Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Sisältö

- Opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin
- Opiskelija täydentää ja syventää osaamistaan ja pyrkii soveltamaan koulussa oppimaansa työelämässä
- Opiskelija syventää raportoinnin taitojaan

Opetusmenetelmät

Opiskelija hankkii harjoittelupaikan (palkaton tai palkallinen), tekee joko työsopimuksen tai palkattomassa harjoitteleussa harjoitttelusopimuksen harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija tekee harjoittelusuunnitelman yhdessä harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia. Harjoittelun jälkeen opiskeljija pyytää harjoitteupaikalta työtodistuksen tai harjoittelun arvioinnin ja palauttaa sen. Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan raportin ja palauttaa sen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija oppii työnhakutaitoja, verkostoituu ja pohtii harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen raportissaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia.
Katso kohta oppimismenetelmät ja itslearningin kurssista harjoittelu peytes23
'

Sisällön jaksotus

Alakohtaisessa harjoittelussa opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin.

Alakohtaisessa harjoittelussa on tavoitteena, että opiskelija osaa harjoittelun suoritettuaan:

- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itsleaningin kurssi: harjoittelu peytes23
Dokumenttien palautukset sinne, mutta kysymykset harjoittelusta sähköpostilla
Raisa Kääriältä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Harjoittelua ei ole suoritettu ja/tai dokumentteja palautettu

Tavoitteet

Tavoitteet:
- Opiskelija pystyy toimimaan ammattialaansa vastaavissa työtehtävissä ja kykenee työyhteisön jäsenenä syventämään ja kehittämään omaa ammatillista asiantuntijuuttaan
- Opiskelija harjaantuu sellaisen kaltaisissa tehtävissä joihin hän haluaa sijoittua valmistumisen jälkeen
- Opiskelijan ammatti-identitetti kasvaa
- Itsevarmuus ja kyvykkyys toimia työyhteisössä asiantuntija tehtävissä paranee
- Raportointi taidot paranevat
- Sosiaalinen verkosto ammattialla kasvaa
- Ammattialan kulttuuri tulee tutuksi

Oppimateriaalit

Itslearningissa kurssisa: harjoittelu peytes22 on ohjeet, lomekkeet ja palautuspaikat

Opetusmenetelmät

Opiskelija hankkii harjoittelupaikan ja kirjaa harjoittelupaikan tiedot Itslearningiin.
Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa  harjoittelusopimuksen  ja lähettää sopimuksen sähköpostilla harjotteluvastaavalle (Raisa Kääriä), joka laittaa sopimuksen sähköiseen allekirjoitusketjuun. Kun sopimus on allekirjoitettu, opiskelija tallentaa sopimuksen asiakirja-arkistoon Ankkuriin.  Palkallisessa harjoittelussa opiskelija tekee työsopimuksen, mutta sitä ei palauteta itslearningiin.

Opiskelija laatii suunnitelman ja hyväksyttää sen (korjaa tarvittaessa) harjoittelupaikan ohjaajalla sekä täsmentää suunnitelmaan tavoitteet harjoittelupaikassa ensimmäisen viikon aikana. Suunnitelma palautetaan Its learninigiin.

Opiskelija suorittaa harjoittelun ja pyrkii aktiivisesti tavoitteisiin opiskellen tavoiteltuja tietoja ja taitoja. Harjoittelun päätyttyä hän pyytää harjoittelupaikalta harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen. Hän suorittaa harjoitteluun mahdollisesti liittyvät tehtävät ja/tai raportoinnin.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija kehittää verkostojaan hankkimalla harjoittelupaikan ja työskentelemällä harjoittelupaikalla.
Raportissa opiskelija pohtii harjoittleupaikan ja tehtävien suhdetta kestävään kehitykseen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 10 op vastaa 35 kahdeksan tunnin työpäivää (tai harjoittelupaikalla noudatettavaa työaikaa, esim 7,5 h/päivä).

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksyttyyn harjoitteluun vaaditaan vähintään 35 päivän harjoittelu ammattiharjoitteuun sopivassa harjoittelupaikassa, hajroitteludokumenttien palautus Optimaan. Raportin hyväksymiskriteereinä on, että raportti on kirjoitettu ohjeen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Ammattiharjoittelun tavoitteet:
- Opiskelija pystyy toimimaan ammattialaansa vastaavissa työtehtävissä ja kykenee työyhteisön jäsenenä syventämään ja kehittämään omaa ammatillista asiantuntijuuttaan
- Opiskelija harjaantuu sellaisen kaltaisissa tehtävissä joihin hän haluaa sijoittua valmistumisen jälkeen
- Opiskelijan ammatti-identitetti kasvaa
- Itsevarmuus ja kyvykkyys toimia työyhteisössä asiantuntija tehtävissä paranee
- Raportointi taidot paranevat
- Sosiaalinen verkosto ammattialla kasvaa
- Ammattialan kulttuuri tulee tutuksi

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelu on hyväksytty, kun se on suoritettu (minimi 7 viikkoa),´sekä suunnitelma ja arviointi ja raportti palautettu.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija automaatiojärjestelmien suunnittelussa käytettäviin työmenetelmiin, standardeihin, sekä ohjelmistoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa suunnitella automaatiojärjestelmän
- Osaa toteuttaa ohjauksen sopivalla anturoinnilla ja säädöllä
- Osaa piirtää automaatiopiirustukset CAD-ohjelmistoilla
- Osaa dokumentoida automaatiojärjestelmän standardien mukaan

Sisältö

1. Kytkentäkaaviot
2. PI-kaaviot
3. Anturointi
4. Automaatiopiirustusten piirtäminen
5. Automaatioprojektin dokumentointi

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on ITS-learning ympäristössä oleva esimerkkimateriaali, jonka puitteissa jatkojalostetaan toimintakaaviot.
Oppilas tarvitsee oman tietokoneen, jolla mahdollista työskennellä autocad ohjelmistolla.
Ohjelmiston saa koulun kautta oppilaslisenssillä oppilastöihin. Muu työskentely oppilaslisenssillä kielletty.

Opetusmenetelmät

Opitaan kokeilemalla ja tekemällä.
Tuotetun materiaalin ja yhteistunneilla saadun palautteen suorittaminen dokumentteihen ennen lopullista palautusta. Dokumentteja on tarkoitus muokata, jotta materiaalista saadaan ns. ammattikelpoista materiaalia, joka olisi työelämässä kelpaavaa laadukasta materiaalia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä tenttejä. Tehtävät palautetaan hyvällä laatutasolla sekä aikataulun puitteissa jolloin kurssi arvioidaan suoritetuksi.
Uusintoja kurssilla ei voida toteuttaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Automaatiotekniikan tunteminen auttaa ymmärtämään järjestelmien toiminnan logiikkaa, jota voi käyttää tulevaisuudessa oman työnsä puitteissa järjestelmien tehokkuuden parantamiseen ja optimointiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi Turku amk:n ohjeiden mukaan oppilaan aloitteesta.
Korvaavana osaamisena voidaan katsoa yritysympäristössä tehdyt automaatiosuunnitelmat, jotka ovat todistettavasti henkilön itsensä tekemiä ja riittävän laaja-alaisia.
Kurssilla ei ole vaihtoehtoista toteutustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistetta = 135 h oppilastyötä
Oppilastehtävät ovat palautettavia tehtäviä, jotka on tarkoitus palauttaa henkilökohtaisesti oppimisympäristöön ohjeen mukaisesti. Oppituntien aikana haetaan laadulliset parannusvinkit materiaaleista sekä opettajalta.
Annetut palautettavat tehtävät on suoritettava määräaikojen puitteissa, jotta suoritukset voidaan hyväksyä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin tuottaen dokumentaatiota kuviteltuun projektiin. Kurssilla on mahdollisuus jatkaa tämän kurssin seuraavan kurssin kanssa samanaikaisesti toteutetun suunnitelman jatkojalostamista automaation ohjelmoinnilla koulun laboratorioympäristössä.
Piirretään säätökaavioita autocad alustalla
tutustutaan projektin PI-kaavion ja säätökaavion eroihin
Opitaan kuvalukua ja parannetaan kuvanlukutaitoa
Tutustutaan urakka-aineistoon ja sen luontiin

Kurssi toteutetaan syyskaudella 2024
Oppitunnit kaksoistunteina joka toinen viikko

Viestintäkanava ja lisätietoja

Oppitunnilla
ITS-learning alustan ilmoitustaulu
Erikoistilanteissa opettajan lähettämät sähköpostit

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla on arviointiasteikko hylätty- hyväksytty.
Palautettavissa töissä täydennä - hyväksytty.
Numeroarviointia kurssin osatehtävistä ei erikseen suoriteta.
Tehtävät palautettava aikataulun puitteissa kurssin aikana.
Palauttamatta jääneet tehtävät sekä palautukset sellaisena, jotka eivät vastaa laatutasoltaan yleistä alan tapaa ja hyvää rakennustapaa, aiheuttavat kurssin hylkäämisen.

Hylätty (0)

Tehtävät palauttamatta, arviointi on tällöin hylätty.

Tehtävien palautusaste 100%, hyvällä laatutasolla ja arviointi ei tällöin ole tässä kategoriassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet
- Säätö- ja ohjaustekniikka
- Kiinteistöautomaatio

Tavoitteet

After completing the course, student will

· have basic understanding of typical battery cell structures and chemistries
· evaluate how to selects suitable cell type for an application
· evaluate the safety concerns related to different cell types
· apply knowledge how individual cells are connected together to form a battery modules and systems
· understands the functions of a battery management systems and how the typical BMS implementations are done
· evaluate the operation of a battery charging systems
· apply knowledge for redox flow battery, fuel cell and flywheel based electrical energy storage systems

Sisältö

1. Introduction to battery systems
2. Battery chemistry
3. Primary cells
4. Secondary cells, Lead-acid and NiMH
5. Secondary cells, Li-ion
6. Li-ion battery Safety
7. Battery Management Systems
8. Battery stacks, Vehicle Battery Systems
9. Battery storages
10. Alternative storage systems
11. Charging systems
12. Laboratory exercise

Oppimateriaalit

Material to be shared in Itslearning

Opetusmenetelmät

Lessons, independent knowledge acquisition, group work

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Homeworks, laboratory assignment, project work

Sisällön jaksotus

The course includes onsite lectures and laboratory work. The course starts week 36 and ends week 48.

