritukset sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työnmitoitus on 27 h/opintopiste.
Itsenäisesti tehtävien tehtävien lisäksi kukin opiskelija tekee esitelmän vesiekologian aiheesta.
Kaikki välikokeet ja tehtävät sekä esitelmän tekeminen ja toisen opiskelijan esitelmän vertaisarviointi ovat pakollisia.
Opintojakso arvioidaan välitestien ja esitelmien perusteella.

Sisällön jaksotus

Ajoitus:
Opintojakso alkaa viikolla 36.
Opetusta (luokkatilassa kampuksella ja Teams-etätapaamiset) on 2h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on viikottaisia itsenäisiä tehtäviä.

Sisältö:
Hydrologian perusteet ja käytännön harjoitukset kentällä (laajuus 1 op)
Ekologian perusteet ja vesiekologian esitelmät (laajuus 2 op)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti: eemeli.huhta@turkuamk.fi
Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi tehdään palautettavien harjoitusten, välikokeiden sekä esitelmän perusteella. Kurssilla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson tavoitteita hyväksytysti. Arvioitavista kokonaisuuksista ei ole saatu alinta vaadittavaa pistemäärää hyväksytylle suoritukselle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet tyydyttävästi ja pistemäärä vastaa tyydyttävää arvosanaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet hyvin tai kiitettävästi ja kokonaispistemäärä vastaa arvosanaa 3 tai 4.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet kiitettävästä ja kokonaispistemäärä vastaa kiitettävää suoritusta.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialueella aihepiireittäin olevat oppimateriaalit.

Opetusmenetelmät

Opetustapaamiset, itsenäistä opiskelua, ryhmätehtävät, esitelmä, kenttäpäivä, välikokeet.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välitentit noin joka toinen viikko, viikon päätteeksi. Tenttien tekemiseen on ennalta ilmoitettu rajoitettu aika.

Kansainvälisyys

Opintojakso noudattaa innovaatio pedagogiikan toimintatapoja, joissa opiskelijan aktiivinen rooli ja vastuu itsenäisten tehtävien tekemiselle ovat keskeisessä asemassa. Opintojakson tehtävät kytkeytyvät tiiviisti luonnontieteellisiin ilmiöihin, joita pyritään havainnollistamaan mm. käytännön esimerkeillä ja mittauksilla sekä malleilla kentällä sekä luokkaopetuksessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä tehtävä ja välitestiperustainen jatkuva arviointi.
Kurssilla ei ole varsinaista uusintatenttiä. Mahdolliset täydentävät ja uusittavat suoritukset sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työnmitoitus on 27 h/opintopiste.
Itsenäisesti tehtävien tehtävien lisäksi kukin opiskelija tekee esitelmän vesiekologian aiheesta.
Kaikki välikokeet ja tehtävät sekä esitelmän tekeminen ja toisen opiskelijan esitelmän vertaisarviointi ovat pakollisia.
Opintojakso arvioidaan välitestien ja esitelmien perusteella.

Sisällön jaksotus

Ajoitus:
Opintojakso alkaa viikolla 36.
Opetusta (luokkatilassa kampuksella ja Teams-etätapaamiset) on 2h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on viikottaisia itsenäisiä tehtäviä.

Sisältö:
Hydrologian perusteet ja käytännön harjoitukset kentällä (laajuus 1 op)
Ekologian perusteet ja vesiekologian esitelmät (laajuus 2 op)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti: eemeli.huhta@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi tehdään palautettavien harjoitusten, välikokeiden sekä esitelmän perusteella. Kurssilla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson tavoitteita hyväksytysti. Arvioitavista kokonaisuuksista ei ole saatu alinta vaadittavaa pistemäärää hyväksytylle suoritukselle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet tyydyttävästi ja pistemäärä vastaa tyydyttävää arvosanaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet hyvin tai kiitettävästi ja kokonaispistemäärä vastaa arvosanaa 3 tai 4.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija saavuttaa tavoitteet kiitettävästä ja kokonaispistemäärä vastaa kiitettävää suoritusta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

- tuntee energiatehokkuuteen liittyvät säädökset
- tuntee erilaisten energiajärjestelmien tyypillisiä energiankulutuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
- osaa analysoida energiajärjestelmien lämpö- ja sähköhäviöitä (mittaukset ja laskelmat) ja soveltaa tuloksia energiatehokkuuden parantamiseen
- tuntee menetelmiä, joiden avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa lämpö- ja sähköjärjestelmissä
- osaa laskea energiankäyttöön liittyviä kustannuksia sekä vertailla erilaisten toimenpiteiden kannattavuutta
- tuntee tyypillisimmät tukimuodot ja sopimusmallit energiatehokkuuteen liittyen

Sisältö

1. Energiatehokkuusdirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
2. Lämpö- ja sähköenergiajärjestelmien sekä -laitteiden energiankulutus
3. Lämpö- ja sähköhäviöiden mittaus- ja laskentamenetelmät
4. Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamiseen käytettävistä menetelmistä
5. Energiakustannusten laskenta
6. Energiatehokkuuteen liittyvät tuet, ESCO-toiminta

Oppimateriaalit

Kurssilla jaettava materiaali ja linkit energiatehokkuuteen liittyviin aineistoihin.

Opetusmenetelmät

Luennot, vierailuluennot, harjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla perehdytään energiatehokkuuteen liittyviin käsitteisiin ja ohjausmekanismeihin sekä energiatehokkuuden arviointiin käytettyihin menetelmiin.

Sisältö
1. Energiatehokkuuteen liittyvät säädökset ja ohjausmekanismit
2. Lämpö- ja sähköenergiajärjestelmien sekä -laitteiden energiankulutus
3. Lämpö- ja sähköhäviöiden mittaus- ja laskentamenetelmät
4. Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamiseen käytettävistä menetelmistä
5. Energiakustannusten laskenta
6. Energiatehokkuuteen liittyvät tuet, ESCO-toiminta

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi perustuu kurssin lopuksi palautettavaan portfolioon, joka sisältää koosteen kurssin aikana annetuista tehtävistä.

Esitietovaatimukset

Termodynamiikka, Virtaus- ja lämmönsiirtotekniikka, Sähköfysiikka, Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtääenergiatekniikan prosessit sekä niiden vaatimat laitteistot
- Kykenee mitoittamaan tarkoituksen mukaisen prosessilaitteiston
- Ymmärtää prosessien vaikutuksen nykyaikaisessa yhteiskunnassa
- Saa perusosaamisen energiatekniikan prosessien soveltamiselle eri teollisuudenaloilla

Sisältö

Luennot energiatekniikan perusteista
Laskennan perusteet ja harjoitukset
Case harjoitukset

Oppimateriaalit

Luentomateriaali
Soveltuvin osin esim. höyrytekniikkaa käsittelevät voimalaitostekniikan oppikirjat mm.Huhtinen-Korhonen-Pimiä-Urpalainen: Voimalaitostekniikka. Opetushallitus 2013.
VESIHÖYRYN h,s PIIRROS TARVITAAN JOSTA SYNTYY ALUSSA YLIMÄÄRÄISIÄ KUSTANNUKSIA HANKINNASTA JA POSTITUKSESTA..

Opetusmenetelmät

Luennot
harjoitukset
kotiläksyt
yritysvierailut

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti kurssin lopussa
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaisesti

Kansainvälisyys

Luennot
harjoitukset
tentti

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opiskelijan työmääräkuormitus. Kurssin laajuus 5 op.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa eri energiantuotantomuotojen toimintaperiaatteet. Hän tietää tuotantokustannusten muodostumisen perusteet ja pystyy osallistumaan asiaan liittyvään ajankohtaiseen keskusteluun.
Kurssilla ei käsitellä kattavasti kaukolämpöä tai kylmätekniikkaa, koska niistä on omat toteutukset.

Kurssilla sovelletaan veden ja höyryn ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä varsinkin voimalaitos ympäristöön.
Mahdollisuuksien mukaan kaasuturbiini, ORC tai muu mahdollinen osio lisättävissä mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti
Kurssilla EI käytetä esmi. Peppi viestejä, Yammeria tms. viestintätyökaluja

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät
aktiivisuus ja osallistuminen
tentti

Hylätty (0)

Harjoitusten palauttamatta jätäminen
tentin arvosana jää alle 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa ohjatusti hyödyntää opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa oma-aloitteiseti käyttää hyödyksi opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä uusissa asiayhteyksissä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• toteuttaa tehtävään sopivan mittausjärjestelyn ja suorittaa mittaukset
• käyttää perusmittalaitteita
• arvioida mittausten epävarmuutta ja yksinkertaisissa tapauksissa määrittää mittaushavainnoista johdetuille tuloksille luotettavuusrajat
• tehdä ja tulkita graafisia esityksiä
• käyttää taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
• pitää tutkijan työkirjaa ja raportoida tuloksista sekä kirjallisesti että suullisesti
• toimia laboratorioissa turvallisesti
• toimia turvallisesti erilaisten radioaktiivisen säteilyn lajien kanssa
• toimittaa laboratoriossa syntyneet jätteet oikeisiin käsittelypisteisiin.

Sisältö

• Fysiikan mittaukset ja raportointi
• Mittatarkkuus ja virhetarkastelu
• Mekaniikan suureet: nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka
• Sähköpiirit sekä virta- ja jännitemittaukset
• Optiikka ja spektroskopia
• Äänieristys
• Säteilyturvallisuus

Oppimateriaalit

Oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali
Soveltuvat fysiikan oppikirjat

Opetusmenetelmät

Harjoitustyöt laboratoriossa ja itsenäiset tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen perustuu läsnäoloon, raportointeihin ja itsenäisiin tehtäviin, opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

aktiiviset opetusmenetelmät: learning by doing ja flipped learning, yksilö- ja ryhmätehtäviä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia/vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen
- 2 h aloitusluento
- 12 h laboratoriotyöskentelyä ryhmässä
- 40 h itsenäistä/ryhmätyöskentelyä

Sisällön jaksotus

Fysiikan perusteiden opiskelua itsenäisesti ja ryhmässä, etänä ja laboratoriossa. Kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla on pakollinen läsnäolo (poissaolot korvattava).

Aloitusluento 2t auditoriossa koko ryhmälle PEYTES23 viikolla 43: kurssin sisältö ja itslearning-työtila, yleistä asiaa labroista, ryhmäjako, työturvallisuus laboratoriossa ja mittausten raportointi.

Aloituskerran jälkeen suoritetaan kuusi laboratoriotyökertaa pienryhmissä.
Viikolla 44 kaikki ryhmät suorittavat saman aloitustyön 'Perusmittaukset', jossa harjoitellaan ohjatusti fysiikan mittavälineiden (mikrometriruuvi, työntömitta, yleismittari) käyttöä ja sähkökytkentöjä.
Viikoilla 45-48 ja 50 suoritetaan seuraavat työt kiertävässä järjestyksessä (tarkempi aikataulutus itslearningissä):
- Metallilangan resistiivisyys
- Lämpölaajeneminen
- Kappaleen liike
- Kitka
- Energian eri muodot

Kaikki labratyöt on suoritettava. Poissaolon voi korvata osallistumalla jonkin toisen labraryhmän labrakerralle. Muutoin seuraa vähennys kurssiarvosanaan.

Jokaiseen labratyökertaan liittyy myös ennakkotehtäviä, joilla kerätään osa kurssipisteistä (yksilötehtävä). Ennakkotehtävien suorittaminen auttaa työhön valmistautumisessa. Kaikista töistä palautetaan myös mittauspöytäkirja työn suorituksen jälkeen (ryhmätyö). Lisäksi yhdestä vapaavalintaisesta työstä (ei perusmittaukset) laaditaan kirjallinen raportti (ryhmätyö).

Kurssiin liittyy myös itsenäisesti suoritettava kertaustehtävä ja kertauskysely fysiikan labratöihin liittyen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: MS Excel ja MS Word, puhelinsovellus phyphox, labran omat sovellukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti 0-5 kerättyjen pisteiden avulla. Pisteitä saa seuraavista tehtävistä:
- Labroihin liittyvät ennakkotehtävät: max 6 x 3 p = 18 p
- Labratöiden mittauspöytäkirjat: max 6 x 10 p = 60 p
- Vapaavalintaisen labratyön (ei perusmittaukset) raportti: max 14 p
- Itsenäisesti suoritettavat kertaustehtävät max 8 p

Labroihin osallistuminen ja töihin liittyvien mittauspöytäkirjojen palautus ovat kaikille pakollisia tehtäviä. Täsmällisyydellä (ajoissa oleminen), osallistumisella työskentelyyn ja huolellisella työskentelyllä voi olla +1 nro vaikutus kurssiarvosanaan. Vastaavasti näiden puutteella voi olla -1 nro vaikutus kurssiarvosanaan.

Hylätty (0)

Vähemmän kuin 50% pisteistä eli alle 50 p, poissaoloja tai puuttuvia mittauspöytäkirjoja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin 50 % kurssipisteistä = 50p
Numeroon 2 vaaditaan noin 60 % kurssipisteistä = 60 p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numeroon 3 vaaditaan noin 70 % kurssipisteistä = 70 p
Numeroon 4 vaaditaan noin 80 % kurssipisteistä = 80 p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan noin 90 % kurssipisteistä = 90 p

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• toteuttaa tehtävään sopivan mittausjärjestelyn ja suorittaa mittaukset
• käyttää perusmittalaitteita
• arvioida mittausten epävarmuutta ja yksinkertaisissa tapauksissa määrittää mittaushavainnoista johdetuille tuloksille luotettavuusrajat
• tehdä ja tulkita graafisia esityksiä
• käyttää taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
• pitää tutkijan työkirjaa ja raportoida tuloksista sekä kirjallisesti että suullisesti
• toimia laboratorioissa turvallisesti
• toimia turvallisesti erilaisten radioaktiivisen säteilyn lajien kanssa
• toimittaa laboratoriossa syntyneet jätteet oikeisiin käsittelypisteisiin.

Sisältö

• Fysiikan mittaukset ja raportointi
• Mittatarkkuus ja virhetarkastelu
• Mekaniikan suureet: nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka
• Sähköpiirit sekä virta- ja jännitemittaukset
• Optiikka ja spektroskopia
• Äänieristys
• Säteilyturvallisuus

Oppimateriaalit

Oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali
Soveltuvat fysiikan oppikirjat

Opetusmenetelmät

Harjoitustyöt laboratoriossa ja itsenäiset tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen perustuu läsnäoloon, raportointeihin ja itsenäisiin tehtäviin, opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

aktiiviset opetusmenetelmät: learning by doing ja flipped learning, yksilö- ja ryhmätehtäviä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia/vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen
- 2 h aloitusluento
- 12 h laboratoriotyöskentelyä ryhmässä
- 40 h itsenäistä/ryhmätyöskentelyä

Sisällön jaksotus

Fysiikan perusteiden opiskelua itsenäisesti ja ryhmässä, etänä ja laboratoriossa. Kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla on pakollinen läsnäolo (poissaolot korvattava).

Aloitusluento 2t auditoriossa koko ryhmälle PEYTES23 viikolla 43: kurssin sisältö ja itslearning-työtila, yleistä asiaa labroista, ryhmäjako, työturvallisuus laboratoriossa ja mittausten raportointi.

Aloituskerran jälkeen suoritetaan kuusi laboratoriotyökertaa pienryhmissä.
Viikolla 44 kaikki ryhmät suorittavat saman aloitustyön 'Perusmittaukset', jossa harjoitellaan ohjatusti fysiikan mittavälineiden (mikrometriruuvi, työntömitta, yleismittari) käyttöä ja sähkökytkentöjä.
Viikoilla 45-48 ja 50 suoritetaan seuraavat työt kiertävässä järjestyksessä (tarkempi aikataulutus itslearningissä):
- Metallilangan resistiivisyys
- Lämpölaajeneminen
- Kappaleen liike
- Kitka
- Energian eri muodot

Kaikki labratyöt on suoritettava. Poissaolon voi korvata osallistumalla jonkin toisen labraryhmän labrakerralle. Muutoin seuraa vähennys kurssiarvosanaan.

Jokaiseen labratyökertaan liittyy myös ennakkotehtäviä, joilla kerätään osa kurssipisteistä (yksilötehtävä). Ennakkotehtävien suorittaminen auttaa työhön valmistautumisessa. Kaikista töistä palautetaan myös mittauspöytäkirja työn suorituksen jälkeen (ryhmätyö). Lisäksi yhdestä vapaavalintaisesta työstä (ei perusmittaukset) laaditaan kirjallinen raportti (ryhmätyö).

Kurssiin liittyy myös itsenäisesti suoritettava kertaustehtävä ja kertauskysely fysiikan labratöihin liittyen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: MS Excel ja MS Word, puhelinsovellus phyphox, labran omat sovellukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti 0-5 kerättyjen pisteiden avulla. Pisteitä saa seuraavista tehtävistä:
- Labroihin liittyvät ennakkotehtävät: max 6 x 3 p = 18 p
- Labratöiden mittauspöytäkirjat: max 6 x 10 p = 60 p
- Vapaavalintaisen labratyön (ei perusmittaukset) raportti: max 14 p
- Itsenäisesti suoritettavat kertaustehtävät max 8 p

Labroihin osallistuminen ja töihin liittyvien mittauspöytäkirjojen palautus ovat kaikille pakollisia tehtäviä. Täsmällisyydellä (ajoissa oleminen), osallistumisella työskentelyyn ja huolellisella työskentelyllä voi olla +1 nro vaikutus kurssiarvosanaan. Vastaavasti näiden puutteella voi olla -1 nro vaikutus kurssiarvosanaan.

Hylätty (0)

Vähemmän kuin 50% pisteistä eli alle 50 p, poissaoloja tai puuttuvia mittauspöytäkirjoja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin 50 % kurssipisteistä = 50p
Numeroon 2 vaaditaan noin 60 % kurssipisteistä = 60 p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numeroon 3 vaaditaan noin 70 % kurssipisteistä = 70 p
Numeroon 4 vaaditaan noin 80 % kurssipisteistä = 80 p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan noin 90 % kurssipisteistä = 90 p

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat perustiedot fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja taidot yksinkertaisten ongelmien ratkaisuun.
Opintojakson suoritettua opiskelija ymmärtää
• Newtonin lakien merkitys staattisiin ja dynaamisiin järjestelmiin
• Energia käsitteen ja energiansäilymisen merkitys suljetuissa järjestelmissä
• Liikemäärän säilymisen törmäyksissä
ja hän osaa hyödyntää tiedot yksinkertaisten tehtävien ratkaisuun

Sisältö

SI-yksikköjärjestelmä
Liike
• Voimat ja voima vektorit
• Massa ja paino, massan säilyminen
• Newtonin lait ja kiihtyvyys
• Liikeyhtälöt
• Liikemäärä ja Impulssi
• Pyörimisliike ja liikemäärämomentti
• Liikemäärän säilyminen


Energia ja energian säilyminen

• Työ ja teho
• Mekaaninen energia
• Energian säilyminen, esimerkkejä mekaniikasta, lämpöopista ja virtaustekniikasta
Tasapaino
• Mekaaninen tasapaino
• Energia tasapaino

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Kansainvälisyys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h
-Opetustilaisuuteen osallistuminen (vinkkivideot ja tukitilaisuudet keskimäärin) 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Opetus viikoittain viikoilla 43-9(2024). Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat perustiedot fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja taidot yksinkertaisten ongelmien ratkaisuun.
Opintojakson suoritettua opiskelija ymmärtää
• Newtonin lakien merkitys staattisiin ja dynaamisiin järjestelmiin
• Energia käsitteen ja energiansäilymisen merkitys suljetuissa järjestelmissä
• Liikemäärän säilymisen törmäyksissä
ja hän osaa hyödyntää tiedot yksinkertaisten tehtävien ratkaisuun

Sisältö

SI-yksikköjärjestelmä
Liike
• Voimat ja voima vektorit
• Massa ja paino, massan säilyminen
• Newtonin lait ja kiihtyvyys
• Liikeyhtälöt
• Liikemäärä ja Impulssi
• Pyörimisliike ja liikemäärämomentti
• Liikemäärän säilyminen


Energia ja energian säilyminen

• Työ ja teho
• Mekaaninen energia
• Energian säilyminen, esimerkkejä mekaniikasta, lämpöopista ja virtaustekniikasta
Tasapaino
• Mekaaninen tasapaino
• Energia tasapaino

Oppimateriaalit

Kurssin aiheet löytyvät ilmaisesta kirjasta
College Physics for AP® Courses 2e
openstax.org/details/books/college-physics-ap-courses-2e

Suomen kielitaidon kehittyessä opiskelija voi käyttää kirjana
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai

Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 kurssin aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Kansainvälisyys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittain seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla ennen luentoa (jaetaan Itslearningissä).
2. Opiskelijat ottavat osaa luentokertaan, jossa teoria omaksutaan aiheeseen soveltuvilla monipuolisilla oppimistekniikoilla.
3. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
4. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h
-Opetustilaisuuteen osallistuminen (vinkkivideot ja tukitilaisuudet keskimäärin) 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 36. Opetus viikoittain viikoilla 36-50. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opiskelija oppii, mitä on hydrologia ja millaisia ovat hydrologian tutkimusmenetelmät. Opiskelija perehtyy veden ominaisuuksiin ja veden kiertokulkuun. Opiskelija ymmärtää hydrometeorologian perusteet ja perehtyy järvien fysiikkaan. Opiskelija oppii virtaavan veden ominaisuudet, käyttäytymisen erilaisissa uomissa ja perehtyy geohydrologian perusteisiin. Opiskelija oppii sadantaan liittyvät asiat. Opiskelija perehtyy hydrologian merkitykseen tulevaisuudessa.

Sisältö

- Mitä on hydrologia? Hydrologian tutkimusmenetelmät
- Vesi ja veden kiertokulku
- Hydrometeorologia
- Järvien fysiikka
- Uomien virtaukset
- Geohydrologia
- Sadanta
- Hydrologia ja tulevaisyys

Oppimateriaalit

Itsin materiaali.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu. Neljä osiota ja jokaisen osion lopussa automatisoitu testi.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko lukukauden aikana (1.1. - 31.7.2024)

Kansainvälisyys

Verkko-opiskelu ja ohjaus verkossa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Neljä välikoetta Itsissä. Jokaiseen kokeeseen valmistautuminen ja suoritus seitsemän tuntia opiskelijan työtä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Kaikki välikokeet hyväksytysti suoritettu.

Sisällön jaksotus

- Mitä on hydrologia? Hydrologian tutkimusmenetelmät
- Vesi ja veden kiertokulku. Hydrologian tutkimusmenetelmät
- Hydrometeorologia
- Järvien fysiikka
- Uomien virtaukset
- Geohydrologia
- Sadanta
- Hydrologia ja tulevaisyys

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning ja sähköposti.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeet. 4 kappaletta

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

llmatekniikan perusteiden oppiminen käytännön sovelluksia varten.

Sisältö

llmatekniikan perusteiden oppiminen käytännön sovelluksia varten eri aihealueista.
Aihealueet määräytyvät sekä comfort että teollisuuden tarpeista ilmatekniikkaa silmälläpitäen. Pääpaino paperitekniikassa.
Aihealueet
• kostean ilman ominaisuudet ja ilmastointiprosessit
• kanaviston mitoittaminen ja eristaminen
• puhaltimet ja laitoskäyrät
• tilailmastointi ja ilmanjako
• Pumput ja putkistot
• kohdeilmanvaihto ja ilman suodatus
• Säätö- ja mittaustekniikka paperikoneympäristössä

Oppimateriaalit

• Oppimisympäristö ITS-Learning
• Ilmatekniikan suunnitteluopas 1 ja 2 (Valmet)
• jaettu materiaali
• lähijaksoilla jaettava lisämateriaali (laskujen vastauksia ja mahdollisesti täydennystä jaettuun materiaaliin)
• tehtävien ratkaisuja
• kirjallisuusluettelo kunkin aihepiirin prujun aloitussivulla
Asiakkaan mitoitusohjelmistoja

Opetusmenetelmät

ks. pedagogiset toimintatavat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti joulukuussa.
Uusinnat tarpeen mukaan maks 2 krt

Kansainvälisyys

Tunti luennot
Tunti tehtävät
Etätehtävät ja niiden ratkaisut
Pumppauslaboratoriot
Automaatiotekniikka asiakkaan tiloissa

Konstruktiivinen
Kognitiivinen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus 5 op
Opiskelijakuormitus laskennallisesti 135 h tot.

Luentoja 12 kpl
1 kpl pumppulabrat
tentti

Sisällön jaksotus

YRITYKSELLE RÄÄTÄLÖITY OPINTOKOKONAISUUS. EI SAATAVILLA YLEISESTI.

• kostean ilman ominaisuudet ja ilmastointiprosessit
• kanaviston mitoittaminen ja eristaminen
• puhaltimet ja laitoskäyrät
• tilailmastointi ja ilmanjako
• Pumput ja putkistot
• kohdeilmanvaihto ja ilman suodatus
• Säätö- ja mittaustekniikka paperikoneympäristössä

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS ympäristö, sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kokonaispistemäärään joka koostuu
• Tehdyistä etätehtävistä
• Tentistä
Painotus arvioinnissa siten että
• 60% pisteistä etätehtävistä
• 40% pisteistä tentistä
• Alustava kokonaispistemäärä 100 pistettä
Arviointi hyvin suoritettu kun etätehtävät 60% ja tentti 80% suoritettu maksimista

Hylätty (0)

Tentti hylätty

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arviointi hyvin suoritettu kun etätehtävät 60% ja tentti 80% suoritettu maksimista

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää seuraavia insinöörin työhön kuuluvia matemaattisia työvälineitä:
• Lausekkeiden algebrallinen käsittely
• Yhtälöiden, yhtälöryhmien ja epäyhtälöiden ratkaisuperiaatteet
• Funktiot
• Vektorilaskenta ja tekniikan ilmiöiden mallintaminen vektoreiden avulla
• Matriisilaskenta

Sisältö

• Lausekkeet, yhtälöt, epäyhtälöt ja yhtälöryhmät
• Matriisialgebra, käänteismatriisi ja determinantti
• Polynomifunktiot
• Eksponentti- ja logaritmifunktiot
• Trigonometriset funktiot ja radiaanit
• Vektorien perusalgebra

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Taulukkokirja (Esim. MAOL-taulukot tai Tekniikan kaavasto)
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla käytetään flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkanohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla. Opiskelun tueksi järjestetään kuukausittaiset tukitapaamiset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 44 ja 50 TAI kurssitentti viikolla 50.
Osaamista mittaavat testit (vapaaehtoisia), alustavasti viikoilla 39 ja 46.
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2024 aikana (koko kurssin sisältöä mittaava tentti)

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset sekä niissä lasketut tehtävät (osa kurssipisteitä) 50 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 76-80 h
- Osaamista mittaavat osaamistestit (suoritus huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa) 2-4 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-4 h

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen on kaikille pakollinen lähitapaaminen viikolla 36, tiistaina 5.9.

Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat (kokeita lukuunottamatta) joko etätunteja tai hybriditunteja, jolloin samalle tunnille voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.

Kaikille tunneille aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta on siis mahdollista osallistua etänä. Tunneille osallistuminen (aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta) on vapaaehtoista, joten opintojakson voi suorittaa myös opiskelemalla kurssisällöt itsenäisesti tai osallistumalla vain joidenkin aiheiden tunneille.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Viikottaisista laskuharjoituksista max 1p/moniste, maksimissaan kuitenkin 11 p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p, yhteensä max 7p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen viikoittaisista laskuharjoituksista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hyvä suoritus osaamista mittaavissa välitesteissä huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää seuraavia insinöörin työhön kuuluvia matemaattisia työvälineitä:
• Lausekkeiden algebrallinen käsittely
• Yhtälöiden, yhtälöryhmien ja epäyhtälöiden ratkaisuperiaatteet
• Funktiot
• Vektorilaskenta ja tekniikan ilmiöiden mallintaminen vektoreiden avulla
• Matriisilaskenta

Sisältö

• Lausekkeet, yhtälöt, epäyhtälöt ja yhtälöryhmät
• Matriisialgebra, käänteismatriisi ja determinantti
• Polynomifunktiot
• Eksponentti- ja logaritmifunktiot
• Trigonometriset funktiot ja radiaanit
• Vektorien perusalgebra

Oppimateriaalit

Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla hankitaan edellytykset insinöörinkoulutukseen kuuluvien matematiikan ja fysiikan kurssien opiskeluun monimuotoisen opetuksen, ohjattujen laskuharjoitusten, sähköisten Ville-harjoitusten, itsenäisen harjoittelun ja ryhmätyön avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 43 ja 50
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2024 aikana (koko kurssin sisältöä mittaava tentti)

Kansainvälisyys

learning-by-doing, oppimisen tukeminen
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu sekä hyväksytysti suoritettu kurssikoe ja MATLAB-verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 h opiskelijan työtä, jakaantuen keskimäärin
- Yhteiset laskupajat 52 h
- Itsenäinen opiskelu laskumonisteiden ja opasvideoiden avulla noin 3h/moniste = 33 h
- Itsenäinen opiskelu ViLLE:ssä 3h/vk = 20 h
- Kertaus kokeeseen/kokeisiin 16 h
- Koe/kokeet 2-4 h
- MATLAB-ohjelmiston opiskelu 10 h

Sisällön jaksotus

Opintojakson oppitunnit pidetään viikoilla 38-49. Oppitunneilla on läsnäolopakko.


Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (aaro.mustonen@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio Itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia Itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti
- Viikottaisista laskuharjoituksista max 1p/moniste, maksimissaan kuitenkin 12p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 40 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p x 60 % = 6p (max)
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen viikoittaisista laskuharjoituksista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 40 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää seuraavia insinöörin työhön kuuluvia matemaattisia työvälineitä:
• Lausekkeiden algebrallinen käsittely
• Yhtälöiden, yhtälöryhmien ja epäyhtälöiden ratkaisuperiaatteet
• Funktiot
• Vektorilaskenta ja tekniikan ilmiöiden mallintaminen vektoreiden avulla
• Matriisilaskenta

Sisältö

• Lausekkeet, yhtälöt, epäyhtälöt ja yhtälöryhmät
• Matriisialgebra, käänteismatriisi ja determinantti
• Polynomifunktiot
• Eksponentti- ja logaritmifunktiot
• Trigonometriset funktiot ja radiaanit
• Vektorien perusalgebra

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Taulukkokirja (Esim. MAOL-taulukot tai Tekniikan kaavasto)
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla käytetään flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkanohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet alustavasti viikoilla 10 ja 18 TAI kurssitentti viikolla 18.
Uusintamahdollisuudet EY-tekniikan yleisissä uusinnoissa toukokuussa ja kesäkuussa 2024 (koko kurssin sisältöä mittaava tentti)

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset sekä niissä lasketut tehtävät (osa kurssipisteitä) 44 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 87-89 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-4 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan viikoilla 2-18 tiistaisin ja torstaisin.
Tiistain tunnit ovat perehtymistä viikon aiheeseen. Tunnit toteutetaan samanaikaisen hybridin periaatteella eli opiskelija voi osallistua joko kampuksella luokassa tai etänä Teamsillä. Torstaisin on lähilaskupaja (1t).

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja. Syksyllä opintojaksolla Johdatus matematiikkaan ja fysiikkaan jo opittuja taitoja kerrataan sekä aiheiden tuntemusta ja soveltamista laajennetaan ja syvennetään.

Sisältö:
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssien ja polynomien käsittely (myös murtopotenssit ja murtolausekkeet)
- Suureiden verrannollisuus
- 1. ja 2. asteen funktiot yhtälöt
- Yhtälöparien kertaus
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Itsenäisitä laskuharjoituksista ja ViLLE-tehtävistä yhteensä max 18p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssin hyväksytty suoritus numerolla 1 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p. Muut arvosanat tulevat lineaarisella asteikolla. Hyväksytyn kurssipistemäärän lisäksi opiskelijan tulee suorittaa kurssiin kuuluva MATLAB-osuus hyväksytysti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä tai opiskelija ei ole suorittanut kurssin pakollista MATLAB-osiota.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään 88 kurssipistettä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Tavoitteet

After the course the student
- understands the causes and risks of urban flooding
- can see the links between stormwater management solutions, ecosystem services and urban planning
- knows what kind of technical solutions are used in integrated stormwater management and understands how they work
- can evaluate the suitability of different stormwater management options in different basic situations and knows the basics of technical planning

Sisältö

Introduction to sustainable urban stormwater management concepts and it’s applicability in the Baltic Sea region
- Different technologies and methods, basics of dimensioning and planning)
- Stormwater planning in a city, forming functional entities

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Oppiminen tapahtuu osittain itsenäisesti ITs Learningin oppimateriaalien avulla, osittain ryhmätöiden, työpajojen ja kenttävierailujen kautta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Kurssin omat lähitapaamiset 31.10. ja 24.11. yhteensä 6h.

Verkko- ja etäopiskelu: Verkkotapaaminen 22.9. 1h. Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 110 h

Yksilötehtävät:
• Quiz -tentit, hulevesiseminaarien raportointitehtävä (raportti)

Ryhmätehtävä:
• Hulevesisuunnitelman ja toteutuksen arviointi, sisältyy kenttävierailuja, raportti ja esitys työpajassa, jossa mukana kaupungin edustaja

Sisällön jaksotus

Opintojakso aukeaa syyskuun alussa, jolloin verkko-osuutta voi alkaa itsenäisesti suorittamaan.

Sisältö:
1. Intro - hulevesiin liittyvät käsitteet ja perusteet, hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta, luonnonmukaisen hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelut (Arviointi: quiz dead-line 27.9.)
2. Hulevesien hallinnan luontopohjaiset ratkaisut - erilaisten ratkaisujen periaatteet ja toimivuus (Arviointi: quiz dead-line 18.10.)
3. Hulevesisuunnittelu kaupunkitasolla - hulevesiohjelmat, ohjauskeinot, maankäytön suunnittelu, tulvanhallinta (Arviointi: quiz dead-line 1.11.)
4. Hulevesisuunnittelu korttelitasolla - hulevesisuunnittelun työkalut, hulevesisuunnitelmat, käytännön hulevesisuunnittelu (Arviointi: quiz dead-line 15.11.)
5. Hulevesien hallinnan kehitystyö (Arviointi: Raportti ja esitys, palautus 24.11.)
6. Hulevesialan tutkimus ja kehitys (Arviointi: Raportti, palautus 8.12.)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu Quiz -testeistä ja harjoitustehtävistä saatuihin pisteisiin.

Hylätty (0)

Riittämätön pistemäärä ja näyttö kurssin läpäisemiseksi tarvittavasta osaamisesta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan puolet maksimipistemäärästä. Tämä edellyttää kurssin kaikkien tehtävien suorittamista annetun aikataulun mukaisesti.
Tällä tasolla opiskelija ymmärtää hulevesien hallinnan tärkeimmät käsitteet sekä tietää pääpiirteissään miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja tähän käytetään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä. Hän on ottanut selvää asioista perusteellisesti, hyödyntäen myös perus kurssimateriaalin ulkopuolisia lähteitä ja osaa pohtia erilaisten ratkaisujen syitä ja seurauksia.