Content:
-Electrochemistry
-Redox-reactions
-Primary cells and secondary cells
- Cell measurements
-Types of storage systems
-Integration and applications of storage systems

Viestintäkanava ja lisätietoja

Communication channel to teachers is email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratory assignment (50 % of the grade) and project work (50 % of the grade)

- Participation in the laboratory exercises and lectures related to project work are mandatory


Other criteria:
- Homework assignments are not graded
- All homework assignments need to be completed

Hylätty (0)

Homeworks are not completed.
Project work:
- Presentation of project work is inconsistent with no results.
Laboratory assignment:
Evaluation criteria 1-2 are not met

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Project work:
- Application of basic knowledges seen during lectures are mastered. Presentation is also basic but enough to display main results.
Laboratory assignment:
The initial tasks have been done and most of the measurements have been successful.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Project work:
- Application of concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well and shows the commitment to realize this project.
Laboratory assignment:
All measurements have been successful and are clearly presented in the report.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Project work:
- Application of all concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well. Student group is making initiative and autonomous in the work.
Laboratory assignment:
The report is thorough and illustrative

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

- Opiskelija tietää suunnitteluprosessin vaiheet ja kykenee soveltamaan suunnittelujärjestelmiä suunnittelun apuna
- Opiskelija tuntee ja osaa käyttää CAD ohjelmia
- Opiskelija osaa lukea mittakuvia ja kaavioita
- Opiskelijaosaa hyödyntää suunnittelun apuna järjestelmien tarjoamaa tietoa ja osaa hyödyntää valmiita ratkaisuja

Sisältö

- 3D mallinnus
- Laskenta CAD
- Piirustusten ja kaavioiden harjoitukset
- Case harjoitukset

Oppimateriaalit

Oppimistehtävien materiaalia Itslearning -alustalla
Itsenäinen lähdemateriaalin hankinta

Opetusmenetelmät

Luennot
Itsenäinen ja ryhmissä harjoittelu
Workshopit
Lähiextrakerrat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Erilaisia oppimistehtäviä, ei perinteistä tenttiä.
Tarkat tehtävämääritykset löytyivät ITS-ympäristöstä.

Sisällön jaksotus

- Teknisen piirtämisen perusteet
- Piirto-ohjelman toiminnot
- Tekninen 2D-piirtäminen
- 3D-perusteet
- 3D-tulostus, teoria

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia ja opettajan arviointia.
Tehtäväkohtainen pisteytys löytyy ITS-ympäristöstä.
Tehtävien palauttaminen määritellyn palautuspäivämäärän jälkeen ei ole mahdollista.

Opintojakson arvosanat pisteden mukaisesti:
Arvosana 5 (pisteet 27-30+bonukset 4), kiitettävä
Arvosana 4 (pisteet 24-26), hyvä
Arvosana 3 (pisteet 21-23), hyvä
Arvosana 2 (pisteet 18-20), tyydyttävä
Arvosana 1 (pisteet 15-17), tyydyttävä
Arvosana 0 (pisteet <15), hylätty

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat ja osaa
• Soveltaa derivaattaa funktion kulun tutkimiseen
• Soveltaa differentiaalia virhelaskennassa
• Soveltaa määrättyä integraalia esimerkiksi pinta-alojen ja keskiarvojen laskemisessa
• Soveltaa differentiaaliyhtälöitä oman alansa ilmiöiden mallintamisessa ja ymmärtää differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisen periaatteet.

Sisältö

• Raja-arvo
• Derivaatta
• Differentiaali
• Integraalifunktio
• Määrätty integraali
• Separoituvat differentiaaliyhtälöt
• Lineaariset differentiaaliyhtälöt

Oppimateriaalit

Tuomenlehto, Holmlund et al.: Insinöörin matematiikka. Edita.
Itslearning-sivujen kautta jaettava muu materiaali.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, lähiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö

Opintojaksolla opiskellaan matemaattisia perustaitoja, jotka ovat insinöörityön perusta. Esimerkit ja tehtävät sisältävät alakohtaisia sovellusesimerkkejä. Opintojaksolla käytetään englanninkielistä lähdemateriaalia ja tutustutaan kansainvälisiin matematiikan merkintätapoihin ja terminologiaan, mikä antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää kansainvälistä insinöörialan kirjallisuutta, standardeja yms. Tehtävien ratkomisessa opiskelijoita kannustetaan tiimityöskentelyyn. Opintojaksolla käytetään monipuolisesti digitaalista opiskelumateriaalia ja sähköistä oppimisympäristöä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Kaksi osakoetta opintojakson aikana, ajankohdat ilmoitetaan Itslearning-sivuilla.
-Opintojakson päätyttyä kaksi uusintakoetta, joissa voi uusia valinnaisesti kumman tahansa osakokeista.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä.
3. Viikoittain, yleensä torstaisin, on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä. Opiskelijat viimeistelevät laskuharjoituksensa tässä tilaisuudessa. Valmiit laskuharjoitukset palautetaan esittelemällä ne laskuharjoitustilaisuudessa opettajalle aikataulun mukaisesti.
4. Opettaja julkaisee malliratkaisut tehtäviin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen tarvitaan noin 18 h. Täten kurssin 13 viikkoteemaa varten on käytettävissä 117 h eli 9 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely 6 h.
-Opetustilaisuuteen osallistuminen 3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento 2.9. Lähiopetusta noin kerran viikossa viikkoteemoittain ryhmiteltynä viikoilla 36-51. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Esitietona tarvitaan opintojakso Insinöörimatematiikan perusteet tai vastaavat tiedot ja taidot.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 10 p.) ja osakokeista (max 2*15 p.). Kurssin läpäistääkseen opiskelijan on saatava
-Kummastakin osakokeesta vähintään 4 pistettä ja
-Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
--Laskuharjoituksista saatavien hyvityspisteiden määrä = 10*palautettujen tehtävien osuus.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden perusteella (osakokeiden ja laskuharjoitusten yhteispisteet) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

After completing the course student:
- masters the basic concepts of circular economy
- understands the limited scope of resources
- knows the most important business models of circular economy
- understands how circular economy links to own field of studies
- knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client
- can construct a concise and informative presentation

Sisältö

Principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

Oppimateriaalit

On Itselearning platform.

Opetusmenetelmät

Assignments are related to writing an exploratory essay, innovating and implementing a circular economy business plan, and practicing overall project and time management. In addition, the course exercises critical examination skills and working life connection is promoted through real-life company examples.

The work happens mainly in online course platform (Itslearning) but there are 3 meetings on campus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

There is no exam on this course. The grading is based on tasks/assignments.

All of the assignments have to be returned by deadline. If you do not meet the deadline, you will get one grade lower grade from that task that you would otherwise.

All assignments have to be returned by the end of the course, unless otherwise agreed with the teacher before the end of the implementation. If you want to ask for this, contact the main responsible teacher (Piia Nurmi) before the end of the course. In this kind of a case your course grade will be one number lower than otherwise.

In rare cases you can retake a failed assignment. If you want to ask about this, you need to contact the main responsible teacher. Also, in this case your course grade will be one number lower than otherwise.

An accepted study attainment cannot be improved.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

The course is implemented in accordance with innovation pedagogy, where study is based on the development of innovation skills. During the course, the student must play an active role and take independent responsibility for his or her own learning and the implementation of learning tasks. The course is based on individual work, where the role of teacher is to support and guide the work.

The course topic is circular economy which is a key tool in society and companies to achieve sustainable development.

Internationalization: exchange students also coming to the course.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

There are no alternative ways to complete the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

More detailed descriptions of learning tasks and instructions are available on the course's own Itslearning platform.

There are 5 tasks on the course.

TASK 1 Introduction to CE
TASK 2: Orientation to CE Business Models
Task 3: Developing a CE Business Model
TASK 4: Peer-assessing CE presentations
TASK 5: Game day

The work happens mainly in online course platform (Itslearning) but there are 3 meetings on campus.
Special information on those meetings:
30.9. expo: those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.
3.10.: Game day: those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

The course is 5 credits and 1 credit equals 27 hrs of student work. Total workload is appr. 135 hours.

Sisällön jaksotus

The course focuses on the principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

The course is mainly online but during the course there will be three meetings on campus.

Meetings on campus:
5.9. at 9-12, start meeting on campus: information how the course is organised, all deadlines and information on tasks.
30.9. at 8-11 / expo, messut. on campus
3.10. at 8-11 / circula game, circula pelin pelaaminen, on campus

Viestintäkanava ja lisätietoja

We prefer email to piia.nurmi@turkuamk.fi.

Avoimen kautta voimme ottaa max 10 opiskelijaa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

TASK 1 Introduction to CE
pass /fail

TASK 2: Orientation to CE Business Models
pass /fail

Task 3: Developing a CE Business Model
grade 1-5 , 60% of course grade

TASK 4: Peer-assessing CE presentations, those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

TASK 5: Game day, those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Hylätty (0)

Taks not completed.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

The student barely masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources. The student is poorly able to identify the most important business models of circular economy and not able to describe them in detail. The student can vaguely perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student poorly allocates resources for tasks to be done and is not able to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is poorly able to construct a concise and informative presentation.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources in a good level. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is able to construct a concise and informative presentation in good level.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands and is able to describe the limited scope of resources excellently. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy in an excellent level. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client in an excellent level. The student is able to construct a concise and informative presentation in excellent level.