Tavoitteet

The student knows the basic characteristics of the Baltic sea and has a basic understanding of the environmental problems and their solutions.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys omasta koulutusalasta ja opintojen rakenteesta.

Sisältö

Opintojakso koostuu kokonaisuuksista, joissa:
1.) tutustutaan energia- ja ympäristötekniikan koulutukseen,
2.) tutustutaan oman alan tutkimus- ja kehitystyötä tekeviin Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmiin
3.) tutustutaan oman alan työllistymisvaihtoehtoihin

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee käsittee ainemäärä sen yksikön mooli sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee käsitteen konsentraatio sekä muita pitoisuuteen liittyviä termejä, kuten massaprosentti ja pitoisuusprosentti ja osaa niihin liittyvät peruslaskut. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- molekyylimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
- massaprosenttisuus
- tilavuusprosenttisuus
- prosentti, promille, ppm, ppb
- liuosten valmistamiseen liittyvät laskut
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Soveltuvin osin Tekniikan kemia (2022)
Hanna Hänninen, Maarit Karppinen, Markku Leskelä.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen luokkahuone, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sähköinen loppukoe viikolla 4X. Toteutus akvaariotenttinä, EduCityssä tai Lemminkäisenkadulla. Lisätietoa opintojaksolla.
Uusinnat marraskuussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/lukiokemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Tunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Kotitehtävät (10 krt * n. 6 tehtävää). Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä ja palautettuna.
•Osallistuminen "ex tempore"-laskareihin tunneilla.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- molekyylimassa
- ainemäärä
- liuosten valmistamiseen liittyvät laskut
- konsentraatio
- massaprosenttisuus
- tilavuusprosenttisuus
- prosentti, promille, ppm, ppb
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kommunikointi opettajalle sähköpostitse. Itsiin tulee myös keskustelualue, jossa voi kysyä tehtävistä tai epäselvistä asioista.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikoittaisten kotitehtävien palautus, 75 % tehty ja palautettu. Palautettaessa tehtävien ei tarvitse olla oikein, vaan niissä on keskeistä harjoittelu ja yrittämisen näkyminen (ratkaisut lasketaan yhdessä lähikerroilla).
Loppukoe, jossa 60 % vastauksista oikein.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee käsittee ainemäärä sen yksikön mooli sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee käsitteen konsentraatio sekä muita pitoisuuteen liittyviä termejä, kuten massaprosentti ja pitoisuusprosentti ja osaa niihin liittyvät peruslaskut. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- molekyylimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
- massaprosenttisuus
- tilavuusprosenttisuus
- prosentti, promille, ppm, ppb
- liuosten valmistamiseen liittyvät laskut
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Soveltuvin osin Tekniikan kemia (2022)
Hanna Hänninen, Maarit Karppinen, Markku Leskelä. Kirjaa ei tarvitse ostaa, se löytyy kirjaston Finnasta e-kirjana.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen luokkahuone, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sähköinen loppukoe viikolla 43 tai 44 (sovitaan opintojakson alussa). Toteutus akvaariotenttinä, EduCityssä tai Lemminkäisenkadulla. Lisätietoa opintojaksolla.
Uusinnat marraskuussa ja joulukuussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/lukiokemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Tunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Kotitehtävät (10 krt * n. 6 tehtävää). Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä ja palautettuna.
•Osallistuminen "ex tempore"-laskareihin tunneilla.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- tuloksen ilmoittaminen, yksiköt ja merkitsevät numerot
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opettajan kanssa kommunikointi sähköpostilla. Lisäksi Itsiin tulee keskustelualueita, joissa voi kysyä epäselvistä asioista.

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikoittaisten kotitehtävien palautus, 75 % tehty ja palautettu. Palautettaessa tehtävien ei tarvitse olla oikein, vaan niissä on keskeistä harjoittelu ja yrittämisen näkyminen (ratkaisut lasketaan yhdessä lähikerroilla).
Loppukoe, jossa 60 % vastauksista oikein.

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa insinöörikoulutuksen matematiikan ja fysiikan opinnoissa tarvittavat lähtötiedot ja -taidot.

Sisältö

• Muuttujalausekkeiden käsittely ja sieventäminen
• prosenttilaskenta
• potenssilaskenta (negatiiviset ja murtopotenssit)
• ensimmäisen ja toisen asteen yhtälö, verranto
• geometrian perusteet
• funktion kuvaajien piirtäminen
• mittaustulosten graafinen esittäminen
• graafisten esitysten tulkitseminen
• Suurelaskenta
• SI-järjestelmä
• Yksiköiden käsittely laskuissa
• Kaavanratkaisu fysiikassa, esimerkiksi tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen yhtälöiden käsittely.

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla hankitaan edellytykset insinöörinkoulutukseen kuuluvien matematiikan ja fysiikan kurssien opiskeluun monimuotoisen opetuksen, ohjattujen laskuharjoitusten, sähköisten Ville-harjoitusten, itsenäisen harjoittelun ja ryhmätyön avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kolme osakoetta viikoilla 39, 44 ja 50 TAI yksi koko kurssisällön kattava kurssitentti viikolla 50.

Kevään 2024 alussa kaksi uusintakoetta, joissa voi uusia valinnaisesti kumman tahansa osakokeista tai koko kurssitentin.

Kansainvälisyys

learning-by-doing, oppimisen tukeminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu sekä hyväksytysti suoritettu kurssikoe ja MATLAB-verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 h opiskelijan työtä, jakaantuen keskimäärin
- Yhteiset laskupajat 52 h
- Itsenäinen opiskelu laskumonisteiden ja opasvideoiden avulla noin 3h/moniste = 33 h
- Itsenäinen opiskelu ViLLE:ssä 3h/vk = 20 h
- Kertaus kokeeseen/kokeisiin 16 h
- Koe/kokeet 3-5 h
- MATLAB-ohjelmiston opiskelu 10 h

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen viikolla 36 on kaikille pakollinen lähitapaaminen.
Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat (kokeita lukuunottamatta) joko etätunteja tai hybriditunteja, jolloin samalle tunnille voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.
Lähiosallistumista kampuksella suositellaan opiskelijalle, jolla on pitkä aika matematiikan opiskelusta, vaikeuksia matemaattisissa perusteissa tai vaikeuksia keskittyä/oppia etäopiskelussa.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja. Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
- Suureet ja SI-järjestelmä
- Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot),
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Lineaarinen yhtälöpari
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen kolmion trigonometria
- Erilaiset kulmayksiköt
- Perusteita muiden kappaleiden geometriasta
- Vektorilaskennan perusteet
- Perusteita eksponentti-, logaritmi- ja trigonometrisista funktioista
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti:
- Viikottaisista laskuharjoituksista max 1p/moniste = maksimissaan 1p x 12 = 12p
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 40 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p x 60 % = 6p (max)
- Kolmesta osakokeesta tai yhdestä kurssitentistä max 100p

Kurssipisteiden saaminen viikoittaisista laskuharjoituksista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 40 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä:
- yksiköiden käsittely ja yksikkömuunnokset
- erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- yhtälöparin ratkaiseminen
- vektorilaskennan perusteet

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 40 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös yksiköiden käsittelyn ja yksikkömuunnokset, erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, yhtälöparin ratkaisemisen ja vektorilaskennan perusteet.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja tuntee tärkeimmät jäteveden ja lietteiden käsittelymenetelmät ja –laitteistot
- tuntee biologisten jätevedenkäsittelymenetelmien perusteita
- osaa tehdä yksinkertaisia jäteveden puhdistuslaitosten mitoituslaskelmia
- on perillä jäteveden puhdistuksen merkityksestä ympäristönsuojelussa ja kiertotaloudessa
- on perillä jäteveden ja lietteiden käsittelyn uusista trendeistä Suomessa ja maailmalla
- tuntee vesialan toimijoita ja yrityksiä Suomessa

Oppimateriaalit

Its learningissa jaettu materiaali, (mitoitustehtävässä RIL vesihuolto 1-2)

Opetusmenetelmät

Luennot ja oppimismateriaalit, vierailijaluennot, puhdistamovierailu, tuntitentit (lähitoteutuksena, ryhmä- ja yksilötyöskentelynä), harjoitustyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla on useita pienempiä tenttejä ja harjoitustöitä. Jos et pääse paikalle, kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa/uusia aiempia tuntitenttejä. Koko kurssista järjestetään uusintatentit toteutuksen jälkeen huhti- ja toukokuussa 2024.

Kansainvälisyys

Kurssin runko koostuu lukujärjestykseen merkityistä opetuskerroista, joiden aikana seurataan luentoja, tehdään harjoituksia, keskusteluja tai tuntitenttejä. Aikataulutettujen opetuskertojen lisäksi kurssiin kuuluu itsenäistä opiskelua. Jokainen jakso päättyy tuntitenttiin, jotka tehdään lähitoteutuksena. Osaamisen testaamisen ohella tuntitenttien tärkeänä tavoitteena on syventää osaamista ryhmäkeskustelun avulla ja siksi ne voi suorittaa vain lähitoteutuksena. Jos et pääse paikalle, kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa/uusia aiempia tuntitenttejä.

Kurssin aluksi opiskelijat jakautuvat ryhmiin, jotka pysyvät samana kurssin ajan ja joissa tuntitentit ja harjoitustehtävät tehdään. Ryhmätyöskentelyn tarkoituksena on edistää sosiaalista kanssakäymistä ja tarjota vertaistukea ja -oppimista.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Sisällön jaksotus

Kurssin ensimmäinen lähiopetuskerta on 25.1.2024 ja viimeinen 15.4.2024.
Kurssi rakentuu seuraavista sisältöalueista:
1. Johdanto ja jäteveden puhdistusprosessien perusteet
2. Ravinteiden poisto
3. Aktiivilieteprosessin operointi ja mitoitus
4. Lietteiden käsittely
5. Uudet puhdistusmenetelmät

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla viestitään Itslearning alustan viestitoiminnon avulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy tuntitenttien ja harjoitustöiden yhteenlasketun pistemäärän mukaan.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti tuntitenttejä ja harjoitustöitä. EI ole osoittanut tuntevansa jätevedenkäsittelyn perusteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee jäteveden käsittelyn yleisimmät termit, ymmärtää käsittelyprosessien perusteet ja tietää pääpiirteissään miten jätevedestä poistetaan ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista kuormitusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin jäteveden käsittelyn termistön, ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja osaa kuvata biologiset, kemialliset ja fysikaaliset jäteveden puhdistusprosessit. Hän on osoittanut tenttien ja harjoitusten avulla hallitsevansa kurssilla opetetut asiat hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee erinomaisesti jäteveden käsittelyn termistön, ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja osaa kattavasti kuvata biologiset, kemialliset ja fysikaaliset jäteveden puhdistusprosessit. Hän on osoittanut tenttien ja harjoitusten avulla hallitsevansa kurssilla opetetut asiat erittäin hyvin ja osaa myös soveltaa ja yhdistellä tietojaan muualta saamiinsa tietoihin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
- kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti
- oppii verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyden.
- vahvistaa esiintymistaitojaan

Sisältö

Yrittäjyys ja start-upit kiertotaloudessa. Menestyksekkäät kiertotalousratkaisut globaalisti. Kiertotalouden edut yhteiskunnalle ja organisaatioille. Tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Projektityöt (yksilötehtävä ja ryhmätehtävä) sekä yritysvierailut ja muiden organisaatioiden vierailut.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Kurssin hyväksyminen vaatii, että kaikki osatehtävät on tehty/palautettu aina palautuspäivään mennessä ja kaikki osatehtävät on oltava palautettuna opintojakson päättyessä, ellei erikseen ole sovittu toisin opettajan kanssa ennen toteutuksen päättymistä.

Hyväksyttyä suoritusta ei voi korottaa

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Ryhmätehtävä 60% arvosanasta. Ryhmätehtävässä osat:
- raportti
-pp-esitys
-työn esitys toimeksiantajalle
- vertaisarviointi tiimin kesken

Yksilötehtävä 40% arvosanasta

Sisällön jaksotus

Kurssi alkaa 9.11.2023 ja loppuu 14.12.2023.
Kurssipäivät ovat aina maanantai ja torstai.

Lähiopetusta paikanpäällä ja yritysvierailuita kohteisiin aina 9-12 maanantaisin ja torstaisin.
Iltapäivisin (ma ja to) teette ryhmätyötä ja yksilötyötä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen kautta voi tulla max 20 opiskelijaa

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
- tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuudet
- osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
- kehittää tiimityöskentelytaitojaan

Sisältö

Kiertotalouden liiketoiminnalliset mahdollisuudet materiaalivirtojen eri vaiheissa (raaka-aineista valmistuksen kautta myyntiin ja kulutukseen, josta takaisin eri tasoisiin kiertoihin), kiertojen vuotokohtien tunnistaminen ja poistaminen, kiertotalouden liiketoimintamallit ja ekosysteemit. Kiertotalouden standardi ja sen kehitysvaiheet.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Teorialuennot. Asiantuntijaluennot. Yksilö ja ryhmätehtävät, lukupiirit, tiedon etsiminen ja analysointi sekä tiivistäminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Kurssin hyväksyminen vaatii, että kaikki osatehtävät on tehty/palautettu aina palautuspäivään mennessä ja kaikki osatehtävät on oltava palautettuna opintojakson päättyessä, ellei erikseen ole sovittu toisin opettajan kanssa ennen toteutuksen päättymistä.

Hyväksyttyä suoritusta ei voi korottaa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin sisältö:
1. Kiertotalouden standardi ja mittarit
2. Kiertotaloutta tukevat taloudelliset ja hallinnolliset menetelmät
3. Kiertotalouden mukaiset tuotteet ja palvelut

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa 5.10.2023 ja kestää 4 viikkoa. Kurssi loppuu 6.11.2023.
Lähiopetusta on maanantaisin ja torstaisin klo 09:00-12:00, iltapäivisin on aina yksilö- ja ryhmätehtäviä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen kautta voi tulla max 20 opiskelijaa

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

The course target is to strengthen circular economy thinking and innovations among students in an international setting.

Oppimateriaalit

Ennakkomateriaalia.

Opetusmenetelmät

Innovaatioleiri.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä. Vain leiri.

Kansainvälisyys

Innopedan mukainen toiminnallinen innovaatiotilaisuus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei vaihtoehtoisia toteutustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ennakkoluettavaa ennen leiriä. Itse leiri 16–17.9?.2023.

Sisällön jaksotus

Syyskuussa Turussa järjestetään supermielenkiintoinen kiertotalousleiri 16–17.9?.2023 , josta saa 2 opintopistettä. Voittajajoukkue pääsee ilmaiseksi Japaniin 14.-22.10.

Hae mukaan motivaatiokirjeellä 21.8.2023 mennessä. Kick-off tilaisuus Turku AMK:n tiloissa 4.9.2023. Leirin kieli on englanti ja sen järjestää Turun kaupunki. Leiri on osanottajille ilmainen.

Lisätietoja Piia Nurmi, piia.nurmi@turkuamk.fi Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristö, joka on yhteistyökumppanina leirin järjestelyissä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun kaupunki lähettää sähköpostia.
piia.nurmi@turkuamk.fi voi kysellä asioita.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää lämmönpumppuksen periaatteet energianhyödyntämisessä
- Osaa suunnitella ja mitoittaa pumppausprosessin ja siihen vaadittavan laitteiston
- Kykenee soveltamaan lämpöpumppausporsesseja eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentomateriaali
Kylmälaitoksen suunnittelu, Hakala Pertti 2007
Kylmätekniikka, Aittomäki Antero, 2012

Opetusmenetelmät

Luennot
laskuharjoitukset
simulointiharjoitus
laboratorio

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopussa tentti.
Uusinnat EY-tekniikan yhteisten uusintojen mukaan

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssin valinnaisena suoritustapana huomioidaan TUKES kylmätekniikan pätevyydet

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

normaali opiskelijan työmitoitus
Kurssi laajuus 5 op.

Sisällön jaksotus

Kylmätekniikan perusteet
Lämpöpumppujen perusteet
Laboratorio työskentelyä
Kurssi ajoittuu tammikuun 2023 ja huhtikuun 2023 puolivälin välille

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen tuntityöskentely, jatkuva oppiminen
simulointityön onnistuminen, alan perustyökalujen tuntemus
lasketut harjoitukset ja kotitehtävät, jatkuva oppiminen
Tentti, osaamisen todentaminen

Hylätty (0)

Tenttiarvosana 0
harjoitustyö jää palauttamatta
laboratorioharjoitukset jäävät palauttamatta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen arvosana tentistä
Lasketut harjoitukset erinomaisesti
Laboratoriotyöseloste laadittu erinomaisesti
Aktiivinen osallistuminen oppimisen edistämiseen kokonaisvaltaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää standardisoinnin tarkoituksen ja taustan
- tuntee standardien yleisen rakenteen ja käsitteet
- osaa lukea standardia
- tuntee PDCA-mallin ja riskiperusteisen toimintamallin
- tuntee yleisimmät laatustandardit (ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001)

Sisältö

- Laadunhallinnan periaatteet
- Yleistietoa standardeista
- Yleiset johtamisjärjestelmästandardit

Oppimateriaalit

Itslearning alustalla jaettava materiaali. Sekä standardit ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 450001 (FINNA, SFS Online -palvelu)

Opetusmenetelmät

Opiskelu perustuu itsenäiseen verkko-opiskeluun. Tehtävät tukevat oppimista ja antavat mahdollisuuden testata omaa osaamista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttiä ei ole, arviointi perustuu oppimistehtäviin.

Kansainvälisyys

Itsenäinen opiskelu, yksilötehtävät ja ryhmissä tehtävät tehtävät (vertaisoppiminen)

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson eri teemoihin liittyy opiskelumateriaalia ja erilaisia oppimistehtäviä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on palautettu aikataulussa ja tehty annetun tehtäväkohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakson osioiden suorittaminen on aikataulutettu, ja osiot tulee suorittaa annetussa aikataulussa.

Opintojakso aloitetaan perehtymällä laadunhallinnan ja standardien perusteisiin. Tämän osion suoritettuaan opiskelija siirtyy opiskelemaan standardien ISO 9001 (laadunhallinta), ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) ja ISO 45001 (työterveys ja työsuojelu) sisältöä ja tavoitteita.
Toteutustapa lähiopetus ja verkko-opetus.

Alustava aikataulu: Opintojakson toteutus on aikavälillä vk. 38 - 44. Luentokertoja noin 3 kertaa (12.10.2023, klo 14-15, Suomen Standardisoimisliitto SFS asiantuntijaluento). Pääpaino on itsenäisessä verkko-opiskelussa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu arvioitaviin tehtäviin. Arviointi on hyväksytty / hylätty.
Arviointikriteerit ovat tehtäväkohtaiset, ja ne ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Hylätty (0)

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu. Eikä opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Kykenee soveltamaan termodynamiikkaa lämmönsiirtoprosessien suunnittelussa ja mitoituksessa
- Osaa suunnitella ja mitoittaa lämmönsiirtimiä
- Ymmärtää erityyppisten lämmönsiirtimien ominaisuuksi ja osaa hyväksi käyttää niitä eri sovelluksissa
- Ymmärtää lämmönsiirron merkityksen eri teollisuuden aloilla

Sisältö

Opintojakso sisältää:
- Termodynamiikan sovellusten matemaattisen mallintamisen ja optimoinnin
- Johtuminen, säteily ja konvektion lämmön siirron perusteen sekä niiden soveltaminen ja sovellukset
- Lämmönsiirtimien mitoituksen, suunnittelun ja optimoinnin perusteet
- Tekniset sovellukset

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit
Oppikirjoina ja lähdemateriaaleina:
Lämmönsiirto - Wärmeübertragung - Wagner, Walter ; Ranta, Osmo ; Opetushallitus, Painatuskeskus 1994.
Lämmönsiirto-oppi; Lampinen, Markku J. ; El Haj Assad, Mamdouh ; Kotiaho, Voitto W. Teknillinen korkeakoulu, sovellettu termodynamiikka 2008.

Opetusmenetelmät

Luennot
Harjoitukset
tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopussa tentti
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistusten mukaisesti

Kansainvälisyys

Luennot
Harjoitukset
tentti

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi oppilaitoksen ohjeistuksen mukaan

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali 5 op opiskelijakuormitus

Sisällön jaksotus

Lämmönsiirron ja lämmönsiirtimien kurssi.
Pohjavaatimuksena hyvä osaaminen esim. Virtaus- ja lämmönsiirtotekniikan osioista.
Aiheina mm.
- logaritminen lämpötilaero
- Lämmön siirtyminen erilaisissa tilanteissa
- höyrystyminen
- Lauhtuminen
- eristys
- säteily

Kurssi suositellaan käytäväksi yhdessä kylmätekniikan ja energiatekniikanprosessit kurssien yhteydessä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti
Peppiviestit, Yammer yms. viestintävälineet eivät toimi virallisena viestintäkanavana

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivisuus
Tentti
harjoitustyöt
sekä mahdolliset laboratoriomittaukset arvostellaan kaikki välillä 0-5

Hylätty (0)

Pakolliset laskuharjoitukset jäävät palauttamatta
Tentistä arvosana 0

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen substanssin hallinta
kyky soveltaa oppimista
tentistä 4,5-5
Erinomaisesti suoritetut harjoitustehtävät
Erinomaisesti suoritetut laboratoriomittaukset (jos on)
Aktiivinen osallistuminen

Sisältö

Kurssi on täysin itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti suoritettava verkkokurssi, jonka sisältö keskittyy MATLAB:ssa toimivien simulaatioapuohjelmien (Simulinkin ja Simscapen) käyttöön. Kurssilla suoritetaan MathWorksin ohjattuja verkkokursseja ja näiden lisäksi Itslearningissä olevia simulaatiotehtäviä. Opiskelija hyötyy hankitusta simulaatio-osaamisesta esim. sähkö-, säätö-, ohjaus- ja mittaustekniikan opintojaksoilla.
Kurssin aikana suoritat MathWorksin Simulink Onramp, Simscape Onramp ja Simulink Fundamentals -verkkokurssit, joiden avulla saat vahvan ja monipuolisen pohjan MATLAB Simulinkin käyttöön. Itslearningissä olevilla lisätehtävissä sovellat oppimiasi taitoja simulaatiotehtävien ratkaisussa. MATLAB Onramp -kurssit ovat englanninkielisiä; itslearningissä olevat lisätehtävät ovat suomen kielellä.

Oppimateriaalit

Itslearningissä

Opetusmenetelmät

Opiskelijan itsenäisesti ja omatahtisesti suoritettava 100 % verkkokurssi. Kurssilla ei tarjota opettajan ohjausta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttejä.

Kansainvälisyys

Oppiminen perustuu opiskelijan omaan aktiiviseen suorittamiseen.
Opintojaksolla opittavat MATLAB-simulaatiotaidot ovat työelämässä tarvittavia soveltavia taitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin osatehtäviin (kaikki osatehtävät tulee suorittaa hyväksytysti).

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei vaihtoehtoisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 2 op = 54 h opiskelijan työtä koostuen seuraavista sisällöistä (suoritukseen varattu ohjeellinen aika sulkeissa):
- Suorittamiseen liittyvien ohjelmistojen asennus (1 h)
- Perusharjoituksia Simulinkillä (2 h)
- Simulink Onramp -verkkokurssin suoritus (6 h)
- Lämpötilan mittaus -simulaatio (3 h)
- Säiliön pinnankorkeuden mallintaminen ja säätö (3 h)
- Simscape Onramp -verkkokurssin suoritus (6 h)
- Pinnankorkeuden säätö Simscapella vs Simulinkillä (3 h)
- Termistori -simulaatio (3 h)
- Sähköpiiri -simulaatio Simscapella (3 h)
- Simulink Fundamentals -verkkokurssin suoritus (23 h)
- Palautekysely (1 h)

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien kurssin osatehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Sisällön jaksotus

Kurssi on täysin itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti, aikavälillä 1.9.-15.12.23 suoritettava verkkokurssi, jonka sisältö keskittyy MATLAB:ssa toimivien simulaatioapuohjelmien (Simulinkin ja Simscapen) käyttöön. Kurssilla suoritetaan MathWorksin ohjattuja verkkokursseja ja näiden lisäksi Itslearningissä olevia simulaatiotehtäviä. Opiskelija hyötyy hankitusta simulaatio-osaamisesta esim. sähkö-, säätö-, ohjaus- ja mittaustekniikan opintojaksoilla.

Kurssin aikana suoritat MathWorksin Simulink Onramp, Simscape Onramp ja Simulink Fundamentals -verkkokurssit, joiden avulla saat vahvan ja monipuolisen pohjan MATLAB Simulinkin käyttöön. Itslearningissä olevilla lisätehtävissä sovellat oppimiasi taitoja simulaatiotehtävien ratkaisussa. MATLAB Onramp -kurssit ovat englanninkielisiä; itslearningissä olevat lisätehtävät ovat suomen kielellä.

Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty tehtäväperustaisesti. Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien kurssin osatehtävien hyväksyttyä suorittamista. MATLAB-verkkokurssien hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssien suorittamista vähintään 70–80 %:sti verkkokurssista riippuen, ja suorituksen osoittavien suoritustodistusten (progress report) palautetusta itslearningiin. Itslearningissä olevien simulaatiotehtävien hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 50 % tehtävän pisteistä.

Kurssin edeltävyysehtona on, että olet hyväksytysti suorittanut verkkosisällön ’MATLAB – numeerisen laskennan perusteet’ (esim. osana matematiikan perusopintojasi).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla ei ole tarjolla viestintää opettajan kanssa. Kurssiin liittyvää palautetta annetaan itslearningissä olevalla palautekyselyllä. MATLAB:n asennukseen tai aktivointiin liittyvissä teknisissä ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä servicedesk@turkuamk.fi.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty tehtäväperustaisesti. Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien kurssin osatehtävien hyväksyttyä suorittamista.

MATLAB-verkkokurssien hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssien suorittamista vähintään 70–80 %:sti verkkokurssista riippuen, ja suorituksen osoittavien suoritustodistusten (progress report) palautetusta itslearningiin.

Itslearningissä olevien simulaatiotehtävien hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 50 % tehtävän pisteistä.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut kaikkia kurssin osatehtäviä hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Kurssin edeltävyysehtona on, että olet hyväksytysti suorittanut verkkosisällön ’MATLAB – numeerisen laskennan perusteet’ (esim. osana matematiikan perusopintojasi).

Tavoitteet

After completing the course, student will

· recall the theory and the principles of different photovoltaic cell technologies
· analyze dimensioning and selection of inverters
· evaluate requirements and applications of different components on photovoltaic systems
· apply knowledge for designing of residencial and commercial rooftop photovoltaic systems
· apply fundamentals of installation and quality control in working life circumstances
· evaluate safety issues related to photovoltaic systems

Sisältö

1. Introduction to photovoltaic technologies
2. Introduction to system simulation tools
3. Photovoltaic system topologies
4. Practical photovoltaic design exercises
5. Safety aspects in photovoltaic systems

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

Opiskelija pystyy toimimaan ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän osaa käyttää oman erityisalansa keskeistä sanastoa ja etsii ja soveltaa tietoa englanninkielisistä lähteistä. Hänellä on kielelliset valmiudet kansainvälistyvässä työympäristössä toimimiseen.

Sisältö

Opintojakson sisältö perustuu työelämän viestintätilanteisiin. Ydinosaamisen aihealueet:
- Koulutus ja työnhaku: opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan ja työkokemuksestaan
- Työympäristö ja elinkeinoelämä: opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä asiakaslähtöisesti ja kertoa työpaikastaan, työtehtävistään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Ymmärtää virtausmekaanikan ja sitä soveltavien laitteistojen periaatteet
- Osaa suunnitella erilaisten fluidien putkistoja jakanavistoja sekä piirejä
- Ymmärtää pumppujen ja puhaltimien toiminnnan sekä osaa suunnitella, ylläpitää ja säätää laitteistoja
- Tunnistaa virtausmuodot ja virtauksen aiheuttamat vaikutukset prosesseissa
- Ymmärtää fluidien merkityksen eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentokalvot
Luento PDF liitteineen
Laskutehtävät ja malliratkaisut
Laboratorio ohjeet

Opetusmenetelmät

Opetus luokassa
Itse opiskelumateriaali
Tehtävät
Kotitehtävät
Laboratorio harjoittelu ja siihen liittyvä raportointi 2 kpl
Harjoitustyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Lopputentti kurssin lopussa. a 2x 45 min
Vaihtoehtoisesti kaksi välitenttiä, joista toinen puhallintekniikasta a 2x 45 min ja toinen pumppaustekniikasta. a 2x 45 min
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaan. Huom. rästitenttipäivät ja ajat.

Kansainvälisyys

Opiskelu luokkatilassa
Virtausteknisten ja lämpöteknisten peruslaskujen laskurutiinin opettelua
Itseopiskelemalla materiaaliin tutustuminen ja sitä kautta uuden oppiminen
Laboratoriotyöskelyssä pumppausteknisten ratkaisujen oppiminen, havainnointi ja raportointi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Oppilas ottaa itse asian tarvittaessa puheeksi opettajan kanssa.
Aikaisempien vuosikurssien oppilaat jotka ovat uusimassa, heille järjestetään mahdollisuus tarvittaessa tenttiä koko kurssi kerralla.
Aikaisemmat muiden oppilaitosten erityisesti teknisten korkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen vastaavan sisältöiset kurssit voidaan hyväksilukea joko osittain tai kokonaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistekohtainen kuormitus

Sisällön jaksotus

Pumppu- ja puhallintekniikan perusteita

Perusteiden kertaus
Pumppu ja puhallinlait
Pumppu ja Bernoullin lait
Äänitekniikan perusteita
Avoimen systemin energiatase
Kanavistojen virtaus
Putkistojen virtaus
Pumppujen ja puhaltimien teollisuus konfiguraatioita

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti
Älä käytä Peppi viestittelyä

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiaktiivisuus ja tehdyt tehtävät sekä harjoitustyö.
Jatkuva oppiminen ja näytöt
Kokeella iso painoarvo.
Toistaiseksi ei ole tehty pisteytystä suoritetuista tehtävistä joilla voisi korvata tenttiä.

Hylätty (0)

Jokin tai kaikki osa-alueet kesken tai tekemättä
- Harjoitustyö palautamatta
- Laboratorioraportointi tekemättä
- Tentti arvosana 0

Harjoitustyön myöhässä palauttaminen on lähtökohtaisesti peruste hylkäykseen. Perustelluista syistä myöhäisempi ajankohta sallitaan kun asiasta on reilusti etukäteen sovittu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvioitavia kohteita
- Tenttiarvosana, suuri painoarvo loppuarvostelussa
- Laboratorio raportti palautettu mutta puutteelisena ja korjaamattomana
- Harjoitustyö palautettu puutteelisena

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttiarvosanalla iso painoarvo
Jokin osasuoritus tehty erinomaisesti toisen ollessa heikompi, arvosana päätyy tälle välille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttiarvosana erinomainen 4,5 -5
Tehtävät tehty erinomaisesti
Kotitehtävät tehty eriomaisesti
Laboratorio raportointi tehty erinomaisesti
Harjoitustyö tehty erinomaisesti

Opiskelijan saadessa lopputentistä 4,5 ja muiden osa-alueiden suoritus suoritettu erinomaisesti, voidaan arvosanaa korottaa 5:seen.
Opiskelijan saadessa lopputentistä 5 ja muiden osa-alueiden tehdyt tehtävät vähintää hyvin/erinomaisesti, opiskelija saa arvosanaksi arvosanan 5.

Tavoitteet

- Ymmärtää virtausmekaanikan ja sitä soveltavien laitteistojen periaatteet
- Osaa suunnitella erilaisten fluidien putkistoja jakanavistoja sekä piirejä
- Ymmärtää pumppujen ja puhaltimien toiminnnan sekä osaa suunnitella, ylläpitää ja säätää laitteistoja
- Tunnistaa virtausmuodot ja virtauksen aiheuttamat vaikutukset prosesseissa
- Ymmärtää fluidien merkityksen eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentokalvot
Luento PDF liitteineen
Laskutehtävät ja malliratkaisut
Laboratorio ohjeet

Opetusmenetelmät

Opetus luokassa
Itse opiskelumateriaali
Tehtävät
Kotitehtävät
Laboratorio harjoittelu ja siihen liittyvä raportointi 2 kpl
Harjoitustyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Lopputentti kurssin lopussa. a 2x 45 min
Vaihtoehtoisesti kaksi välitenttiä, joista toinen puhallintekniikasta a 2x 45 min ja toinen pumppaustekniikasta. a 2x 45 min
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaan. Huom. rästitenttipäivät ja ajat.

Kansainvälisyys

Opiskelu luokkatilassa
Virtausteknisten ja lämpöteknisten peruslaskujen laskurutiinin opettelua
Itseopiskelemalla materiaaliin tutustuminen ja sitä kautta uuden oppiminen
Laboratoriotyöskelyssä pumppausteknisten ratkaisujen oppiminen, havainnointi ja raportointi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Oppilas ottaa itse asian tarvittaessa puheeksi opettajan kanssa.
Aikaisempien vuosikurssien oppilaat jotka ovat uusimassa, heille järjestetään mahdollisuus tarvittaessa tenttiä koko kurssi kerralla.
Aikaisemmat muiden oppilaitosten erityisesti teknisten korkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen vastaavan sisältöiset kurssit voidaan hyväksilukea joko osittain tai kokonaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistekohtainen kuormitus

Sisällön jaksotus

Pumppu- ja puhallintekniikan perusteita

Perusteiden kertaus
Pumppu ja puhallinlait
Pumppu ja Bernoullin lait
Äänitekniikan perusteita
Avoimen systemin energiatase
Kanavistojen virtaus
Putkistojen virtaus
Pumppujen ja puhaltimien teollisuus konfiguraatioita

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti
Älä käytä Peppi viestittelyä

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiaktiivisuus ja tehdyt tehtävät sekä harjoitustyö.
Jatkuva oppiminen ja näytöt
Kokeella iso painoarvo.
Toistaiseksi ei ole tehty pisteytystä suoritetuista tehtävistä joilla voisi korvata tenttiä.