Esitietovaatimukset

No need for previous studies.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Kaikki opetusmateriaalit löytyvät itslearning-alustalta aihealueittain (1 aihe / viikko). Kurssin nimi -> Suunnitelmat.

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähiopetustapaamisista, itsenäisestä opiskelusta, ryhmätehtävistä ja kenttämittauspäivästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttejä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla käytetään innovaatiopedagogiikan mukaisia opetusmenetelmiä, joissa korostuu opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa, vuorovaikutteisuus, tiedon soveltaminen ja kokemusperäinen oppiminen.
Kestävä kehitys on opintojakson läpileikkaava teema.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä viikoittaisiin tehtäviin perustuva jatkuva arviointi. Varsinaista uusintatenttiä ei järjestetä. Mahdollisista täydentävistä tai uusittavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus on ~27 h / opintopiste (yhteensä 81 h). Opintojaksolla on viikoittain 2 h lähiopetusta, sekä itsenäisesti tai ryhmässä suoritettava tehtävä.

Sisällön jaksotus

Opintojakson sisältö

Ekologian perusteet:
Abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät
Sopeutuminen
Populaatioekologia
Ekosysteemiekologia
Biogeokemialliset kierrot
Elonkirjo ja luontokato

Hydrologian perusteet:
Vesi ja veden kierto
Järvien hydrologia
Uomien virtaus
Hydrologian sovellukset ja tutkimusmenetelmät

Kurssi alkaa viikolla 36 ja kestää 11 viikkoa.
Lähiopetusta on 2 h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on yksi kenttämittauspäivä, sekä viikoittaisia itsenäisiä tai ryhmätehtäviä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti (anu.vehmaa@turkuamk.fi), sekä opintojakson itslearning-sivusto.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi; läpäiseminen ja arvosana riippuvat viikoittaisten tehtävien suorittamisesta. Lisäksi käytössä on itsearviointi (kurssin alussa ja lopussa), joka voi vaikuttaa enintään +0.25 arvosanaa.

Hylätty (0)

Hylätty (0): <50 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1): 50–59 % tai (2): 60–69 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3): 70–79 % tai (4): 80–89 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5): 90–100 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Kaikki opetusmateriaalit löytyvät itslearning-alustalta aihealueittain (1 aihe / viikko). Kurssin nimi -> Suunnitelmat

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähiopetustapaamisista, itsenäisestä opiskelusta, ryhmätehtävistä ja kenttämittauspäivästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttejä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla käytetään innovaatiopedagogiikan mukaisia opetusmenetelmiä, joissa korostuu opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa, vuorovaikutteisuus, tiedon soveltaminen ja kokemusperäinen oppiminen.
Kestävä kehitys on opintojakson läpileikkaava teema.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä viikoittaisiin tehtäviin perustuva jatkuva arviointi. Varsinaista uusintatenttiä ei järjestetä. Mahdollisista täydentävistä tai uusittavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus on ~27 h / opintopiste (yhteensä 81 h). Opintojaksolla on viikoittain 2 h lähiopetusta, sekä itsenäisesti tai ryhmässä suoritettava tehtävä.

Sisällön jaksotus

Opintojakson sisältö

Ekologian perusteet:
Abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät
Sopeutuminen
Populaatioekologia
Ekosysteemiekologia
Biogeokemialliset kierrot
Elonkirjo ja luontokato

Hydrologian perusteet:
Vesi ja veden kierto
Järvien hydrologia
Uomien virtaus
Hydrologian sovellukset ja tutkimusmenetelmät

Kurssi alkaa viikolla 36 ja kestää 11 viikkoa.
Lähiopetusta on 2 h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on yksi kenttämittauspäivä, sekä viikoittaisia itsenäisiä tai ryhmätehtäviä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti (anu.vehmaa@turkuamk.fi), sekä opintojakson itslearning-sivusto.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi; läpäiseminen ja arvosana riippuvat viikoittaisten tehtävien suorittamisesta. Lisäksi käytössä on itsearviointi (alussa ja lopussa), joka voi vaikuttaa enintään +0.25 arvosanaa.

Hylätty (0)

Hylätty (0): <50 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1): 50–59 % tai (2): 60–69 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3): 70–79 % tai (4): 80–89 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5): 90–100 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• toteuttaa tehtävään sopivan mittausjärjestelyn ja suorittaa mittaukset
• käyttää perusmittalaitteita
• arvioida mittausten epävarmuutta ja yksinkertaisissa tapauksissa määrittää mittaushavainnoista johdetuille tuloksille luotettavuusrajat
• tehdä ja tulkita graafisia esityksiä
• käyttää taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
• pitää tutkijan työkirjaa ja raportoida tuloksista sekä kirjallisesti että suullisesti
• toimia laboratorioissa turvallisesti
• toimia turvallisesti erilaisten radioaktiivisen säteilyn lajien kanssa
• toimittaa laboratoriossa syntyneet jätteet oikeisiin käsittelypisteisiin.

Sisältö

• Fysiikan mittaukset ja raportointi
• Mittatarkkuus ja virhetarkastelu
• Mekaniikan suureet: nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka
• Sähköpiirit sekä virta- ja jännitemittaukset
• Optiikka ja spektroskopia
• Äänieristys
• Säteilyturvallisuus

Oppimateriaalit

Oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali
Soveltuvat fysiikan oppikirjat

Opetusmenetelmät

Harjoitustyöt laboratoriossa ja itsenäiset tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen perustuu läsnäoloon, raportointeihin ja itsenäisiin tehtäviin, opintojaksolla ei ole tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Aktiiviset opetusmenetelmät: learning by doing ja flipped learning, yksilö- ja ryhmätehtäviä
Kurssi antaa etäopetuskäytännössään vahvan perustan kestävään verkko-opetusympäristössä toimimiseen ja työelämän etätyövalmiuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia/vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen
- 2 h aloitusluento
- 12 h laboratoriotyöskentelyä ryhmässä
- 40 h itsenäistä/ryhmätyöskentelyä

Sisällön jaksotus

Fysiikan perusteiden opiskelua itsenäisesti ja ryhmässä, etänä ja laboratoriossa. Kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla on pakollinen läsnäolo (poissaolot korvattava).

Aloitusluento 2t auditoriossa koko ryhmälle PEYTES24 viikolla 43: kurssin sisältö ja Itslearning-työtila, yleistä asiaa labroista, ryhmäjako, työturvallisuus laboratoriossa ja mittausten raportointi.

Aloituskerran jälkeen suoritetaan kuusi laboratoriotyökertaa pienryhmissä.
Viikolla 44 kaikki ryhmät suorittavat saman aloitustyön 'Perusmittaukset', jossa harjoitellaan ohjatusti fysiikan mittavälineiden (mikrometriruuvi, työntömitta, yleismittari) käyttöä ja sähkökytkentöjä.
Viikoilla 45-48 ja 50 suoritetaan seuraavat työt kiertävässä järjestyksessä (tarkempi aikataulutus itslearningissä):
- Metallilangan resistiivisyys
- Lämpölaajeneminen
- Kappaleen liike
- Kitka
- Energian eri muodot

Kaikki labratyöt on suoritettava. Poissaolon voi korvata osallistumalla jonkin toisen labraryhmän labrakerralle. Muutoin seuraa vähennys kurssiarvosanaan.

Jokaiseen labratyökertaan liittyy myös ennakkotehtäviä, joilla kerätään osa kurssipisteistä (yksilötehtävä). Ennakkotehtävien suorittaminen auttaa työhön valmistautumisessa. Kaikista töistä palautetaan myös mittauspöytäkirja työn suorituksen jälkeen (ryhmätyö). Lisäksi yhdestä vapaavalintaisesta työstä (ei perusmittaukset) laaditaan kirjallinen raportti (ryhmätyö).

Kurssiin liittyy myös itsenäisesti suoritettava kertaustehtävä ja kertauskysely fysiikan labratöihin liittyen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (aaro.mustonen@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti 0-5 kerättyjen pisteiden avulla. Pisteitä saa seuraavista tehtävistä:
- Labroihin liittyvät ennakkotehtävät: max 6 x 3 p = 18 p
- Labratöiden mittauspöytäkirjat: max 6 x 10 p = 60 p
- Vapaavalintaisen labratyön (ei perusmittaukset) raportti: max 14 p
- Itsenäisesti suoritettavat kertaustehtävät max 8 p

Labroihin osallistuminen ja töihin liittyvien mittauspöytäkirjojen palautus ovat kaikille pakollisia tehtäviä. Täsmällisyydellä (ajoissa oleminen), osallistumisella työskentelyyn ja huolellisella työskentelyllä voi olla +1 nro vaikutus kurssiarvosanaan. Vastaavasti näiden puutteella voi olla -1 nro vaikutus kurssiarvosanaan.

Hylätty (0)

Vähemmän kuin 50% pisteistä eli alle 50 p, poissaoloja tai puuttuvia mittauspöytäkirjoja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin 50 % kurssipisteistä = 50p
Numeroon 2 vaaditaan noin 60 % kurssipisteistä = 60 p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numeroon 3 vaaditaan noin 70 % kurssipisteistä = 70 p
Numeroon 4 vaaditaan noin 80 % kurssipisteistä = 80 p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan noin 90 % kurssipisteistä = 90 p

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa soveltaa kansainvälistä suure- ja mittayksikköjärjestelmää teknisen tiedon tulkinnassa ja selittämisessä.
• ymmärtää kinematiikan ja dynamiikan peruskäsitteet (nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka).
• Ymmärtää vapaakappalekuvien piirtämisen perustekniikat ja osaa soveltaa vapaakappalekuvia sekä Newtonin lakeja mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Osaa ratkaista suureyhtälöitä ja soveltaa vektorilaskentaa mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Ymmärtää työn, energian, tehon sekä hyötysuhteen käsitteet ja osaa analysoida mekaniikan ongelmia niiden avulla.
• osaa soveltaa työ-energia-periaatetta mekaniikassa.
• osaa analysoida törmäystilanteita liikemäärän ja impulssin käsitteitä hyödyntäen.
• Ymmärtää pyörimisliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörimisliikkeen kinematiikan analysointiin
• Ymmärtää vääntömomentin, hitausmomentin ja liikemäärämomentin käsitteet ja osaa soveltaa pyörimisliikkeen perusyhtälöä niiden analysointiin.