Hylätty (0)

Jokin tai kaikki osa-alueet kesken tai tekemättä
- Harjoitustyö palautamatta
- Laboratorioraportointi tekemättä
- Tentti arvosana 0

Harjoitustyön myöhässä palauttaminen on lähtökohtaisesti peruste hylkäykseen. Perustelluista syistä myöhäisempi ajankohta sallitaan kun asiasta on reilusti etukäteen sovittu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvioitavia kohteita
- Tenttiarvosana, suuri painoarvo loppuarvostelussa
- Laboratorio raportti palautettu mutta puutteelisena ja korjaamattomana
- Harjoitustyö palautettu puutteelisena

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttiarvosanalla iso painoarvo
Jokin osasuoritus tehty erinomaisesti toisen ollessa heikompi, arvosana päätyy tälle välille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttiarvosana erinomainen 4,5 -5
Tehtävät tehty erinomaisesti
Kotitehtävät tehty eriomaisesti
Laboratorio raportointi tehty erinomaisesti
Harjoitustyö tehty erinomaisesti

Opiskelijan saadessa lopputentistä 4,5 ja muiden osa-alueiden suoritus suoritettu erinomaisesti, voidaan arvosanaa korottaa 5:seen.
Opiskelijan saadessa lopputentistä 5 ja muiden osa-alueiden tehdyt tehtävät vähintää hyvin/erinomaisesti, opiskelija saa arvosanaksi arvosanan 5.

Tavoitteet

Tutkimuspajassa (Research Hatchery, REHA) oppimista tapahtuu eri tavoin: itseopiskelun ja ohjaamisen kautta mutta myös vertaisoppimalla. Tutkimuspaja on joustava opiskelutapa, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan motivoi työskentelemään kohti päämääriä ja opettaa ottamaan vastuuta.

REHAssa opiskelija substanssin lisäksi pääsee kehittämään innovaatiokompetenssejaan: luovuutta, kriittistä ajattelua, aloitteellisuutta, ryhmätyöskentekyä ja verkostoitumista.

Sisältö

Tutkimuspaja on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty tutkivan oppimisen menetelmä, jossa eri alojen opiskelijoista muodostettu tiimi lähtee ratkomaan työelämälähtöistä, kiertotalouteen liittyvää toimeksiantoa. Toimeksianto ja tutkimuspajan tarve voi nousta myös TKI-hankkeesta tai opiskelijalta itseltään. Tutkimuspajaa vetävät ohjaajat, TKI-hankkeiden työntekijät ja opiskelijatuutorit. Tutkimuspajaa voidaan soveltaa niin suuriin
monivuotisiin kehittämishankkeisiin kuin lyhytkestoisiin ja pienimuotoisiin tutkimuksiin.

Pajan aikana opiskelijat saattavat toimeksiannosta riippuen tehdä vertaiskehittämistä tai selvitystyötä, haastatella asiantuntijoita, käydä vierailuilla tai tehdä tutkimusta. He tapaavat ohjaajaa säännöllisissä tapaamisissa. Lisäksi opiskelijat tapaavat toisiaan itseohjautuvasti ja säännöllisesti (ilman ohjaajaa), joko kasvokkain tai esimerkiksi verkkokokouksena. Tapaamiset voivat olla kerran viikossa, useammin tai harvemmin toimeksiannosta riippuen.

Oppimateriaalit

ISBN 9789522167330 Inkä Mäkiö & Marketta Virta (eds.) (2019) Methods for Circular Economy Teaching – Method Guide and Tool Kit. Course Material from Turku University of Applied Sciences 125.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167330.pdf

9789522164216 Meiju Räsänen & Annariikka Kyllönen (eds.) (2013) Research Hatchery as a Cradle for New Innovators – Handbook for implementation. Course Material from Turku University of Applied Sciences 84. 52 p., 2013
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164223.pdf

Opetusmenetelmät

The Research Hatchery is a model in which a multidisciplinary team of students works to solve a circular economy related brief. The need for the brief can rise from a research, development and innovation project, from a client in work life, or from a student. Research Hatchery is led by coaches,people working in the projects and student tutors. Research Hatcheries can be applied in long lasting development projects and as well as short and smaller research projects.
The tasks completed during the project depend on the brief. They might consist of peer development, information search and analysis, the students might interview experts, make visits and conduct research. In addition, the students meet each other regularly without the coach. This can be done face-to-face or using applications. The meetings can take place once a week or less rarely, depending on the brief.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam. The grade comes from the project work.

You need to do the course tasks in time.

Kansainvälisyys

Innovation pedagogy. This means that in a Research Hatchery (REHA) the learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers. This is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.

All materials in a Microsoft Teams group. Students will be added there in the first start meeting

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

The only way to do the course is to take part in the group work

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

The students work on a real life topic. Students need to decide how to divide the tasks and make a project plan. Then they need to work according to the plan and solve possible challenges. Teacher is there to support the process. End result is a report and a presentation.

Students can work for the project 2-10 ects. One ects is 27h of work.
Working hours are listed by all students in a learning diary.

Sisällön jaksotus

Start meeting 31.1.2024 at 14.30-16.00 in Educity campus.

Other meetings as agreed within the group. The meeting can also be online.

In a Research Hatchery (REHA) the learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers. This is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.
In a REHA students learn about the substance and they also develop their innovation competences: creativity, critical thinking, initiative, group work and networking.

The Research Hatchery is a model in which a multidisciplinary team of students works to solve a circular economy related brief. The need for the brief can rise from a research, development and innovation project, from a client in work life, or from a student. Research Hatchery is led by coaches,people working in the projects and student tutors. Research Hatcheries can be applied in long lasting development projects and as well as short and smaller research projects.
The tasks completed during the project depend on the brief. They might consist of peer development, information search and analysis, the students might interview experts, make visits and conduct research. In addition, the students meet each other regularly without the coach. This can be done face-to-face or using applications. The meetings c

Viestintäkanava ja lisätietoja

Teams.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Self and peer assessment 30%
Teacher assessment 40%
Client assessment 30%

Hylätty (0)

Not taking part in the hatchery project.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

INNOVATION COMPETENCES
1. Creativity
- not able to think beyond the existing ideas, regulations, conventions or contexts
- not able to create or remodel functional alternatives, ideas, products, methods or services independent of their possible usefulness or added value
2. Critical thinking
- not able to thoroughly analyse and evaluate the advantages and disadvantages of ideas taking into account the risk factors involved when they are used for this purpose
3. Initiative
- not able to actively make decisions or take action to initiate positive change
- not able to influence the actions of people creating or implementing ideas
4. Group work
- not able to work effectively with other members of a group
5. Networking
- not able to make use of cooperation with people outside the group
SUBSTANCE
- a poor report with limited input. The presentation made poorly

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

INNOVATION COMPETENCES
1. Creativity
- starting to think beyond the existing ideas, regulations, conventions or contexts
- a little bit able to create or remodel functional alternatives, ideas, products, methods or services independent of their possible usefulness or added value
2. Critical thinking
- starting to understand how to thoroughly analyse and evaluate the advantages and disadvantages of ideas taking into account the risk factors involved when they are used for this purpose
3. Initiative
- starting to actively make decisions or take action to initiate positive change
- a limited ability to influence the actions of people creating or implementing ideas
4. Group work
- starting to be able to work effectively with other members of a group
5. Networking
- limited ability to make use of cooperation with people outside the group
SUBSTANCE
- a rather good report with some input. The presentation made ok

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

INNOVATION COMPETENCES
1. Creativity
- the ability to think well beyond the existing ideas, regulations, conventions or contexts
- the ability to create or remodel functional alternatives, ideas, products, methods or services independent of their possible usefulness or added value
2. Critical thinking
- the ability to thoroughly analyse and evaluate the advantages and disadvantages of ideas taking into account the risk factors involved when they are used for this purpose
3. Initiative
- the ability to actively make decisions or take action to initiate positive change
- the ability to influence the actions of people creating or implementing ideas
4. Group work
- the ability to work effectively with other members of a group
5. Networking
- the ability to make use of cooperation with people outside the group
SUBSTANCE
- a well written report with great input. A clear and well presented presentation

Esitietovaatimukset

Ei edeltävyysehtoja. Sopii kaikkien alojen opiskelijoille.

Tavoitteet

The overarching learning goal is being able to mitigate and solve sustainability problems. Learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers.

The course comprises of five key competencies to be developed and assessed during the course. These key competences are also part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences. Additionally the students will learn more about sustainable development.
Key competences developed on the course:
1.Creativity competence: Having completed the course, the student is able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems. Student is familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence: This project course is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.
3. Systems thinking competence: Having completed the course, the student is able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project. Student can describe given sustainability challenges from multiple perspectives. Students have improved their critical thinking.
4. Strategic competence: Having completed the course, the student is able to create transition and intervention strategies to enact change. Student understands the basic principles of project management and can plan and lead a project from beginning to end. Student feels comfortable using different project management tools and understands the basics of working with companies and other stakeholders. Student is able to reflect on, and deal with, possible risks. Student is able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence: After the course, the student has developed his/her communicative and collaborative skills. Student is able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals. Student understands the basics of projects’ internal and external communications. Student can apply collaborative working methods in his/her work.

Sisältö

Climate change, depleting natural resources, pollution and urbanization pose some of the greatest challenges in the history of humankind. Good solutions are needed now! These so-called wicked problems are so complex that they need actors from all levels of our society working together. Wicked problems are turned into wicked solutions only by strong collaboration between companies, universities, cities and non-governmental organizations (NGOs). This means that future problem-solvers need to know how to work in the middle ground between the business, research and decision-making sectors. On Solutions.now course it is time to put the knowledge learned from books into practice by solving real life challenges related to sustainability issues. The challenges on the course are given by real companies, who want to make a positive impact with their business.

Much of today’s work consists of working in and leading multidisciplinary projects. However, practical project management courses and company collaborations are non-existent in many university studies. Solutions.now course combines problem- and project-based learning methods with sustainability issues, to let students learn the most critical project management skills while gaining valuable working-life experience. At the same time students learn valuable future skills such as tolerating uncertainties and conflicts and balancing with the knowledge learned from the literature and the frame given by the company.

This course is ideally taken after other sustainability courses so that the students already have some basic knowledge of the complexity of sustainability issues. This course offers a practical way to use that knowledge in real life as well as learn new skills in planning and executing sustainability projects. Students work in multi-disciplinary teams, each team dedicated to one sustainability project. They get to experience how it feels like to use their knowledge to make a positive impact on the world.

Oppimateriaalit

Available at Digicampus platform

Opetusmenetelmät

Students work in multi-disciplinary teams, each team dedicated to one sustainability project. They get to experience how it feels like to use their knowledge to make a positive impact on the world. Additionally, there are articles to read, videos to watch etc. online. There will be online meetings with the teachers during the study weeks as well as online meetings with the team.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam.
As this is an online course based on tasks:
- You don't have the possibility to raise your final grade or a grade for an individual task.

Kansainvälisyys

Innovation pedagogy. This means that the learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers. This is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

No alternative ways to do the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks informed on the Digicampus platform

The course is of 5 ECTS so the workload is 135 hours all together.

Sisällön jaksotus

Solutions.now is an e-course (online study course). Course starts on Monday 11.3.2024. The course lasts for 8 weeks so it finalized by 5.5.2024.

There will be online lectures on Mondays and Thursdays during that 8 week period (24 hours).
Other work (111 hours) on the course will also be online but you can do those in your own time; so of that is group work with your team members.

Online lectures:
Monday, 11.3., 9-11 kick-off and introduction of challenges
Thursday, 14.3., 9-12 mentoring
Thursday, 21.3., 9-12 mentoring
Monday, 25.3., 9-11 workshop with companies
Thursday, 4.4., 9-12 mentoring
Monday, 8.4. 9-11 mid-seminar
Thursday, 11.4., 9-12 mentoring
Thursday, 18.4., 9-12 mentoring
Thursday, 25.4., 9-12 mentoring
Monday, 29.4., 9-12 final seminar
Thursday, 2.5., 9-11 feedback session

Viestintäkanava ja lisätietoja

Ei tarjolla avoimessa AMK:ssa eikä Campusonlinessa.

main Turku AMK contact person
Piia Nurmi and you can reach her by email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Self and peer assessment 30%
Teacher assessment 40%
Client assessment 30%

Hylätty (0)

Not taking part or not taking part actively enough

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1.Creativity competence:
Not really able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Poorly familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence:
Not really able to work towards goals and to take responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Not really able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Not really able to describe given sustainability challenges from multiple perspectives.
No so good in critical thinking.
4. Strategic competence:
Not able to create transition and intervention strategies to enact change.
Does not really understands the basic principles of project management and cannot plan and lead a project from beginning to end.
Student feels uncomfortable using different project management tools and does not understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is not able to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is not able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Poor communicative and collaborative skills.
Student is not so able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student does not really understand the basics of projects’ internal and external communications.
Student cannot really apply collaborative working methods in his/her work.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

1.Creativity competence:
Able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence:
Able to work towards goals and to take responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Able to describe given sustainability challenges from multiple perspectives.
Good in critical thinking.
4. Strategic competence:
Able to create transition and intervention strategies to enact change.
Does understands the basic principles of project management and can plan and lead a project from beginning to end.
Student feels comfortable using different project management tools and does understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is able to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Good communicative and collaborative skills.
Student is able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student does understand the basics of projects’ internal and external communications.
Student can apply collaborative working methods in his/her work.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1.Creativity competence:
Able to combine really well knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Very familiar with different creative problem-solving tools and is able to use them well.
2. Initiative competence:
Excellent in working towards goals and taking responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Able to understand very well the structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Able to solve given sustainability challenges from multiple perspectives.
Excellent in critical thinking.
4. Strategic competence:
Very good in creating transition and intervention strategies to enact change.
Does understands the principles of project management very well and can plan and lead a project from beginning to end.
Student feels very comfortable using different project management tools and does understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is very capable to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is very capable to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Very good communicative and collaborative skills.
Student is very capable to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student is very good in projects’ internal and external communications.
Student can very well apply collaborative working methods in his/her work.

Esitietovaatimukset

Studies on climate issues (like the Climate.now basics) or similar studies.

Tavoitteet

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.
Opintojakson jälkeen osaat
• toimia oman alasi viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• kehittää omia viestinnällisiä valmiuksiasi
• ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja ammattialan käytännöt.

Sisältö

oman alan ammattitekstien analyysi, tulkinta ja kirjoittaminen
• asiatyylin tunnuspiirteet
• työelämän puheviestintätilanteet
• omien viestintätaitojen arviointi
• palautteen anto ja vastaanotto.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022.

Opetusmenetelmät

Kirjalliset etätehtävät ja suulliset keskusteluharjoitukset verkossa

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Viestintäkanava ja lisätietoja

Teams

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022.

Opetusmenetelmät

Kirjalliset etätehtävät ja suulliset keskusteluharjoitukset verkossa

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Viestintäkanava ja lisätietoja

Teams

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022.

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähkötekniikan perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata sähköjärjestelmän (tuotanto, verkko, sähkönkäyttö) toiminnan yleisellä tasolla
- tuntee kolmivaihejärjestelmän perusteet ja osaa laskea yksinkertaisia kolmivaihejärjestelmään liittyviä tehtäviä
- osaa kuvata tärkeimpien sähköteknisten komponenttien, laitteiden ja kytkentöjen toimintaa sekä tuntee niiden sovelluksia ja käyttökohteita
- tuntee tärkeimpiä tehoelektroniikan sovelluksia sekä niiden käyttökohteita
- on tutustunut sähköasennuksiin liittyviin sähköturvallisuusvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen
- osaa suorittaa monipuolisesti mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla

Sisältö

- sähkötekniikan peruskäsitteet
- sähköjärjestelmän rakenne, kolmivaihejärjestelmä
- sähkökoneet
- tehoelektroniikan sovelluksia
- sähköasennukset, sähköturvallisuus
- sähkömittaukset

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot sähköstä ja magnetismista. Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää sähkön ja magnetismin merkityksen sähköteknisten koneiden ja laitteiden toiminnassa.

Sisältö

Sähköstatiikka: sähkövaraus ja varauksen säilymislaki, Coulombin laki, sähkökenttä, Gaussin laki, potentiaali, jännite, kapasitanssi
Sähködynamiikka: varausten liike, sähkövirta, johtavuus, resistanssi, Ohmin laki, Joulen laki, Kirchhoffin lait, tasasähköpiirit, sähkövirta puolijohteessa
Sähkömagnetismi: Faradayn laki, Lenzin laki, Amperen laki, virtajohdin magneettikentässä, käämi, induktanssi, generaattori, vaihtovirta, vaihtovirtapiirit, magneettiset materiaalit

Oppimateriaalit

Kurssin oppimisalustalla Itslearningissa julkaistava materiaali
- videoluennot
- kurssimoniste
- videot demonstraatioista

Kurssin aiheiden opiskelussa voi käyttää tukena OpenStax-sivustolta ilmaiseksi löytyvää oppikirjaa: College Physics 2e lukujen 18-23 osalta ( https://openstax.org/details/books/college-physics-2e= ).

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu
Ohjatut harjoitukset
Laboratoriotyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta ilmoitetaan kurssin alussa.

Kansainvälisyys

Opintojaksolla teoria käydään läpi opettajavetoisilla luennoilla, joiden tueksi suositellaan teorian läpikäymistä etukäteen oppimisalustan ohjeiden ja linkkien mukaisesti. Lähituntien aikana tehtävien ja ongelmien ratkaisuun saa apua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on viikottaisia tehtäviä eri aihepiireistä sekä tentti.
Opiskelijan kokonaistyömäärä on noin 110 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käydään läpi sähköfysiikan keskeisimmät teemat painottaen energia- ja ympäristötekniikan näkökulmaa.
- sähköstatiikka
- tasavirtapiirit
- sähkömittaukset
- puolijohteet
- magnetismi ja sähkömagneettinen induktio
- vaihtovirta ja vaihtovirtapiirit
Edellä mainituista aihepiireistä painotetaan tasavirtapiirejä, sähkömagneettista induktiota ja vaihtovirtaa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentin lisäksi laboratoriotyöt ja kurssialustalla julkaistut pienimuotoiset testit on suoritettava hyväksytysti. (Alustava suunnitelma, pisterajat arvosanoille lisätään kurssin alkaessa.)