Sisältö

• Suoraviivaisen liikkeen ja kaksiulotteisen liikkeen kinematiikka; kiihtyvyys, nopeus, vauhti ja sijainnin muutos.
• Voimat, vastusvoimat ja Newtonin lait
• Työ, energia, teho ja hyötysuhde
• Työ-energia-periaate
• Liikemäärä ja impulssi
• Kulmanopeus, kulmakiihtyvyys, kiertokulma, ratanopeus, tangentiaalikiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys
• Ympyräradalla pysymisen ehdot
• Vääntömomentti, hitausmomentti ja liikemäärämomentti
• Pyörimisliikkeen perusyhtälö

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h
-Opetustilaisuuteen osallistuminen (vinkkivideot ja tukitilaisuudet keskimäärin) 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Lähiopetusta viikoittain viikoilla 43-51 ja vuoden 2024 viikoilla 3-9. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Oppikirja: Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co (Edita)
Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)
Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla käytetään flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkaohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 44 ja 50 TAI kurssitentti viikolla 50.
Osaamista mittaavat testit (vapaaehtoisia), alustavasti viikoilla 39 ja 46.
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2025 aikana (voit uusia joko välikoetta 2 tai koko kurssin sisältöä mittaavaa tenttiä)

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset 56 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 71-74 h = noin 5 tuntia itsenäistä opiskelua viikossa!
- Osaamista mittaavat osaamistestit (suoritus huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa) 2 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-5 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan yhteisopetuksena ryhmän PSAHAUS24 kanssa.
Opintojakson aloitustapaaminen on kaikille pakollinen lähitapaaminen viikon 36 maanantaina 2.9.

Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat (kokeita lukuunottamatta) pääsääntöisesti samanaikaisen hybridin tunteja, joihin voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Osa tunneista on vain lähiopetuksena kampuksella toteutettavia laskutunteja. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa, ja kokeiden kertaustunnit mahdollisesti etätunteja. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.

Tunneille osallistuminen (aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta) on vapaaehtoista, joten opintojakson voi suorittaa myös opiskelemalla kurssisällöt itsenäisesti tai osallistumalla vain joidenkin aiheiden tunneille.

Lähiosallistumista kampuksella suositellaan opiskelijalle, jolla on pitkä aika matematiikan opiskelusta, vaikeuksia matemaattisissa perusteissa tai vaikeuksia keskittyä/oppia etäopiskelussa.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö (opiskeltava itsenäisesti)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi).

Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Laskuharjoitusmonisteista max 1p/moniste * 12 monistetta, maksimissaan kuitenkin 11 p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p, yhteensä max 7 p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen laskumonisteista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä
- hyväksytysti suoritettu MATLAB-osuus

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hyvä suoritus osaamista mittaavissa välitesteissä huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä
- Hyväksytysti suoritettu MATLAB-osuus

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden, saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä sekä kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden, saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä sekä kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden.
- Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

The student knows the basic characteristics of the Baltic sea and has a basic understanding of the environmental problems and their solutions.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys omasta koulutusalasta ja opintojen rakenteesta.

Sisältö

Opintojakso koostuu kokonaisuuksista, joissa:
1.) tutustutaan energia- ja ympäristötekniikan koulutukseen,
2.) tutustutaan oman alan tutkimus- ja kehitystyötä tekeviin Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmiin
3.) tutustutaan oman alan työllistymisvaihtoehtoihin

Oppimateriaalit

Kaikille yhteinen materiaali jaetaan Itslearningissä.

Opetusmenetelmät

Oppimismenetelmät voivat vaihdella ryhmäkohtaisesti, mutta kaikille yhteisiä menetelmiä ovat projektioppiminen ja lähitapaamiset. Opintojaksoon liittyy opettajatuutorien ja vertaistuutorin tuki ja pienryhmäkohtainen ohjaus. Opintojaksoon liittyy myös opettajan tai vierailevan luennoitsijan luentoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä. Suoritus perustuu toimeksiantona saatuun ja pienryhmittäin tehtävään projektitehtävään.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan Turun amk:n oppimisotteen, innovaatiopedagogiikan mukaisesti ja opiskelu perustuu työelämälähtöiselle projektioppimiselle. Opintojaksolla opiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli ja hänen täytyy ottaa itsenäisesti vastuuta omasta oppimisestaan sekä projektina tehtävän työn toteuttamisesta. Opintojakso perustuu pitkälti ryhmätyöskentelyyn, jossa ohjaajien rooli on tukea ja ohjata työskentelyä, muttei osallistua itse projektiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AHOT

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jokainen projektiryhmä työskentelee oman projektinsa parissa ja tuottaa siihen liittyvät tuotokset. Projektityöskentelyn tukena on tuutoropettajien sekä vertaistuutorin tuki ja toimeksianto kurssin tekemiseksi.

Orientointivaiheessa tehdään sekä henkilökohtainen että ryhmän yhteinen orientaatiotehtävä. Muita ryhmätehtäviä ovat projektisuunnitelma, esitys ja loppuraportti. Opintojakson lopussa jokainen tekee henkilökohtaisen loppureflektoinnin omasta työskentelystään.

Opintojakso sisältää noin 54 tuntia opiskelijan työtä (sisältäen ryhmätyötä ja itsenäistä työskentelyä), joista noin 45 tuntia on projektityöskentelyä ja noin 9 tuntia ohjattua työtä ja vierailijaluentoja. Työskentely tapahtuu kampuksella, poissaoloja saa olla maks. 2 kertaa.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys energia- ja ympäristötekniikan koulutusalasta, opintojen rakenteesta ja siitä, mitä ala tarkoittaa työelämässä. Keskeistä kurssin kannalta on se, että opiskelija alkaa hahmottaa, mitä osaamista omalla alalla toimiminen jatkossa vaatii.

Opintojakson tavoitteena on, että uusi opiskelija oppii, millaista on korkeakouluopiskelu Turun AMK:ssa ja millaisia valmiuksia se opiskelijalta edellyttää. Opintojakson tavoitteena on tukea opiskelijan aktiivista ja vastuullista roolia oppijana niin itsenäisesti kuin osana projektiryhmää, jossa on mukana oman koulutusalan muita opiskelijoita.

Opintojaksolla opiskelija tutustuu oman alan muihin opiskelijoihin sekä alkaa luoda myös työelämässä tarpeellisia verkostoja. Opintojakson tavoitteena on antaa omaan alaan perehtymisen ohessa perusvalmiudet projektityöskentelystä, joilla tuetaan seuraavien opiskeluvuosien vaativampien projektiopintojaksojen / -moduulien suorittamista.

Opintojaksolla laaditaan lopputuotoksena pienryhmittäin raportti jostakin ryhmää yhteisesti kiinnostavasta oman alan työtehtävästä ja siinä tarvittavasta osaamisesta. Ryhmä selvittää työssään, miten osaamista voi hankkia omissa opinnoissaan (tutustuu koulutusalan opetussuunnitelmaan) ja mitä kaikkia muita mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on.

Aikataulua:
2.9/5.9 Intro ja toimeksianto sekä työskentelyn aloitus projektiryhmissä
11.9 Boost Day: ryhmäytyminen
12.9 Projektityöskentelyä kampuksella
19.9 Projektityöskentelyä kampuksella, A-ryhmällä opintopsykologi Satu Salmi
26.9 Projektityöskentelyä kampuksella, B-ryhmällä opintopsykologi Laura Tättilä
2.10/3.10 Projektityöskentelyä kampuksella
10.10 Projektityöskentelyä kampuksella ja TIO:n Niko Angervo
22.10/24.10 Projektityöskentelyä kampuksella
30.10/31.10 Loppuesitykset ja päätöskokous

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson viestintä tapahtuu kurssin Teams-alustalla, siellä olevan viestityökalun avulla. Jokainen projektiryhmä luo itselleen Teams-ryhmän, johon lisää oman opettajatuutorin sekä vertaistuutorin myös jäseniksi. Projektiin liittyvä viestintä käydään siellä. Tehtävien palautukset tehdään Teams-ryhmään. Tehtävänannot löytyvät Itsistä, mutta mitään palautuksia ei tehdä Itsiin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista projektityöskentelyyn. Opintojakso arvioidaan arvosanoilla 0-5.

Opintojakson arvioitavina kohteina ovat seuraavat asiat.
• Opiskelija hankkii tietoa ja hyödyntää tai jakaa sitä projektissa.
• Opiskelija työskentelee tehokkaasti ja työnlaatu on riittävä (projektityöskentely).
• Opiskelija työskentelee tehokkaasti ja työnlaatu on riittävä (pienryhmätyö).
• Opiskelija saa tehtyä työt/tehtävät aikataulussa tai osaa etsiä niihin vaihtoehtoisia tapoja.
• Opiskelija kehittää ja kokeilee uusia tapoja ongelmien ratkaisemiseen.
• Opiskelija edesauttaa omalla aktiivisella toiminnallaan ryhmän työskentelyä/projektia.
• Opiskelija osallistuu eteenpäin vievällä otteella ryhmän keskusteluihin.
• Opiskelija huomioi muiden mielipiteet ja vastaa tehokkaasti muiden kommentteihin keskustelun aikana.
• Opiskelija pyytää palautetta ja kommentteja.
• Ryhmän loppuraportti
• Ryhmän loppuesitys

Arvioinnissa käytetään opiskelijan itsearviointia, projektiryhmän vertaisarviointia sekä ohjaajien arviointi loppuraportista ja esityksestä. Tarkemmat kuvaukset loppuraportin ja esityksen arvioinnin sisällöstä löytyvät Itsistä. Opintojakso perustuu ryhmätyöskentelyyn ja vuorovaikutukseen, ja poissaoloja sallitaan maks. 2 kertaa.

Arvosanan muodostamisen apuna ovat myös ao. taitokuvaukset eri arvosanoille.

Hylätty (0)

• Opiskelija ei ole osallistunut aktiivisesti projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija ei ole osallistunut erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp)
• Opiskelija ei ole tukenut omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija ei ole noudattanut yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja (esim. myöhästymisiä, tahallisia poissaoloja).
• Opiskelija ei ole palauttanut sovittuja tehtäviä/tuotoksia.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu ei vastaa tehtävänantoa.
• Opiskelijan motivaatio on heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

• Opiskelija on osallistunut välttävästi projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut välttävästi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp)
• Opiskelija on tukenut välttävästi omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on noudattanut välttävästi yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja (esim. myöhästymisiä, tahallisia poissaoloja).
• Opiskelija on palauttanut tehtävät/tuotokset myöhässä tai muistutuksen jälkeen.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on tyydyttävää.
• Opiskelijan motivaatio on tyydyttävää

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

• Opiskelija on osallistunut hyvin projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut hyvin erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp).
• Opiskelija on tukenut omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on pääsääntöisesti noudattanut yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja.
• Opiskelija on palauttanut suurimman osan tehtävistä/tuotoksista aikataulun mukaan.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on hyvää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

• Opiskelija on osallistunut kiitettävästi projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut aktiivisesti erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp).
• Opiskelija on tukenut merkittävästi omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on noudattanut esimerkillisesti yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja.
• Opiskelija on palauttanut tehtävät/tuotokset aikataulun mukaan.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on kiitettävää.
• Opiskelijan motivaatio on kiitettävää.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa atomin rakenteen ja osaa käyttää jaksollista järjestelmää.
Opiskelija tuntee käsitteen ainemäärä sen yksikön mooli, atomimassa ja moolimassa sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee pitoisuuden käsitteen konsentraatio ja osaa siihen liittyvät peruslaskut. Opiskelija tuntee kemiallisen reaktion periaatteen ja osaa tasapainottaa reaktioyhtälöitä. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Opintojaksolla pärjää Itsin materiaaleilla, mutta jos haluaa hyödyntää oppikirjaa voi tutustua Hänninen, Karppinen ja Leskelä (2022): Tekniikan kemia. Löytyy e-kirjana kirjaston Finna-palvelusta.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen opetus, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Loppukoe tiistaina 29.10.

1. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä marraskuussa, 2. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä joulukuussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Flippaus:
Ennen ryhmissä tapahtuvia laskuharjoituskertoja, opiskelija tutustuu aiheeseen Itsin alustassa (esim. videot). Materiaalin pohjalta opiskelija tekee esitehtävät Itsissä määräaikaan mennessä, mikä on ennen laskuharjoitukseen osallistumista. Lähikerrassa eli laskuharjoituskerrassa opittua asiaa syvennetään soveltavien tehtävien avulla.

Kestävä kehitys näkyy erityisesti soveltavissa tehtävissä, joita yhdessä ratkaistaan laskuharjoituskerroilla. Kemian merkitystä kestävässä kehityksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkien ja alakohtaisuuden kautta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät:
-opetusvideot (1-3)
-esitehtävät videoiden pohjalta Itsissä ennen laskuharjoituskertaa
-tunnilla laskettavat tehtävät ja niiden palautus lähikerran lopuksi Itsiin
-harjoituskoe toiseksi viimeisellä lähikerralla
-viimeisellä lähikerralla luokassa Itsissä tehtävä testi


Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/yläkoulukemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin. Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienemmissä ryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, annetaan tietoiskuja uusista asioista, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen, yksiköt ja merkitsevät numerot
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajalle sähköpostitse.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-Viikoittaisten opetusvideoiden katsominen ja niihin liittyvien esitehtävien tekeminen (75 % tehty)
-Laskuharjoituksiin osallistuminen, läsnäolo 80 % ja tuntitehtävien palautus Itsiiin (75 % palautettu)
-Loppukoe, jossa 60 % vastauksista oikein.

Hylätty (0)

Edellisen kohdan kriteerit eivät täyty.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa atomin rakenteen ja osaa käyttää jaksollista järjestelmää.
Opiskelija tuntee käsitteen ainemäärä sen yksikön mooli, atomimassa ja moolimassa sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee pitoisuuden käsitteen konsentraatio ja osaa siihen liittyvät peruslaskut. Opiskelija tuntee kemiallisen reaktion periaatteen ja osaa tasapainottaa reaktioyhtälöitä. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Opintojaksolla pärjää Itsin materiaaleilla, mutta jos haluaa hyödyntää oppikirjaa voi tutustua Hänninen, Karppinen ja Leskelä (2022): Tekniikan kemia. Löytyy e-kirjana kirjaston Finna-palvelusta.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen opetus, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Loppukoe viimeisellä lähikerralla 7.10.

1. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä marraskuussa, 2. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä joulukuussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Flippaus:
Ennen ryhmissä tapahtuvia laskuharjoituskertoja, opiskelija tutustuu aiheeseen Itsin alustassa (esim. videot). Materiaalin pohjalta opiskelija tekee esitehtävät Itsissä määräaikaan mennessä, mikä on ennen laskuharjoitukseen osallistumista. Lähikerrassa eli laskuharjoituskerrassa opittua asiaa syvennetään soveltavien tehtävien avulla.

Kestävä kehitys näkyy erityisesti soveltavissa tehtävissä, joita yhdessä ratkaistaan laskuharjoituskerroilla. Kemian merkitystä kestävässä kehityksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkien ja alakohtaisuuden kautta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät:
-opetusvideot (1-3)
-esitehtävät videoiden pohjalta Itsissä ennen laskuharjoituskertaa
-tunnilla laskettavat tehtävät ja niiden palautus lähikerran lopuksi Itsiin
-harjoituskoe toiseksi viimeisellä lähikerralla
-viimeisellä lähikerralla luokassa Itsissä tehtävä testi

Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/yläkoulukemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin (75 %). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät tehty ja palautettu. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienemmissä ryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, annetaan tietoiskuja uusista asioista, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen, yksiköt ja merkitsevät numerot
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-pitoisuus
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköpostiviestintä opettajan kanssa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin (75 %). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät tehty ja palautettu. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Hylätty (0)

Edellisen kohdan kriteerit eivät täyty.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
- kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti
- oppii verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyden.
- vahvistaa esiintymistaitojaan

Sisältö

Yrittäjyys ja start-upit kiertotaloudessa. Menestyksekkäät kiertotalousratkaisut globaalisti. Kiertotalouden edut yhteiskunnalle ja organisaatioille. Tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Projektityöt (yksilötehtävä ja ryhmätehtävä) sekä yritysvierailut ja muiden organisaatioiden vierailut.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 60% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio

Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa 11.11.2024 ja viimeinen kerta on 12.12.2024.

Lähiopetusta paikanpäällä ja yritysvierailuita kohteisiin pääosin klo 9-12 maanantaisin ja torstaisin. Joskus pidempi päivä.
Iltapäivisin (ma ja to) teette ryhmätyötä ja yksilötyötä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtainen tarkempi arviointiperuste tehtävittäin ITS-alustalla.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 60% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio

Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5

Hylätty (0)

Ei tehnyt tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija ei juuri osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija ei juuri osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija ei juuri ole oppinut verkostoitumaan tai ymmärrä sen tärkeyttä..
Opiskelija ei ole vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa erinomaisesti kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on hyvin oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä hyvin..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan paljon.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
- tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuudet
- osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
- kehittää tiimityöskentelytaitojaan

Sisältö

Kiertotalouden liiketoiminnalliset mahdollisuudet materiaalivirtojen eri vaiheissa (raaka-aineista valmistuksen kautta myyntiin ja kulutukseen, josta takaisin eri tasoisiin kiertoihin), kiertojen vuotokohtien tunnistaminen ja poistaminen, kiertotalouden liiketoimintamallit ja ekosysteemit. Kiertotalouden standardi ja sen kehitysvaiheet.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Teorialuennot. Asiantuntijaluennot. Yksilö ja ryhmätehtävät, lukupiirit, tiedon etsiminen ja analysointi sekä tiivistäminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tehtävä 1: sosiaaliset vaikutukset. Arviointi: paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 15% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 2: kiertotalouden ohjauskeinot kestävyyssiirtymässä. Arviointi 1-5. 15% arvosanasta

Tehtävä 3: SFS-standardiin liittyvä tehtävä, arvosana 1-5 30% arvosanasta

Tehtävä 4: teolliset symbioosit, arvosana 1-5, 40% arvosanasta

Sisällön jaksotus

Kurssi alkaa ma 7.10. ja päättyy to 7.11. Viikko 42 on opetukseton viikko.
Lähiopetusta on maanantaisin ja torstaisin klo 09:00-12:00, iltapäivisin on aina yksilö- ja ryhmätehtäviä.
Lisäksi 5.11. koko päivä on reissu Saloon kiertotalous-messuille. Sinne on koulun puolelta bussikuljetus.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit itslearning-alustalla.