Hylätty (0)

Opiskelija tuntee sähköfysiikan perusilmiöitä heikosti. Teorioiden soveltaminen käytännön tilanteisiin on puutteellista.
Sähköfysiikkaan liittyvän terminologian tuntemuksessa ja käytössä on selkeitä puutteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee vähintään tasasähköön liittyvät keskeiset käsitteet ja ilmiöt sekä osaa ratkaista tasavirtapiireihin liittyviä suureita yksinkertaisissa tapauksissa. Opiskelija osaa tarkastella ja ratkaista sähkötehoon ja -energiaan liittyviä ongelmia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee laajasti sähköfysiikkaan liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä. Hän tuntee vähintään tasa- ja vaihtosähköön liittyvät keskeiset käsitteet ja ilmiöt sekä osaa ratkaista kyseisiin virtapiireihin liittyviä suureita yksinkertaisissa tapauksissa. Opiskelija tuntee passiivisten komponenttien: vastuksen, kondensaattorin ja kelan toiminnan sekä osaa määrittää resistanssin, kapasitanssin ja induktanssin arvot kyseisille komponenteille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kattavasti sähköfysiikkaan liittyvät käsitteet ja ilmiöt. Tasa- ja vaihtosähkön lisäksi hän tuntee myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvät keskeiset käsitteet ja ilmiöt sekä osaa ratkaista niihin liittyviä laskutehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee sähköenergiamarkkinoiden rakenteen ja keskeiset toimintaperiaatteet sekä osaa selittää miten Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat
- osaa esittää miten sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä, miten säätö- ja tasesähkömarkkinat toimivat sekä soveltaa oppimaansa sähköntuotannon myynnin suunnittelussa
- tunnistaa keskeiset sähkökauppaan liittyvät riskit sekä osaa luetella niiden hallintaan käytettyjä keinoja
- tuntee verkkopalvelumaksujen hinnoitteluperiaatteita ohjaavan lainsäädännön ja sääntelymallin
- tunnistaa sähkömarkkinoihin liittyviä kehitysnäkymiä

Sisältö

1. Sähkömarkkinoiden rakenne ja keskeiset toimijat
2. Sähkön hinnan muodostuminen, kaupankäynti ja tasesähkökauppa, taseselvitys
3. Sähköpörssin tuotteet ja sähkökaupan riskienhallinta
4. Sähköverkkoihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelymallit

Oppimateriaalit

Luennoilla ja kurssin oppimisalustalla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ryhmätyöskentely
Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohdasta tarkempaa tietoa opintojakson alussa.

Kansainvälisyys

Opintojaksolla korostuu opiskelijan oma työskentely ja aiheiden opiskelu annetusta materiaalista.
Myös aktiivinen osallistuminen harjoituksiin on keskeinen osa opintojaksoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin suoritus muodostuu kolmesta ryhmätyönä tehtävästä harjoitustyöstä, pienemmistä monivalintatyyppisistä tehtävistä sekä tentistä.
Kokonaistyömäärä on noin 80 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käsitellään sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaa:
- sähköverkkotoiminta
- reservimarkkinat
- sähkökauppa

Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja roolit sekä sen osa-alueiden tehtävät osana kokonaisuutta
- tunnistaa sähköverkkotoimintaa ohjaavan lainsäädännön, osaa hakea siihen liittyvää tietoa ja soveltaa sitä käytännön tilanteisiin
- tuntee reservimarkkinoiden rakenteen ja sen keskeisimmät tuotteet sekä osaa arvioida eri tuotteiden soveltuvuutta käytännön tilanteisiin
- tunnistaa sähkökaupan markkinapaikat, osaa kuvata niiden toimintaa sekä osaa hakea ja soveltaa sähkökauppaan liittyvää tietoa

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettaviin harjoitustehtäviin sekä tenttiin. Harjoitustehtävien ja tentin painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakennetta ja/tai ei tunne sen keskeisimpiä toimintamalleja.
Opiskelija ei osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytännön tilanteissa.
Opiskelija ei tunne alan terminologiaa tai käyttää sitä puutteellisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa yksinkertaisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija tuntee alan terminologiaa mutta sen käyttö on jossain määrin puutteellista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tavallisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija osaa käyttää alan terminologiaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa vaativammissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija käyttää alan terminologiaa luontevasti ja ammattimaisesti.

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähkötekniikan perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata sähköjärjestelmän (tuotanto, verkko, sähkönkäyttö) toiminnan yleisellä tasolla
- tuntee kolmivaihejärjestelmän perusteet ja osaa laskea yksinkertaisia kolmivaihejärjestelmään liittyviä tehtäviä
- osaa kuvata tärkeimpien sähköteknisten komponenttien, laitteiden ja kytkentöjen toimintaa sekä tuntee niiden sovelluksia ja käyttökohteita
- tuntee tärkeimpiä tehoelektroniikan sovelluksia sekä niiden käyttökohteita
- on tutustunut sähköasennuksiin liittyviin sähköturvallisuusvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen
- osaa suorittaa monipuolisesti mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla

Sisältö

- sähkötekniikan peruskäsitteet
- sähköjärjestelmän rakenne, kolmivaihejärjestelmä
- sähkökoneet
- tehoelektroniikan sovelluksia
- sähköasennukset, sähköturvallisuus
- sähkömittaukset

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Oppikirjaksi soveltuu osittain sama kirja, joka on käytössä Sähköfysiikka kurssilla:
Ahoranta: Sähkötekniikka. SanomaPro.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan opintojakson alussa.

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on sekä laajempia ryhmässä tehtäviä harjoitustehtäviä että oppimisalustalla julkaistavia monivalintatehtäviä.
Laboratoriotöitä on kaksi kappaletta ja niihin liittyy sekä esitehtävät että palautettava työselostus.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustaan sähkötekniikan perusteisiin energia- ja ympäristötekniikan näkökulmasta, jolloin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää sähköjärjestelmän ja sen keskeisimpien komponenttien toimintaa:
- sähköjärjestelmän rakenne
- sähkön tuotanto, voimalaitostyypit
- sähköverkot ja kolmivaihejärjestelmä
- sähkön käyttö
- sähköjärjestelmän keskeiset komponentit: muuntajat, pyörivät koneet, suuntaajat

Tavoitteena on saavuttaa hyvä kokonaiskuva sähköenergiaan liittyvästä tekniikasta sekä luoda pohjaa mahdollisille sähköenergiaan liittyville ammattiopinnoille.

Viestintäkanava ja lisätietoja

avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin, laboratoriotöiden selostuksiin sekä tenttiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähköjärjestelmän rakennetta ja sen keskeisiä komponentteja.
Opiskelijan tuntemus sähköjärjestelmän komponenteista ja niiden toimintaperiaatteista on puutteellista.
Opiskelija ei osaa kunnolla ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.
Opiskelija ei tunne sähköjärjestelmään liittyvää keskeistä terminologiaa eikä osaa käyttää sitä oikein sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee suurimman osan sähköjärjestelmän keskeisistä komponenteista sekä niiden toimintaperiaatteet.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvää keskeistä terminologiaa ja osaa jossain määrin käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmän keskeisten komponenttien toimintaperiaatteet ja niiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä perustason tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvän keskeisen terminologian ja osaa käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmän komponenttien toimintaperiaatteita laajasti sekä niiden tärkeimmät tunnusluvut.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä soveltavia tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvän keskeisen terminologian laajasti ja osaa käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä ammattimaisesti.

Tavoitteet

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähkötekniikan perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata sähköjärjestelmän (tuotanto, verkko, sähkönkäyttö) toiminnan yleisellä tasolla
- tuntee kolmivaihejärjestelmän perusteet ja osaa laskea yksinkertaisia kolmivaihejärjestelmään liittyviä tehtäviä
- osaa kuvata tärkeimpien sähköteknisten komponenttien, laitteiden ja kytkentöjen toimintaa sekä tuntee niiden sovelluksia ja käyttökohteita
- tuntee tärkeimpiä tehoelektroniikan sovelluksia sekä niiden käyttökohteita
- on tutustunut sähköasennuksiin liittyviin sähköturvallisuusvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen
- osaa suorittaa monipuolisesti mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla

Sisältö

- sähkötekniikan peruskäsitteet
- sähköjärjestelmän rakenne, kolmivaihejärjestelmä
- sähkökoneet
- tehoelektroniikan sovelluksia
- sähköasennukset, sähköturvallisuus
- sähkömittaukset

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Oppikirjaksi soveltuu osittain sama kirja, joka on käytössä Sähköfysiikka kurssilla:
Ahoranta: Sähkötekniikka. SanomaPro.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan opintojakson alussa.

Kansainvälisyys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on sekä laajempia ryhmässä tehtäviä harjoitustehtäviä että oppimisalustalla julkaistavia monivalintatehtäviä.
Laboratoriotöitä on kaksi kappaletta ja niihin liittyy sekä esitehtävät että palautettava työselostus.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustaan sähkötekniikan perusteisiin energia- ja ympäristötekniikan näkökulmasta, jolloin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää sähköjärjestelmän ja sen keskeisimpien komponenttien toimintaa:
- sähköjärjestelmän rakenne
- sähkön tuotanto, voimalaitostyypit
- sähköverkot ja kolmivaihejärjestelmä
- sähkön käyttö
- sähköjärjestelmän keskeiset komponentit: muuntajat, pyörivät koneet, suuntaajat

Tavoitteena on saavuttaa hyvä kokonaiskuva sähköenergiaan liittyvästä tekniikasta sekä luoda pohjaa mahdollisille sähköenergiaan liittyville ammattiopinnoille.

Viestintäkanava ja lisätietoja

avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin, laboratoriotöiden selostuksiin sekä tenttiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähköjärjestelmän rakennetta ja sen keskeisiä komponentteja.
Opiskelijan tuntemus sähköjärjestelmän komponenteista ja niiden toimintaperiaatteista on puutteellista.
Opiskelija ei osaa kunnolla ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.
Opiskelija ei tunne sähköjärjestelmään liittyvää keskeistä terminologiaa eikä osaa käyttää sitä oikein sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee suurimman osan sähköjärjestelmän keskeisistä komponenteista sekä niiden toimintaperiaatteet.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvää keskeistä terminologiaa ja osaa jossain määrin käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmän keskeisten komponenttien toimintaperiaatteet ja niiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä perustason tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvän keskeisen terminologian ja osaa käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähköjärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset komponentit.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmän komponenttien toimintaperiaatteita laajasti sekä niiden tärkeimmät tunnusluvut.
Opiskelija osaa ratkaista sähköjärjestelmään liittyviä soveltavia tehtäviä.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmään liittyvän keskeisen terminologian laajasti ja osaa käyttää sitä sähköjärjestelmään liittyvässä viestinnässä ammattimaisesti.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on luoda riittävä perusta sähkövoimatekniikan ammattiopinnoille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

osaa analysoida tasa- ja vaihtovirtapiirejä sekä ratkaista niihin liittyviä sähköisiä suureita (jännite, virta, teho, energia)

osaa tulkita vaihtovirtapiirien tarkastelussa käytettyjä osoitinsuureita ja ratkaista niiden avulla yksinkertaisia vaihtovirtapiirejä

tuntee yleisimmät jakelujärjestelmät ja niiden vikatyypit sekä osaa analysoida erilaisia vikatilanteita

tuntee sähköverkkojen rakenteen ja osaa mitoittaa yksinkertaisia sähköverkkoja sekä tasa- että vaihtojännitteellä

on tutustunut sähkövoimajärjestelmien mittauksiin

Sisältö

Tasa- ja vaihtovirtapiirien analysointi

Vaihtovirtapiirien osoitinlaskenta

Jakelujärjestelmät

Sähköjärjestelmien vikatyypit

Sähkövoimajärjestelmän rakenne

Sähkövoimajärjestelmän mitoitus

Sähkövoimajärjestelmän mittaukset (laboratoriotyö)

Opetusmenetelmät

Luennot ja laskuharjoitukset
Tietokonesimuloinnit
Ryhmätyöskentely
Laboratoriotyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan kurssin aloituskerralla.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö:
- kertausta sähköön liittyvistä perussuureista ja lainalaisuuksista
- tasa- ja vaihtovirtapiirien analysointi
- vaihtovirtapiirien osoitinlaskenta
- jakelujärjestelmät
- sähköjärjestelmien vikatyypit
- sähkövoimajärjestelmän rakenne
- sähkövoimajärjestelmän mitoitus
- sähkövoimajärjestelmän mittaukset (laboratoriotyö)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin viestintäkanavana toimii Itslearning.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Palautettavat harjoitustehtävät ja lopputentti.
Arviointiperusteet kuvataan tarkemmin kurssin aloituskerralla ja Itslearning-oppimisalustalla.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne tasa- ja vaihtovirtapiirien keskeisimpiä käsitteitä.
Opiskelija ei tunne sähkövoimajärjestelmän vikatyyppejä.
Opiskelija ei osaa kuvata sähköjärjestelmän rakennetta eikä tunne sen keskeisimpiä komponentteja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee tasa- ja vaihtovirtapiireihin liittyvät keskeisimmät suureet ja käsitteet.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmien keskeisimmät vikatyypit.
Opiskelija osaa kuvata sähkövoimajärjestelmän rakenteen ja keskeisimmät komponentit.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa analysoida tasa- ja vaihtovirtapiirien toimintaa tavallisissa tapauksissa.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmien keskeisimmät vikatyypit ja osaa kuvata niihin liittyvät suojausmenetelmät.
Opiskelija tuntee sähkövoimajärjestelmän keskeisimmät komponentit ja osaa mitoittaa niitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida tasa- ja vaihtovirtapiirien toimintaa myös haastavammissa tapauksissa.
Opiskelija tuntee sähköjärjestelmien vikatyypit ja osaa laskea vikavirtojen suuruuksia sekä asetella suojalaitteiden asetuksia.
Opiskelija osaa suunnitella sähkövoimajärjestelmiä perustapauksessa.

Esitietovaatimukset

- Sähkötekniikan perusteet, Sähköfysiikka

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lämpöopin ja termodynamiikan soveltamiseen koneiden, laitteiden sekä prosessien mitoituksessa ja laskennassa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- laskea aineiden ja rakenteiden lämpölaajenemisen
- määrittää kaasujen ja höyryjen tilan ihannekaasuyhtälön sekä erilaisten höyrytaulukoiden ja tilapiirrosten avulla
- soveltaa termodynamiikan pääsääntöjä sekä kaasujen ja höyryjen tilanmuutoksia mäntä- ja virtauskoneiden laskennassa
- määrittää lämpövoimakoneen termisen hyötysuhteen sekä lämpöpumpun ja jäähdytyskoneen tehokertoimen
- arvioida erilaisten koneiden energiatehokkuutta
- tutkia termodynamiikan ilmiöitä mittausjärjestelyin

Sisältö

paine, lämpötila, mittaaminen
- lämpölaajeneminen
- lämpökapasiteetti
- lämpömäärä
- kaasujen ja höyryjen tilanmuutokset
- energiatase, terminen hyötysuhde
- termodynaamisten koneiden toimintaperiaatteet ja kiertoprosessit
- kostea ilma
- termodynamiikan suureisiin liittyvät mittaukset ja tulosten raportointi

Oppimateriaalit

Insinöörin FYSIIKKA(AMK), Osa I (Hautala, Peltonen)
Verkko-oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistava oppiminen, käänteinen oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Alustavasti välikokeet viikoilla 12 ja 17 tai vaihtoehtoisesti kurssitentti viikolla 17.
Uusintamahdollisuudet EY-tekniikan yleisissä uusintakokeissa toukokuun ja kesäkuun uusinnoissa.

Kansainvälisyys

Opiskelijan omaan aktiivisuuteen, kokemukseen ja tiedon rakentamiseen perustuvat menetelmät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osaamisen näyttö teoriakokeella

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135t jakautuu seuraavasti
- Teoriatunnit ja laskuharjoitukset 36t
- Labratyöt 6t
- Koe 2-4t (riippuen siitä tekeekö kaksi välikoetta vai yhden kurssitentin)
- Itsenäinen opiskelu 89-91t

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu tiistaisin ja perjantaisin viikoilla 7-17.

Opintojaksolla tutustutaan termodynamiikan ilmiöihin sekä harjoitellaan niihin liittyviä laskuja ja mittauksia fysiikan näkökulmasta. Perjantain tunnit ovat etänä pidettäviä teoriatunteja viikon aiheesta. Samalla kerrataan edellisviikon laskuissa epäselviksi jääneitä asioita. Tiistaisin on lähilaskupaja (1t) kummallekin ryhmälle erikseen.

Teoriatuntien lisäksi opintojakso sisältää kolme pakollista lähilabratyötä, jotka toteutetaan kolmena keskiviikkona (viikoilla 10,11 ja 13) pienryhmissä. Labratöiden alustavat aiheet: Termistorin resistanssin lämpötilariippuvuus, lämmönjohtavuus ja kalorimetria. Yhden labratyön voi halutessaan korvata MATLAB Simulink-ohjelmistolla tehtävällä etälabratyöllä termistorin resistanssin lämpötilariippuvuudesta.