Tehtävä 1: sosiaaliset vaikutukset. Arviointi: paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 15% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 2: kiertotalouden ohjauskeinot kestävyyssiirtymässä. Arviointi 1-5. 15% arvosanasta

Tehtävä 3: SFS-standardiin liittyvä tehtävä, arvosana 1-5 30% arvosanasta

Tehtävä 4: teolliset symbioosit, arvosana 1-5, 40% arvosanasta

Hylätty (0)

ei tehnyt tehtäviä määräajassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee huonosti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei juuri tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija ei juuri osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla.
Opiskelija ei ole kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee erinomaisesti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa erittäin hyvin tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on oikein hyvin kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
-         Tuntee kaukolämpöjärjestelmän vaatimat huolto- ja kunnossapitotarpeet
-         Osaa talokohtaisten LVI –järjestelmien kunnossapidon perusteet
-         Ymmärtää kunnossapitojärjestelmien ja kunnossapidon dokumentoinnin tärkeyden
-         Ymmärtää älykkään talotekniikan ylläpidon vaatimukset

Oppimateriaalit

Its- Learning materiaali
Luentomateriaali
SFS 55
Muu soveltuva kunnossapitoon liittyvä materiaali joka käytössä.
Ajankohtaisten aiheiden käsittelyssä, myös muu materiaali kuin edellämainittu voi olla käytössä ja siitä ilmoitetaan kyseisellä oppitunnilla erikseen.
Vierailijaluennoitsija teollisuudesta

Opetusmenetelmät

Luennot joiden aikana rakennetaan ymmärrystä insinöörin roolista kunnossapidon toteutuksessa.
Seminaarityö- / Ryhmätyö, jossa ryhmänä tutustutaan kunnossapidon toteutusmalliin tietyssä ympäristössä. Seminaarityö esitetään muulle luokalle.
Harjoituksia / tehtäviä aiheeseen liittyen kulloisenkin aihepiirin mukaan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti viimeisellä oppitunnilla 09.12.2024
Uusinnat EY-tekniikan uusintapäivinä
Opiskelijalla oikeus uusia tentti koulun ohjeistuksen mukaan
Kurssin mahdolliset uusintatenttipäivät pidetään:
- 14.01.2025
- 04.02.2025

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssilla osaaminen kasvaa tutustumalla aiheeseen, jolla on merkitystä ympäristön kuormittavuuden kannalta. Kyvyllä arvioida teknillis-taloudellis-ympäristönäkökulma pyritään työelämässä perusteltuihin järkeviin ratkaisuihin.
Kurssin luennot täydentyvät ryhmätöillä ja itsenäisesti ja ryhmässä tehtävillä tehtävillä, joilla syvennetään luentomateriaalin asiaa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Muualta hankittu vastaava kolmannen asteen koulutus, joka ahotoidaan Turkuamk ohjeistuksen mukaan oppilaan aloitteesta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistetä vastaa noin 135 tunnin oppilastyön kuormitusta.
Luennot
ryhmätyö
kotiläksyt

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää kunnossapidon käsitteistöä ja taloudellista merkitystä yritykselle
- tuntee erilaisten kunnossapitostrategioiden ja filosofioiden periaatteita
- osaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan suunnitteluprosessiin
- tunnistaa erilaisia kunnonvalvontatekniikoita, sekä niissä hyödynnettäviä tietojärjestelmiä
- on perehtynyt kunnossapidon jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

- Kunnossapitolajit
- Kunnossapidon merkitys yrityksen toimintaan
- Kunnossapitostrategiat ja kunnossapidon suunnittelu
- Kunnossapidon tietojärjestelmät
- Kunnonvalvontamenetelmät
- Jatkuva parantaminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä:
Oppitunnilla
ITS keskustelu, Oppimisympäristö tukee kurssikohtaista kommunikointia, jolloin kaikki kurssilla olijat näkevät samat kysymykset.
Sähköposti niissä tapauksissa joissa opettaja ei esimerkiksi pääse paikalle tai tarvitaan muuta kiireellistä informaation jakoa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti alaraja 40% kokonaispisteestä
Seminaari arvioinnilla hyväksytty hylätty. Hyvin suoritetulla seminaarilla ja palautetulla materiaalilla saattaa olla korottava mahdollisuus.
Harjoitustyöt - Ei arvioida eikä palauteta erikseen
Kotiläksyt - Ei arvioida eikä palauteta erikseen
Aktiivisuus - Läsnäoloa seurataan, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvassa kurssituksessa läsnäolo ei ole pakollista. Osallistumisen ja arvioinnin välillä on nähtävissä voimakas korrelaatio, joten omalla aktiivisuudella on merkitys.

Hylätty (0)

Tentti alle 40% pisteistä
Seminaarityö palauttamatta
Pakolliset tehtävät palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tenttitulos:
1) 35 % < pisteet < 48 %
2) 48 % < pisteet < 61 %
Seminaari palautettu ja arvioitu erikseen.(hyl/ hyv)

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttitulos:
3) 61 % < pisteet < 74 %
4) 74 % < pisteet < 87 %
Myös muut minimivaatimukset arvioinnille on saavutettava kuten em. kohdissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttitulos:
5) 87 % < pisteet
Myös muut minimivaatimukset arvioinnille on saavutettava kuten em. kohdissa

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää standardisoinnin tarkoituksen ja taustan
- tuntee standardien yleisen rakenteen ja käsitteet
- osaa lukea standardia
- tuntee PDCA-mallin ja riskiperusteisen toimintamallin
- tuntee yleisimmät laatustandardit (ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001)

Sisältö

- Laadunhallinnan periaatteet
- Yleistietoa standardeista
- Yleiset johtamisjärjestelmästandardit

Oppimateriaalit

Itslearning alustalla jaettava materiaali. ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 standardit ovat luettavissa SFS Online -tietokannassa (FINNA)

Opetusmenetelmät

Opiskelu perustuu itsenäiseen verkko-opiskeluun. Oppimistehtävät tukevat oppimista ja antavat mahdollisuuden testata omaa osaamista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttiä ei ole, arviointi perustuu oppimistehtäviin.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen opiskelu, yksilötehtävät ja ryhmissä tehtävät tehtävät (vertaisoppiminen)
Opintojaksolla tehdään tiedonhankintaa itsenäisesti ja ryhmässä.
Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu opintojaksolla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson eri teemoihin liittyy opiskelumateriaalia ja erilaisia oppimistehtäviä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on palautettu aikataulussa ja tehty annetun tehtäväkohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso aloitetaan perehtymällä laadunhallinnan ja standardien perusteisiin. Tämän osion suoritettuaan opiskelija siirtyy opiskelemaan standardien ISO 9001 (laadunhallinta), ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) ja ISO 45001 (työterveys ja työsuojelu) sisältöä, tavoitteita ja soveltamista käytäntöön.
Toteutustapa on pääosin itsenäinen verkko-opiskelu.

Luentokertoja on 3 kertaa mukaanlukien Suomen Standardisoimisliiton (SFS) asiantuntijaluennon, joka järjestetään Teams-luentona. Lisäksi opintojaksolla on tarjolla erillinen ohjauskerta (Teams).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu arvioitaviin tehtäviin. Arviointi on hyväksytty / hylätty.
Arviointikriteerit ovat tehtäväkohtaiset, ja ne ilmoitetaan tehtävän yhteydessä.

Arvioitavat tehtävät ovat:

Yksilötehtävä, raportti (tehtävä 1):
Tehtävä on yksilötehtävä. Arviointi tehtävästä on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvoi tehtävän.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Ryhmätehtävä, Powerpoint esitys (tehtävä 2):
Tehtävät tehdään noin 4-5 opiskelijan ryhmissä. Arviointi on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvioi tehtävän. Arvioinnissa hyödynnetään myös ryhmän itsearviointia.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Monivalintatehtävä opintojakson koko aihealueesta (tehtävä 3).
Tehdään itsenäisesti Itslearning -testinä.
Arviointi on hyväksytty/hylätty.

Hylätty (0)

Hylätty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu aikataulussa.
Opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Tavoitteet

After the course the student
- understands the causes and risks of urban flooding
- can see the links between stormwater management solutions, ecosystem services and urban planning
- knows what kind of technical solutions are used in integrated stormwater management and understands how they work
- can evaluate the suitability of different stormwater management options in different basic situations and knows the basics of technical planning

Sisältö

Introduction to sustainable urban stormwater management concepts and it’s applicability in the Baltic Sea region
- Different technologies and methods, basics of dimensioning and planning)
- Stormwater planning in a city, forming functional entities

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Oppiminen tapahtuu pääosin itsenäisesti ITs Learningin oppimateriaalien ja harjoitustöiden avulla. Toinen harjoitustyö tehdään ryhmissä ja sen suorittaminen edellyttää kenttävierailuja hulevesikohteessa. Tämän lisäksi kampuksella pidetään kaksi lähitapaamista:
7.10. kurssilla vierailee hulevesisuunnittelija Sitowiseltä
21.11. ryhmäharjoitustöiden palautustyöpaja, jossa mukana Turun kaupungin hulevesisuunnittelija

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä lopputenttiä, vaan arvostelu perustuu verkkomateriaalin quizeihin ja harjoitustöihin. Mikäli opiskelija on palauttanut harjoitustyöt, mutta ei saa kurssia suoritettua hyväksyttävästi, uusinta voidaan järjestää.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Kurssin omat lähitapaamiset 7.10. klo 12-14 ja 21.11. klo 12-17 yhteensä 7h.

Verkko- ja etäopiskelu: Verkkotapaaminen 9.9. 1h. Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 110 h

Yksilötehtävät:
• Quiz -tentit, hulevesiseminaarien raportointitehtävä (raportti)

Ryhmätehtävä:
• Hulevesisuunnitelman ja toteutuksen arviointi, sisältyy kenttävierailuja, raportti ja esitys työpajassa kampuksella 21.11., jossa mukana kaupungin edustaja

Sisällön jaksotus

Opintojakso aukeaa syyskuun alussa, jolloin verkko-osuutta voi alkaa itsenäisesti suorittamaan.

Sisältö:
1. Intro - hulevesiin liittyvät käsitteet ja perusteet, hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta, luonnonmukaisen hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelut (Arviointi: quiz dead-line 27.9.)
2. Hulevesisuunnittelu kaupunkitasolla - hulevesiohjelmat, ohjauskeinot, maankäytön suunnittelu, tulvanhallinta (Arviointi: quiz dead-line 15.10.)
3. Hulevesisuunnittelu korttelitasolla - hulevesisuunnittelun työkalut, hulevesisuunnitelmat, käytännön hulevesisuunnittelu (Arviointi: quiz dead-line 30.10.)
4. Hulevesien hallinnan luontopohjaiset ratkaisut - erilaisten ratkaisujen toiminnan periaatteet ja suunnittelussa huomioon otettavia asioita (Arviointi: quiz dead-line 15.11.)
5. Hulevesien hallinnan kehitystyö (Arviointi: Raportti ja esitys, palautus 21.11.)
6. Hulevesialan tutkimus ja kehitys (Arviointi: Raportti, palautus 30.11.)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin aikana opettaja viestii Itslearning -ilmoitusten kautta.
Opettajana toimivan Piia Leskisen tavoittaa parhaiten sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu Quiz -testeistä ja harjoitustehtävistä saatuihin pisteisiin.

Hylätty (0)

Riittämätön pistemäärä ja näyttö kurssin läpäisemiseksi tarvittavasta osaamisesta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan puolet maksimipistemäärästä. Tämä edellyttää kurssin kaikkien tehtävien suorittamista annetun aikataulun mukaisesti.
Tällä tasolla opiskelija ymmärtää hulevesien hallinnan tärkeimmät käsitteet sekä tietää pääpiirteissään miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja tähän käytetään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä. Hän on ottanut selvää asioista perusteellisesti, hyödyntäen myös perus kurssimateriaalin ulkopuolisia lähteitä ja osaa pohtia erilaisten ratkaisujen syitä ja seurauksia.

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa tarvittavat lähtötiedot ja -taidot.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
• Potenssien ja juurten laskusäännöt
• Murtopotenssit ja negatiiviset potenssit
• Polynomien laskusäännöt
• Rationaalilausekkeiden sieventäminen
• Prosenttilaskenta
• Ensimmäisen ja toisen asteen polynomiyhtälöt
• Lineaarinen yhtälöpari
• Suora ja paraabeli
• Funktion ja muuttujan peruskäsitteet
• Funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta
• Geometrian ja trigonometrian perusasioita
• Suureet ja SI-järjestelmä
• Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Oppikirja: Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co (Edita)
Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)
Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla hankitaan edellytykset insinöörinkoulutukseen kuuluvien matematiikan ja fysiikan kurssien opiskeluun monimuotoisen opetuksen, ohjattujen laskuharjoitusten, sähköisten Ville-harjoitusten, itsenäisen harjoittelun ja ryhmätyön avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kolme osakoetta viikoilla 39, 44 ja 48 TAI yksi koko kurssisällön kattava kurssitentti viikolla 48.

EY-tekniikan yleisinä uusintatenttipäivinä joulukuussa 2024 sekä tammikuussa ja helmikuussa 2025 voi uusia joko koko kurssitenttiä tai välikokeita 2 ja 3. Sähköisesti tehtävää, automaattisesti arvioitavaa välikoetta 1 voi uusia oppituntien yhteydessä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing, oppimisen tukeminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu sekä hyväksytysti suoritettu kurssikoe

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 h opiskelijan työtä, jakaantuen keskimäärin
- Yhteiset tunnit ja laskupajat 51 h
- Itsenäinen opiskelu laskumonisteiden ja opasvideoiden avulla noin 2,5h * 10 monistetta = 25 h
- Itsenäinen opiskelu ViLLE:ssä 2,5h * 12 vk = 30 h
- Kertaus kokeeseen/kokeisiin 23-26 h
- Koe/kokeet 3-6 h
(+ Vapaaehtoinen MATLAB-ohjelmiston opiskelu 10 h)

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen viikolla 36 on kaikille pakollinen lähitapaaminen.
Muut tapaamiset viikoilla 36-49 ovat joko lähitunteja tai saman aikaisen hybridin tunteja, joihin voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI/HYB) on merkitty lukujärjestykseen.
Lähiosallistumista kampuksella suositellaan opiskelijalle, jolla on pitkä aika matematiikan opiskelusta, vaikeuksia matemaattisissa perusteissa tai vaikeuksia keskittyä/oppia etäopiskelussa.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja. Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
- Suureet ja SI-järjestelmä
- Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt
- Lineaarinen yhtälöpari
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen kolmion trigonometria
- Erilaiset kulmayksiköt
- Perusteita muiden kappaleiden geometriasta
- Vektorilaskennan perusteet
- Perusteita eksponentti-, logaritmi- ja trigonometrisista funktioista
- Vapaaehtoinen sisältö: MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi).

Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti:
- Laskuharjoitusmonisteista max 1p/moniste = maksimissaan 1p x 10 = 10 p
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p x 70 % = 7 p (max)
- Luvut ja lausekkeet -osion osaamistesti välikokeeseen 1, 1 p
- Kertaustehtäväbingo välikokeeseen 2, 1p
- Trigonometrian ja vektorilaskennan osaamistesti välikokeeseen 3, 1p
--> Edellä mainituilla tavoilla voi kuitenkin maksimissaan kerätä yhteensä 18 p (joka vastaa noin 1,5 numeron korotusta kurssiarvosanaan)
- Kolmesta osakokeesta tai yhdestä kurssitentistä max 100p

Kurssipisteiden saaminen tehtävämonisteista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä:
- yksiköiden käsittely ja yksikkömuunnokset
- erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- yhtälöparin ratkaiseminen
- vektorilaskennan perusteet

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös yksiköiden käsittelyn ja yksikkömuunnokset, erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, yhtälöparin ratkaisemisen ja vektorilaskennan perusteet.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua ohjelmoitavien logiikoiden käyttöön ja ohjelmointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa laatia logiikkaohjelmia
- Osaa käyttää IEC-standardin mukaisia ohjelmointikieliä
- Pystyy toteuttamaan yksinkertaisia automaatiojärjestelmiä

Sisältö

1. IEC 61131-3
2. Ohjelmoitavien logiikoiden asennus ja kytkentä
3. Automaatioprojektin suunnittelu ja suorittaminen

Oppimateriaalit

Kurssilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähitunneilla esitetään kurssin teoria sekä tehdään laboratorioharjoituksia.

Sisällön jaksotus

Kurssilla opitaan käyttämään ohjelmoitavia logiikoita.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning-kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu laboratorioharjoitusten suorituksiin.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne ohjelmoitavien logiikoiden toimintaa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet.
Opiskelija pystyy ohjattuna tekemään yksinkertaisia logiikkaohjauksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee IEC 61131-3 mukaiset logiikoiden ohjelmointitavat.
Opiskelija pystyy itsenäisesti kytkemään sekä ohjelmoimaan yksinkertaisia ohjauspiirejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ohjauspiirin.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet, Säätö- ja ohjaustekniikka

Tavoitteet

Tavoitteet:
- Opiskelija oppii työelämän sosiaalisia taitoja,
- Perehtyy energia- ja/tai ympäristötekniikan työkenttään
- Harjaantuu työnhaussa
- Kykenee raportoimaan työstä ja sen tuloksista

Opetusmenetelmät

Käytännön harjoittelu työpaikalla

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan ja oppii työnhakua.
Hän verkostoituu harjoittelupaikalla.
Opiskelija peilaa harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen osana harjoittelun itsearviointia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Perusharjoittelun vaihtoehtoisena suoritustapana on aiemman työkokemuksen hyväksilukeminen.
Tässä tapauksessa palautetaan dokumentteina työtodistus ja perusharjoittelun itsearviointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin viimeistään harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Sisällön jaksotus

Perusharjottelu suoritetaan useimmiten 1. opiskeluvuoden kesällä, mutta sen voi suorittaa myöhemminkin ja muinakin vuodenaikoina kuin kesällä.

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin viimeistään harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearningissa ohjeet (harjoittelu peytes23) ja muuten viestiminen harjoitteluvastaavan kanssa sähköpostilla. Myös tuutoropettajat osaavat neuvoa useimmissa harjoitteluun liittyvissä asioissa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki doukumenti tulee olla palautettuna itslearninigiin ennen kuin perusharjoittelu voidaan arvioida Peppiin.

Hylätty (0)

Harjoittelun dokumenttejä ei palauteta.

Tavoitteet

After completing the course, student will

· recall the theory and the principles of different photovoltaic cell technologies
· analyze dimensioning and selection of inverters
· evaluate requirements and applications of different components on photovoltaic systems
· apply knowledge for designing of residencial and commercial rooftop photovoltaic systems
· apply fundamentals of installation and quality control in working life circumstances
· evaluate safety issues related to photovoltaic systems

Sisältö

1. Introduction to photovoltaic technologies
2. Introduction to system simulation tools
3. Photovoltaic system topologies
4. Practical photovoltaic design exercises
5. Safety aspects in photovoltaic systems

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssin kuvaus ja tarkemmat tiedot toteutuksessa PEYTES23A Svenska i arbetslivet, Skriftlig kommunikation.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022.

Opetusmenetelmät

Kirjalliset etätehtävät ja suulliset keskusteluharjoitukset verkossa

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Viestintäkanava ja lisätietoja

Teams

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Opettajan kokoama materiaali Itslearningissä.
Lisänä oppikirja: Edita: Kontakt - Svenska inom teknik (digikirjana Finnassa: turkuamk.finna.fi)

Opetusmenetelmät

Ohjattua ja itsenäistä opiskelua, pari- ja ryhmäkeskustelua, itsenäisiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä (mm. kotitehtäviä joka kerta).