Sisältö
- Termofysiikan/termodynamiikan perussuureet, kaavat, yksiköt, paine, noste
- Termodynaaminen systeemi, lämpötila ja lämpölaajeneminen
- Lämpökapasiteetti, lämpöenergia ja energian siirtyminen
- Olomuodon muutokset ja energia olomuodon muutoksissa
- Nesteiden ja kaasujen virtaukset, virtausyhtälöt
- Nesteen viskositeetti
- Ideaalikaasun tilanyhtälö
- Termodynamiikan I ja II pääsääntö
- Kaasujen kiertoprosessit
- Lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaate
- Kostean ilman fysiikan perusteet ja Mollier-käyrästö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Väylä: 3 opiskelijan kiintiö
Opintojakson tärkeimmät ilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Opiskelijoiden toivotaan olevan yhteydessä opettajaan ensisijaisesti sähköpostitse. Myös tuntien yhteydessä voi avoimesti kysyä ja keskustella asioista.
Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan its-kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 kokeen/kokeiden perusteella (max 100p). Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, suoritetaan kurssi tentillä joko varsinaisena tenttipäivänä tai uusinnassa.

Itsenäisesti suoritettavilla ViLLE-laskuharjoituksilla on mahdollista saada kerätä max 12p (vastaa numeron korotusta kokeen arvosanaan). Labrojen ennakkotehtävillä on mahdollista kerätä max 6p (vastaa puolen numeron korotusta kokeen arvosanaan).

Kurssiin kuuluvat kolme labratyötä on myös kaikki suoritettava hyväksytysti (aktiivinen työskentely labrassa ja hyväksytysti täytetty mittauspöytäkirja).

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p tai opiskelija ei ole suorittanut pakollisia labratöitä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosanaan 1 vaaditaan noin 40 % kurssipisteistä = 40p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 2 vaaditaan noin 52 % kurssipisteistä = 52p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 1-2 tasoinen osaaminen tarkoittaa termodynamiikan perusilmiöiden tuntemusta ja termodynamiikan perussuureisiin liittyvie laskujen hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanaan 3 vaaditaan noin 64 % kurssipisteistä = 64p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)
Arvosanaan 4 vaaditaan noin 76 % kurssipisteistä = 76p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 3-4 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisen tason osaamisen lisäksi ymmärrystä kaasun prosesseista ja termodynamiikan pääsäännöistä sekä näihin aiheisiin liittyvien laskukaavojen soveltamisen osaamista erilaisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanaan 5 vaaditaan noin 88 % kurssipisteistä = 88 p ja hyväksytysti suoritetut labratyöt (3 kpl)

Arvosanan 5 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisten tasojen osaamisen lisäksi virtauksiin liittyvää laskuosaamista, erityisesti Bernoullin yhtälön soveltamista erilaisissa tilanteissa ja/tai lämpö- ja kylmäkoneiden toimintaperiaatteen ja kiertoprosessien tuntemusta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa Microsoft Exceliä opinnoissaan sekä AMK:n Word-raporttipohjaa ja PowerPoint – esitysgrafiikan perusteet.

Sisältö

Sisältö:
• Excelin perustoiminnot (muokkaus, asetukset)
• Excelin perusfunktiot
• Aineiston kuvaaminen Excelin kaavioiden avulla
• Word-raporttipohjan käyttö
• PowerPointin perusteet

Oppimateriaalit

Opetusvideot ja oppimisympäristöön linkitetty muu sähköinen oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Kurssi perustuu opiskelijan aktiiviseen itseopiskeluun harjoitusten avulla. Harjoitukset eivät ole pakollisia, mutta niillä voi kerätä pisteitä kurssiarvosanaan. Lisäksi ne rytmittävät aiheen opiskelua. Opettaja järjestää viikoittaisia tapaamisia, joissa käydään läpi harjoitusten yleisimpiä virheitä ja opiskelijoiden kysymyksiä viikon aiheesta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

- Osaamista mittaava koe vk 43

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning

Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle itsenäisiä tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.

Opintojaksolla opittavat taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.

Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

- Kertaustehtävien ja kokeen itsenäinen suorittaminen (kurssikokeen voi tehdä muun ryhmän mukana viikolla 43 tai opettajan kanssa sovittuna muuna ajankohtana)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen itsenäisiin tehtäviin, etätapaamisiin ja loppukokeeseen.
- Lähi- ja verkkotapaamiset 15 h
- Tapaamisiin liittyvät tehtävät 15 h
- Kertaustehtävät ja kertaus kokeeseen 16 h
- Näyttökoe 2 h
- PowerPoint-esityksen laatiminen 6 h

Arvioitavat tehtävät
- Vapaaehtoiset viikkotehtävät, joilla voi kerätä pisteitä kurssiarvosanaan
- Pakolliset kertaustehtävät MS Word ja Excel (HKS/täydennettävä)
- Lopputehtävä esitysgrafiikasta (MS PowerPoint), voi olla ryhmätehtävä (HKS/Täydennettävä)
- Loppukoe tekstinkäsittelystä (MS Word) ja taulukkolaskennasta (MS Excel), arvioidaan numeerisesti 0-5.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustunnit viikolla 36 ja koe viikolla 43 pakollisina lähitapaamisina. Muut tunnit vapaaehtoisina etäohjauksina Teamsissä.

Opiskelun tueksi on laadittu Itslearning-oppimisympäristöön laaja ohje- ja apupaketti. Itsenäistä opiskelua tuetaan aiheittain teemoitetuilla viikoittaisilla etäohjaustapaamisilla opettajan kanssa.

Alustava aikataulu:
• vk 36 (lähi): Opintojakson esittely, oppilaitoksen IT-järjestelmät, verkkotapaamisten välineet ja käytännöt
• vk 37 (etä): Perustekstinkäsittely ja asiakirjastandardi MS Word
• vk 38 (etä): Taulukkolaskennan perusteet MS Excel
• vk 39 (etä): Taulukkolaskenta MS Excel: monimuotoinen laskenta
• vk 40 (etä): Pitkien laskentataulukoiden käsittely MS Excel, Julkaisutasoinen kirjoittaminen MS Word
• vk 41 (hybridi): AMK:n valmiin raporttipohjan käyttö, vinkit itsenäiseen PowerPoint-tehtävään
• vk 42 (etä): Kertaus itsenäisesti, kertaustehtävien palautus
• vk 43 (etä+lähi): Yhteiset kertaustunnit (etä) ja loppukoe auditoriossa (lähi)

Itsenäisesti opiskeltava aihealue: Esitysten laadinta MS PowerPoint-, Prezi- tai muulla vastaavalla ohjelmalla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytetyt ohjelmistot: MS Teams, MS Office -työpöytäsovellukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikolla 43 suoritettava, Word- ja Excel -osaamista mittaava koe arvioidaan numeerisesti 0-5.
Kokeen maksimipisteet ovat 100 p, josta 40 p tulee Wordin näyttökokeesta ja 60 p Excelin näyttökokeesta. Numeroon 1 vaaditaan noin puolet kokeen pisteistä kummastakin kokeesta (20 ja 30 p). Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Kokeen lisäksi opiskelijan on hyväksytysti suoritettava seuraavat pakolliset, itsenäiset tehtävät:
- Kertaustehtävät MS Word ja Excel (HKS/täydennettävä). Nämä tulee olla palautettuna ennen kokeesseen osallistumista.
- Sähköinen esitys (MS PowerPoint tai Prezi), voi olla ryhmätehtävä (HKS/Täydennettävä)

Vapaaehtoisilla, tapaamisiin liittyvillä kotitehtävillä on mahdollista kerätä max 14 % = 14 p kurssipisteistä (vastaa noin 1,5 numeron korotusta arvosanaan).

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti kurssin koetta ja pakollisia tehtäviä (kertaustehtävät ja sähköinen esitys).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin puolet kurssikokeen pisteistä kummassakin kokeessa (Word ja Excel). Muut arvosanat määräytyvät lineaarisella asteikolla.

Vapaaehtoisten kotitehtävien pisteet huomioidaan arvioinnissa.

Numero 1 kurssipisteet 50-59
Numero 2 kurssipisteet 60-69

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numero 3 kurssipisteet 70-79
Numero 4 kurssipisteet 80-89

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan vähintään 90 kurssipistettä.

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy tilastollisten menetelmien käyttöön ja niiden ATK-sovelluksiin, siten, että hän kykenee tuottamaan työssään tarvittavia tilastoja sekä analysoimaan niitä.

Sisältö

- otantamenetelmät ja otoskoko
- tilastojen graafinen esittäminen ja tulkitseminen
- mittaustavat ja erilaiset mitta-asteikot
- keskihajonta, keskivirhe ja muut hajontaluvut
- normaalijakauma
- korrelaatio ja regressio

Oppimateriaalit

- Oppikirja: Tilastollinen tutkimus, Heikkilä, 2014, Edita Publishing, saatavilla myös e-kirjana https://turkuamk.finna.fi/Record/turkuamk_electronic.995460267205970 tai vastaava tilastollisen tutkimuksen perusteiden oppikirja (ei pakollinen)
- Itslearning-oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Itsenäiset ennakkotehtävät ja muut oppimistehtävät verkossa
Opetustapaaminen kerran viikossa, á 1t 45 min
Osaamista mittaava koe (automaattinen arviointi) ja harjoitustyö (itse-, vertais- ja opettajan arviointi)

Jokaiseen opetus/ohjauskertaan liittyy edellisen kerran aiheita kertaavia ja uuteen aiheeseen valmistelevia itsenäisiä kotitehtäviä. Näillä kotitehtävillä on mahdollista kerätä osa kurssipisteistä kompensoimaan kokeen tulosta (noin numeron korotus arvosanaan)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Teoriakoe viikolla 46
Harjoitustyön palautus viikon 44 loppuun mennessä.

Kansainvälisyys

Learning-by-doing ja flipped learning

Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.

Opintojaksolla opittavat taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.

Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa sekä harjoitustehtävässä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen: Hyväksytysti suoritettu teoriakoe ja harjoitustyö.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op = 80 t opiskelijan työtä jakautuen opetukseen/ohjaukseen ja itsenäisiin tehtäviin.
- Ennakkotehtävät ja kotitehtävät, joilla voi kerätä osan arviointipisteistä (noin numeron korotus tenttiarvosanaan)
- Hyväksytysti suoritettava koe todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteen teoriasta (numeerinen arviointi 0-5)
- Hyväksytysti suoritettava tilastollisen analyysin harjoitustyö paritehtävänä ja siihen liittyvä vertaisarviointi (HKS/mahdollinen korotus kurssiarvosanaan)

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan yhteisopetuksena (ryhmät A ja B).
Tunnit ovat koetta lukuunottamatta hybridiopetustunteja, jolloin niihin osallistuminen on mahdollista joko kampuksella tai etänä Teamsissä. Tunnit ovat 1h ja 45 minuutin saman aikaisen hybridin tapaamisia sisältäen viikon laskuharjoitusten purun ja uuden aiheen käsittelyn.

Kurssin aiheita käsitellään sekä teorian ja tulkinnan näkökulmasta että analyysivälineiden käytön harjoittelun (Excel ja/tai MATLAB) näkökulmasta.

Alustava aikataulu:
vk 36 aloitustapaaminen torstaina 7.9.): Opintojakson aloitus. Tilastollisen tutkimuksen peruskäsitteet, otantamenetelmät, muuttujien mitta-asteikot.
vk 37: Taulukot ja kaaviot aineiston kuvailussa. Histogrammijakauman yhteys normaalijakaumaan.
vk 38: Tilastolliset tunnusluvut aineiston kuvailussa: tunnusluvut, virhe-%, variaatiokerroin ja luottamusväli tulosten luotettavuuden mittareina.
vk 39: Kahden muuttujan yhteydet, kun vähintään toinen on sanallinen (kategorinen): ristiintaulukointi, ryhmittäiset tunnusluvut ja laatikkojanakaavio
vk 40: Kahden muuttujan yhteydet, kun molemmat ovat numeerisia: sirontakuviot ja käyrien sovitus, regressiomallit ja korrelaatiokertoimet
vk 41-44: Itsenäinen aineistoanalyysi (parityö) ja sen tekemiseen liittyvää vapaaehtoista Helpdesk-ohjausta
vk 44: Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, normaalijakauma ja siihen liittyvät laskut
vk 45: Keskiarvon keskivirhe ja luottamusväli, otoskoon laskenta ja otannan toteutus
vk 46 (HYB + LÄHI): Kurssin teoria-aiheiden kertaus koetta varten (ti, HYB) ja teoriakoe tilastollisen tutkimuksen vaiheista, käsitteistä ja tuloksiin liittyvästä tulkinnasta sekä todennäköisyyslaskennasta (to, LÄHI)
vk 47? (ETÄ): Kokeen tulosten läpikäyntiä ja asiaa uusinnoista

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: MS Excel -työpöytäsovellus, GeoGebra, MATLAB.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Hyväksytysti suoritettava koe todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteen teoriasta (numeerinen arviointi 0-5, max 30 p)
- Hyväksytysti suoritettava tilastollisen analyysin harjoitustyö paritehtävänä ja siihen liittyvä vertaisarviointi (HKS/Korotus tentiarvosanaan)

Itsenäisillä viikkotehtävillä voi kerätä max 4p huomioitavaksi arvosanassa koepisteiden lisäksi. Tämä vastaa noin numeron korotusta arvosanaan.

Myös hyvin suoritetulla harjoitustyöllä voi saada max numeron korotuksen arvosanaan.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti opintojakson koetta ja/tai harjoitustyötä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosanaan 1 vaaditaan 40 % koepisteistä = 12 p ja ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Arvosanaan 2 vaaditaan 52 % = 15,5 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanaan 3 vaaditaan 64 % koepisteistä = 19 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
arvosanaan 4 vaaditaan 76 % = 23 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanaan 5 vaaditaan 88 % koepisteistä = 26,5 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää miten tuotekehitys ja TKI-toiminta liittyy yrityksen liiketoimintaan
- Tunteetuotekehitys prosessin vaiheet ja sisällön
- Hallitsee erilaisia luovuuden, tuotekehitysken jaTKI:n työkaluja
- Kykenee TKI-projektien johtamiseen ja hallintaan
- Osaa soveltaa tiedonhankintaa TKI toiminnan tukena
- Kykenee tiimiperustaiseen työhön
- Osaa dokumentoida ja raportoida TKI toiminnan ja tulokset

Sisältö

- TKI toiminnnan ja liiketoiminnan yhteys
- TKI toiminta startegisena toimintana
- Tuotekehitysprosessit ja työkalut
- TKI toiminnan laatu ja CE-merkintä
- Standardointi ja hyväksyntä
- Riskienhallinta
- IPR oikeudet
- Dokumentointi ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää miten tuotekehitys ja TKI-toiminta liittyy yrityksen liiketoimintaan
- Tunteetuotekehitys prosessin vaiheet ja sisällön
- Hallitsee erilaisia luovuuden, tuotekehitysken jaTKI:n työkaluja
- Kykenee TKI-projektien johtamiseen ja hallintaan
- Osaa soveltaa tiedonhankintaa TKI toiminnan tukena
- Kykenee tiimiperustaiseen työhön
- Osaa dokumentoida ja raportoida TKI toiminnan ja tulokset

Sisältö

- TKI toiminnnan ja liiketoiminnan yhteys
- TKI toiminta startegisena toimintana
- Tuotekehitysprosessit ja työkalut
- TKI toiminnan laatu ja CE-merkintä
- Standardointi ja hyväksyntä
- Riskienhallinta
- IPR oikeudet
- Dokumentointi ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee veden kemiallisia ominaisuuksia ja laatutekijötä
- ymmärtää vedenpuhdistusprosessien kemiallisen perustan
- tietää mitä kemikaaleja vedenpuhdistusprosesseissa käytetään ja osaa laskea kemikaalien kulutusta erilaisissa vesiprosesseissa.

Oppimateriaalit

Vesikemian kirjallisuus.
Vesikemian nettisivustot.
Peruskemian kirjallisuus ja nettisivuilta esim. OpetusTV:n materiaali.
Itslearningissä oleva luentomateriaali sekä laboratoriotyöohjeet.

Opetusmenetelmät

Lähiopetusta (luennot, laskuharjoitukset)
Kirjalliset oppimistehtävät
Käytännön oppimistehtävät: työskentely laboratoriossa.
Tiimityöskentely sekä itsenäinen opiskelu.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikan kulmakivet:
Linkitys moduulin muihin osioihin (jäteveden käsittely, vesihuolto ja verkostot): yhteisopettajuus
Tiimioppiminen
Teorian linkittyminen käytännön toteutukseen: työelämälähtöisyys

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Käytännön laboratoriotyöt voi korvata erikseen määriteltävällä kirjallisella tehtävällä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät koostuvat laskuharjoituksista, ryhmätehtävistä ja laboratoriotöistä. Oppimistehtävien tuotoksena opiskelija palauttaa neljä raporttia joko yksin tai ryhmäraporttina.

Lähitunteja on suoritustavasta riippuen 26-36 h.

Itsenäisen opiskelun osuus on tällöin 97-107 h.

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan keväällä 2024 ja viikoittain on 2-7 lähituntia.
Opintojakson sisältö:
Kemian merkitys juoma- ja jäteveden puhdistusprosesseissa
- Veden kemialliset ominaisuudet
- Reaktiot (happo-emäs, hapettumis-pelkistymis, saostus, kompl.)
- pH, puskurit
- Pinta- ja kolloidikemia (adsorptio, kolloidit)
- Eri vesien ominaisuuksia kuvaavat kriittiset parametrit ja niiden mittaus
- Kemikaalien annostelu

Viestintäkanava ja lisätietoja

Laboratoriotöihin osallistuminen edellyttää perehtymistä Messissä olevaan laboratoriotyöskentelyn ohjeistukseen. Kemiantekniikan laboratorioissa noudatetaan Lean 5S -periaatteita.
Opiskelijan on myös ennen laboratoriotöihin osallistumista suoritettava hyväksytysti laboratorion turvatesti.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla arvioidaan oppimistehtäviä sekä laboratoriotyön raportti.

Hylätty (0)

Opintojakson tavoitteita ei ole saavutettu.

Tavoitteet

Opiskelija oppii pinta- ja pohjavesien tilan Suomessa ja niiden tilan seurantamenetelmät. Opiskelija perehtyy monipuolisesti vesistöjen hoito- ja kunnostusmenetelmiin ja osaa suunnitella vesistöjen hoito- ja kunnostustoimia. Opiskelija oppii valuma-alueiden merkityksen vesistöjen hoidon kannalta ja osaa suunnitella valuma-alueiden hoito- ja kunnostusmenetelmät vesistöjen tilan parantamiseksi. Opiskelija oppii, miksi hoito- ja kunnostustoimet eivät aina johda toivottuihin tuloksiin.

Sisältö

- Pinta- ja pohjavesien tila
- Pinta- ja pohjavesien tilan seurantamenetelmät
- Järvien kunnostusmenetelmät
- Jokien ja purojen kunnostusmenetelmät
- Valuma-alueen hoito- ja kunnostusmenetelmät
- Miksi järvien hoito ja kunnostus ei ole aina tuloksellista?
- Miksi jokien ja purojen hoito ja kunnostus ei aina tuota toivottuja tuloksia?

Oppimateriaalit

Itsin materiaali.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu verkossa ja kokeiden suorittaminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko lukukauden ajan 1.1. -31.7.2024

Kansainvälisyys

Itsenäinen, ohjattu työskentely verkossa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Viisi välikoetta, joihin jokaiseen valmistautumiseen kuluu noin 17 tuntia opiskelijan työtä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Kaikki välikokeet suoritettu hyväksytysti.

Sisällön jaksotus

Järvien ja jokien limnologia
Vesistöjen ulkoisen kuormituksen vähentämismenetelmät
Järvien kunnostusmenetelmät
Jokien ja purojen kunnostusmenetelmät
Kansallinen ja kansainvälinen vesienhoitopolitiikka

1.1.-31.7.2024

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning ja sähköposti.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeet

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- soveltaa nesteiden ja kaasujen keskeistä teoriaa ja käyrästöjä virtausjärjestelmien mitoitukseen
- nimetä erilaisia putkistovarusteita, kuten venttiilejä, sekä puhallin- ja pumpputyyppejä
- mitoittaa putkistojärjestelmän ja valita siihen sopivan pumpun
- soveltaa lämmönsiirron keskeistä teoriaa jatkuvaan ja epäjatkuvaan lämmönsiirtotapahtumaan
- soveltaa teoriaa ja käyrästöjä lämmönsiirtolaitteiden mitoitukseen

Sisältö

- jatkuvuusyhtälö, virtausmuodot ja painehäviö
- putkistovarusteet
- putkiston mitoitus, pumpun valinta
- puhaltimet
- johtuminen, konvektiivinen ja säteilylämmönsiirto
- lämmön läpäisy, eristykset, kuuman pinnan lämpöhäviö
- lämmönsiirtimet, lämpöpinnan määrittäminen.

Oppimateriaalit

Luentokalvot, harjoitusmonisteet
ITS-Learning alusta

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset
Tekemällä oppii

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

2 kpl välitenttejä = kurssin läpäisy.
Uusinnat 2 kpl ovat koko tenttimateriaalista. Välitenttiosasuorituksia ei voi erikseen uusia.
1 hylätty välikoe = siirtyminen lopputenttiin.

Lämpötekniikan vaihtoehtoinen suoritustapa esitellään lämpötekniikan osuuden ensimmäisellä oppitunnilla.

Kansainvälisyys

Teoriaopetus, itsenäiset laskuharjoitukset, laskentapajat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Muualta hankittu vastaava koulutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

27 h/op x 4op = 108 h

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan virtausten ja lämmönsiirron fysiikkaan. Opetuksen painopiste on ilmiöiden ymmärtämisessä ja tämän tietämyksen käyttämisessä erilaisissa insinöörisovelluksissa (putkistot, jakotukit, suuttimet, pumput, puhaltimet, eristys, lämmönvaihtimet ym). Kurssi jakautuu kahteen kokonaisuuteen, virtaus- ja lämmönsiirtotekniikka ja molemmista pidetään erikseen välikoe.
Kurssilla lasketaan paljon harjoitustehtäviä (perusymmärryksen rakentaminen)
Mahdollinen virtaustekninen ja lämpötekninen harjoitustyö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä:
Oppitunnilla
Sähköposti
ITS-keskustelu sille varatulla foorumilla
Ei muita kommunikointi välineitä

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoriutuminen kurssilla
Koesuoritukset arvioidaan 0-5
ryhmätyöt; hyväksytty - täydennettävä
Laboratoriot palautettu hyväksyttävästi

Hylätty (0)

Ei palauta harjoitustehtäviä
Ei tee pakollisia kotitehtäviä
Saa jommasta kummasta välitentistä 0

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1) 35 % < pisteet < 48 %

2) 48 % < pisteet < 61 %

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3) 61 % < pisteet < 74 %

4) 74 % < pisteet < 87 %

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

5) 87 % < pisteet

Tavoitteet

The student knows what kind of policies and regulations direct water resources management in the Baltic Sea region. The student can identify pollution sources in a drainage basin, he/she knows the basics of integrated water resources management and can use GIS tools for planning of water protection measures.
The student knows the basics of water and habitat restoration methods and can make draft designs of different types of solutions for reducing diffuse loading. The student knows how official water quality monitoring works and how continuous monitoring methods can be used for assessing the efficiency of water protection measures.

Sisältö

- Ecological and chemical state of water bodies
- Different types, sources and impacts of loading into water bodies
- Integrated water resources management and the basics of River Basin Management planning
- The use of GIS (geographical information system) tools in water resources management
- River, stream and lake restoration methods
- Solutions for reducing nutrient and chemical loading from diffuse sources
- Planning and dimensioning of water protection measures
- Water quality monitoring

Oppimateriaalit

Learning materials will be provided during lectures and via Its Learning online course platform.

Opetusmenetelmät

Teaching will be based on classroom and online lectures and learning activities. In addition two fieldwork days will be arranged.
The following learning methods will be used during the course:
- Presentations
- Group assignments
- Field studies and case reports
- Essays
- Participating on lectures
- Multiple-choice tests

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Course assessment is assignment based and continuous and therefore renewal by exam is not possible.

Kansainvälisyys

Course will apply TurkuUAS innovation pedagogy methods. Learning will include real life case examples, professionally oriented assignments and assignments to apply the theory into the practice. Students will have active role and they will have the responsibility for own learning activities and time planning.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

None

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Learning will include diverse range of independent and group assignments.
1 student credit equals approximately 27 hours of work., and 11 credits will require 297 hours of work.
Classroom activities will be only small part of the time resources and individual and group activities outside classroom will have essential role on learning.

Sisällön jaksotus

Course will be held between 4.9.2023 - 12.12.2023. The course will start on Tuesday 5.9.2023.
The course will be mainly held on campus.

Goals:
The student knows what kind of policies and regulations direct water resources management in the Baltic Sea region. The student can identify pollution sources in a drainage basin, he/she knows the basics of integrated water resources management and can use GIS tools for planning of water protection measures.

The student knows the basics of water and habitat restoration methods and can make draft designs of different types of solutions for reducing diffuse loading. The student knows how official water quality monitoring works and how continuous monitoring methods can be used for assessing the efficiency of water protection measures

Content:
- Ecological and chemical state of water bodies
- Different types, sources and impacts of loading into water bodies
- Integrated water resources management and the basics of River Basin Management planning
- The use of GIS (geographical information system) tools in water resources management
- River, stream and lake restoration methods
- Solutions for reducing nutrient and chemical loading from diffuse sources
- Planning and dimensioning of water protection measures
- Water quality and quantity monitoring

Course will have 7 individual parts/elements:
- Basics & Limnology, 2 credits
- Policies and co-operation, 1 credit
- Lake and River restoration, 1 credit
- Monitoring techniques and technologies, 1 credit
- GIS, 3 credits
- Load Reduction, 2 credits
- Integrative report, 1 credits

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti: eemeli.huhta@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Course assessment criteria:
Every course part will have individual assignments and point evaluation. Course grade will be based on total points collected.
- 50 % of the total 110 points is required to pass the course
- There is no minimun point requirement for each part
- Field day attendance is compulsory
- The course is planned so, that it is assumed that the students attend the lessons
- Quizz exams / multiple-choise tests can be done only once and there will not be renewal opportunity for those.
- Integrative course report is compulsory
- If course assignments are returned late, it will be evaluated as zero points.

Course points (max. 110 points):
- Basics & Limnology, 20 points
- Policies and co-operation, 10 points
- Lake and River restoration, 10 points
- Monitoring techniques and technologies, 10 points
- GIS, 30 points
- Load reduction, 20 points
- Integrative report, 10 points

Hylätty (0)

0 - 54 points

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

55 - 77 points

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

78 - 99 points

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

100 - 110 points

Tavoitteet

After completing the course, student will
- be able to calculate the maximal peak power and yearly energy available for a wind turbine in function of wind conditions
- Understand the principles for the transition from wind’s kinetic energy to rotor’s mechanic energy and to electrical grid
- know how a modern wind turbine is built and what is the role of the main components and specifications
- Understand the key techniques and factors for optimization of energy yields in function of wind speed, turbine rotating speed and blades angle
- Get a technical and economic overview of modern wind turbines topologies

Sisältö

1. Introduction to modern wind energy conversion and markets
2. Power, force and yearly energy available in the wind for production of RE
3. Principle of conversion from wind’s kinetic energy to mechanical rotative energy (rotor)
4. Impact of rotating speed and blade angle control on energy yield
5. Description and evaluation of main wind turbine topologies
6. Noise assessment of wind power plant
7. Guiding rules for wind farm projects
8. Design and optimization of a wind turbine rotor (Simulation exercises)
9. Implementation and optimization of a wind energy farm (Simulation exercises)

Opetusmenetelmät

Luennot
Harjoitukset
Ohjelmistosimuloinnit
Laboratoriotyöt

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla perehdytään tuuliturbiinien ja tuulipuistojen toimintaan.
- tuuliturbiinin toimintaperiaate
- tuulipuistojen suunnittelu
- tuulivoimaloiden verkkoon liitäntä

Opintojakso kestää syyslukukauden.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi perustuu palautettaviin harjoitustehtäviin ja tenttiin.
Lisäksi edellytetään laboratoriotöiden hyväksyttyä suorittamista.
Tarkemmat arviointiperusteet esitetään kurssin aloitusluennolla ja Itslearningissa.

Esitietovaatimukset

Pre-requisities: Renewable energy production, Introduction to power electronics, Sähkövoimatekniikka ja sähköverkot

Tavoitteet

- Opiskelija osaa yhdyskuntasuunnitteluohjelmistojen käytön perusteet
- Opiskelija tietää mitä yhdyskuntasuunnitteluprosessi sisältää

Sisältö

- Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu
- Infrastruktuurien ja logistiikan perusteet
- Yhdyskuntasuunnittelu- ja sijainninohjausohjelmat
- Paikkatietoaineistojen käyttö
- Energia-, ravinne- ja materiaalivirrat yhdyskuntasuunnittelun perusteena

Oppimateriaalit

Oppimateriaalit ovat Itslearningin kurssialueella aihepiireittäin.

Opetusmenetelmät

- Luento-opetus
- Itsenäiset ja ryhmäharjoitukset
- Itsenäinen opiskelu
- Yhdyskuntasuunnittelun ryhmätyöt

Kansainvälisyys

Opintojakso noudattaa innovaatio pedagogiikan toimintatapoja, joissa opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu itsenäisten sekä ryhmässä tehtävien harjoitusten tekemisessä ovat keskeisessä asemassa. Opintojakson tehtävät kytkeytyvät tiiviisti käytännön ongelmiin ja todellisiin yhdyskuntasuunnittelun esimerkkeihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson arviointi on tehtäväperustainen, eikä vaihtoehtoista suoritustapaa ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus noin 27 h/opintopiste.
Opintojakson arviointi perustuu itsenäisesti sekä ryhmissä tehtäviin harjoituksiin.

Sisällön jaksotus

Sisältö:
- Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu
- Infrastruktuurien ja logistiikan perusteet
- Yhdyskuntasuunnittelu- ja sijainninohjausohjelmat
- Paikkatieto-ohjelman (QGIS) käytön perusteet ja paikkatietoaineistojen käyttö
- Energia-, ravinne- ja materiaalivirrat yhdyskuntasuunnittelun perusteena

Ajoitus: 10.01.2024 - 28.04.2024, maanantaisin ja/tai torstaisin viikottain

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Avoimen kiintiö 3 opiskelijaa
Väylä 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

H-5

Tavoitteet

- Opiskelija osaa yhdyskuntasuunnitteluohjelmistojen käytön perusteet
- Opiskelija tietää mitä yhdyskuntasuunnitteluprosessi sisältää

Sisältö

- Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu
- Infrastruktuurien ja logistiikan perusteet
- Yhdyskuntasuunnittelu- ja sijainninohjausohjelmat
- Paikkatietoaineistojen käyttö
- Energia-, ravinne- ja materiaalivirrat yhdyskuntasuunnittelun perusteena

Oppimateriaalit

Oppimateriaalit ovat Itslearningin kurssialueella aihepiireittäin.

Opetusmenetelmät

- Luento-opetus
- Itsenäiset ja ryhmäharjoitukset
- Itsenäinen opiskelu
- Yhdyskuntasuunnittelun ryhmätyöt

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

H-5

Kansainvälisyys

Opintojakso noudattaa innovaatio pedagogiikan toimintatapoja, joissa opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu itsenäisten sekä ryhmässä tehtävien harjoitusten tekemisessä ovat keskeisessä asemassa. Opintojakson tehtävät kytkeytyvät tiiviisti käytännön ongelmiin ja todellisiin yhdyskuntasuunnittelun esimerkkeihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson arviointi on tehtäväperustainen, eikä vaihtoehtoista suoritustapaa ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus noin 27 h/opintopiste.
Opintojakson arviointi perustuu itsenäisesti sekä ryhmissä tehtäviin harjoituksiin.

Sisällön jaksotus

Sisältö:
- Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu
- Infrastruktuurien ja logistiikan perusteet
- Yhdyskuntasuunnittelu- ja sijainninohjausohjelmat
- Paikkatieto-ohjelman (QGIS) käytön perusteet ja paikkatietoaineistojen käyttö
- Energia-, ravinne- ja materiaalivirrat yhdyskuntasuunnittelun perusteena

Ajoitus: 08.01.2024 - 28.04.2024, maanantaisin ja/tai torstaisin viikottain

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Avoimen kiintiö 3 opiskelijaa
Väylä 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ottaa meluntorjunnan asianmukaisesti huomioon ympäristön suunnittelussa. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee meluntorjunnan peruskäsitteet, määräykset ja ohjeet, keskeisimpien mittaus- ja mallinnusmenetelmien periaatteet. Työelämässä kurssin käynyt osaa tunnistaa meluntorjunnan asettamat vaatimukset ja osaa arvioida, milloin ja mihin tehtävään projektissa tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa.

Sisältö

Kurssissa on vaihtelevasti luentoja, laskuharjoituksia ja ryhmätyöskentelyä. Lähiopetustuntien määrä on 50. Temaattinen sisältö on: Akustiikan perusteet. ääneneristys ja absorptio rakennuksissa. Julkisivun ääneneristyksen mitoittaminen. Tutustuminen akustiikkalaboratorioon. Ympäristömelun leviäminen. Melun leviämislaskelmien teko ryhmätyönä. Tie-, raide, ja lentoliikennemelua sekä paikallista melua (teollisuus, tuulivoima, musiikkitapahtumat) koskevat määräykset ja meluntorjuntakeinot. Melun mittaaminen. Melumittaus ympäristössä ryhmätyönä. Ympäristömelun terveysvaikutukset. Meluntorjunnan ympäristölupa-asiat. Liikennetärinän mittaus ja sen torjunta.

Oppimateriaalit

Oppikirjamateriaalit tarjolla ItsLearningissä ennen luentoa.
Luentoaineistot
Harjoitustyöohjeet
Kotitehtävät

Opetusmenetelmät

Luennot
Laskuesimerkit luennolla (auttavat kotitehtävissä)
Kolme harjoitustyötä ohjatusti ja niiden raporttien teko
Kotitehtävät
Itseopiskelu: luentoaineistot
Itseopiskelu: oppikirja-aineisto

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tentti

Tenttioikeus edellyttää neljä osasuoritusta:
Harjoitustyön 1 raportti: Melun mittaaminen (laboratoriossa)
Harjoitustyön 2 raportti: Ääneneristävyyden mittaaminen (laboratoriossa)
Harjoitustyön 3 raportti: ympäristömelun leviämisen mallintaminen (CadnaA)
Kotitehtävien tekeminen (11 kpl 22:stä).

Sisällön jaksotus

Akustiikan perusteet
Äänenabsorptio
Huoneakustiikka
Ilmaääneneristävyys
Tutustuminen akustiikkalaboratorioon
Julkisivun ääneneristävyys
Äänen leviäminen ulkona
Meluesteet
Ympäristömelun mittaaminen
Lainsäädäntö
Raide- ja lentoliikennemelu
Teollisuusmelu
Tuulivoimamelu
Tieliikenne
Liikennetärinä
Vedenalainen melu
Melun terveysvaikutukset

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita opiskelijoita on vähintään 25 kpl.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyöt 3 kpl
Tentti

Hylätty (0)

Jos ei pääse tentistä läpi.