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suulliset näytöt viikoilla 46 ja 47 pienryhmissä sovitulla aikatalulla.
Kirjallinen tentti kurssin loppupuolella 25.11.2024.
Uusintapäivä 10.12.2024.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Ryhmäohjaus, itsenäisten näyttöjen arviointi, jatkuva näyttö

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ohjattuja tapaamisia n. 20 h, itsenäinen työskentely n. 60 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan lukkarin mukaan lähitunteina alkaen viikolta 37 ja päättyen viikolla 48.
Ryhmällä on pääsääntöisesti 2h/vko.

Suullinen ja kirjallinen kommunikointi työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä työelämälähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Tavoitetaso vähintää B1.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksot Skriftlig kommunikation (2 op) ja Muntlig kommunikation (1 op) toteutetaan samanaikaisesti.
Opintojaksolla edellytetään ruotsin perusteiden hallintaa vähintään tyydyttävästi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jokaisella lähitunnilla harjaannutetaan sekä suullista että muuta kielitaitoa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan erikseen. Opintojakson arviointi tehdään asteikolla 1-5 valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Taitotasot esitellään ensimmäisellä lähitunnilla ja ovat nähtävissä Itsissä.

Suoritusvaatimukset ja arviointi
Opintojaksolla edellytetään vähintään 75 % läsnäoloa pidetyistä tunneista, koska tunneilla harjoitellaaan suullista kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja parityöskentelynä ja pienryhmissä.
Jos poissaolojen määrä ylittää 25 %, niin arvosana alenee yhdellä numerolla. Käytännössä voi olla 2 kertaa pois ilman arvosanan alennusta. Kokeeseen voi osallistua, jos läsnäoloa on vähintään 50 %, mutta tuolloin arvosana 1 kokeesta ei riitä hyväksyttyyn arvosanaan opintojaksosta.
Tunneille tulee osallistua kuitenkin vähintään 50%, sillä myös tuntinäyttöä arvioidaan. Opintojaksoa ei voi suorittaa pelkästään kirjallisella kokeella.
Kirjallisen osan (2 op) arvosana koostuu aktiivisuudesta lähitunneilla, tehdyistä koti- ja etätehtävistä ja kirjallisesta kokeesta.

Suullinen kielitaito, Muntlig kommunikation (1 op), arvioidaan erikseen. Arviointi tehdään lähituntien suullisten harjoitusten ja opintojakson lopussa tehtävän Video-CV:n tai suullisen esittelyn perusteella. Suullisilla harjoituksilla ja ohjeiden mukaan palautetulla video-CV:llä voi saada maximissaan arvosanan 1.

Tutkintotodistuksessa arvosanat 1-3 = Tyydyttävä taito ja arvosanat 4-5 = Hyvä

Hylätty (0)

Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1)
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa.
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta.
(2)
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa.
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3)
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä.
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää.
(4)
Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

(5)
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee sähköajoneuvojen ominaisuuksia sähkönkulutuksen ja akkutyyppien sekä niiden lataustehojen ja kapasiteetin osalta
- tuntee sähköajoneuvojen lataukseen liittyvät määräykset ja standardit sekä osaa soveltaa niitä latausjärjestelmien suunnittelussa
- tuntee sähköajoneuvojen latauslaitteiden rakenteen ja ominaisuudet sekä osaa valita latauslaitteen sovelluskohteen mukaan
- tuntee latausjärjestelmien ohjaukseen ja hallintaan liittyvät periaatteet
- osaa suunnitella latausjärjestelmän sekä yksittäiselle ajoneuvolle että pysäköintialueelle

Sisältö

1. Sähköajoneuvojen tyypit ja ominaiskulutukset, sähköajoneuvojen kehitysnäkymiä
2. Sähköajoneuvojen akustot
3. Latauslaitteet
4. Latausjärjestelmien hallinta ja ohjaus
5. Latausjärjestelmien toteutusta koskevat määräykset ja ohjeet
6. Latausjärjestelmän suunnittelu (harjoitustyö)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietämys sähköasennusten toteuttamisesta sekä toteutuksessa noudatettavista määräyksistä ja ohjeista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee tavallisimmat sähköasennuksissa käytetyt komponentit ja niiden kytkennät sekä osaa toteuttaa itsenäisesti yksinkertaisten kohteiden asennuksia
- tuntee sähköasennuksissa noudatettavat mitoitusvaatimukset sekä kuormitusten että suojauksen osalta ja osaa tehdä niitä edellyttäviä sähköteknisiä laskelmia
- tuntee sähköasennusten toteutusta ohjaavat määräykset ja ohjeet sekä osaa tulkita määräysten sisältöä
- tuntee sähköasennusten käyttöönottotarkastusten sisällön ja osaa tehdä käyttöönottomittauksia
- pystyy viestimään sähköasennuksista ammatillista terminologiaa käyttäen

Sisältö

1. Sähköasennuksia koskevat määräykset ja ohjeet
2. Jakelujärjestelmät ja suojausvaatimukset
3. Maadoitukset ja potentiaalintasaus
4. Asennustavat ja -tilat
5. Sähköasennusten mitoitus ja suojaus
6. Tavallisimmat sähköasennuksissa käytettävät komponentit: kaapelit, johtotiet, liitokset ja liittimet, kytkimet, suojalaitteet, kotelot ja keskukset sekä talotekniikan laitteiden kytkennät
7. Valaistus- ja lämmitysasennukset
8. Sähköasennusten käyttöönottotarkastukset

Oppimateriaalit

Standardi SFS 6000. Sähköinfon kirjat Sähköasennukset 1-4, Pienjännitesähkölaitteiston mitoitus, oppitunneilla ja Itslearningissa jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, harjoitustyöt ja laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Laboratorioharjoituksia ja itsenäisesti tehtäviä harjoituksia ei voi uusia.
Kurssin lopussa pidetään tentti, tämän voi uusia 2 kertaa (hyväksytyn suorituksen kerran).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luentojen lisäksi oleellinen osa kurssia on itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon soveltaminen käytäntöön. Laboratorioharjoituksissa tarvitaan ryhmätyötaitoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole. Syksyn sähköasennusharjoituksen voi korvata raportilla, jos on tehnyt riittävän laaja-alaisesti sähköasennuksia ja käyttöönottotarkastuksia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso sisältää luentojen lisäksi laboratoriossa ja omalla ajalla tehtäviä harjoituksia. Tiedon hakeminen standardeista ja tämän soveltaminen käytäntöön on oleellinen osa kurssia.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa syksyllä viikolla 43 ja päättyy huhtikuussa 2025
Syksyllä käsitellään:
- jakelujärjestelmät ja kiinteistön sähköverkot
- asennuksiin liittyvät komponentit
- peruskytkennät ja -asennukset
- sähköasennusharjoitus
- käyttöönottotarkastus
Keväällä käsitellään:
- asennukset erilaisissa tiloissa
- maadoitukset ja potentiaalintasaukset
- johdon mitoitus ja suojaus
- laitteiden mitoitus ja suojaus

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opiskelijoiden ja opettajan välillä tapahtuu sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- sähköasennusharjoitus pitää olla hyväksytysti suoritettu
- Kaikkia laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt pitää olla tehty
- Harjoitustyöt arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 60 %
- Tentti arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 40 %

Hylätty (0)

Kohdan tyydyttävä kriteerit eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet, peruskytkennät ja asennuksiin liittyvät dokumentit. Hän osaa tehdä peruskytkentöjä ja tehdä käyttöönottotarkastuksen. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki harjoitustyöt on palautettuja tehtävät ovat pääsääntöisesti oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu ja tehtävät ovat oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt.. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset ja soveltaa näitä eri kohteissa.

Esitietovaatimukset

Sähkövoimatekniikka

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot sähköstä ja sen mittaamisesta sekä magnetismista. Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää sähkön ja magnetismin merkityksen sähköteknisten koneiden ja laitteiden toiminnassa.

Sisältö

Sähköstatiikka: sähkövaraus ja varauksen säilymislaki, Coulombin laki, sähkökenttä, Gaussin laki, potentiaali, jännite, kapasitanssi
Sähködynamiikka: varausten liike, sähkövirta, johtavuus, resistanssi, Ohmin laki, Joulen laki, Kirchhoffin lait, tasasähköpiirit, sähkövirta puolijohteessa
Sähkömagnetismi: Faradayn laki, Lenzin laki, Amperen laki, virtajohdin magneettikentässä, käämi, induktanssi, generaattori, vaihtovirta, vaihtovirtapiirit, magneettiset materiaalit

Oppimateriaalit

Kurssialustalla julkaistu materiaali.
Ahoranta: Sähkötekniikka.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu kurssialustalla julkaistusta materiaalista (luentomoniste, videot).
Ryhmätyöt.
Laskuharjoitukset.
Laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti järjestetään kurssin lopuksi. Tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssiin liittyvän teorian opiskelussa korostuu itsenäinen työskentely.
Kontaktitunneilla käydään läpi käsiteltäviin aiheisiin liittyviä esimerkkejä ja neuvotaan harjoitustehtävien tekemisessä.
Laboratoriotöissä tutustutaan sähköön liittyviin suureisiin käytännössä ja perehdytään perusmittalaitteiden käyttöön.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Palautettavat harjoitustehtävät, jotka ovat suurimmaksi osaksi laskuharjoituksia.
Laboratoriotyöt.

Sisällön jaksotus

Sisältö:
- sähköön liittyvät suureet ja peruslainalaisuudet: virta, jännite, teho, resistanssi. Ohmin ja Joulen lait, Kirchhoffin lait.
- jännite- ja virtalähteet, akut ja paristot.
- sähkökentät. Kapasitanssi ja kondensaattori.
- magnetismi, magneettinen voimavaikutus ja sähkömagneettinen induktio. Induktanssi ja kela.
- vaihtosähkö, reaktanssi ja impedanssi. Vaihtosähkön teho.
- sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla ja oskilloskoopilla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning-kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Palautettavat tehtävät (25 %), lopputentti (75 %).
Laboratoriotöiden tekeminen on pakollinen osa kurssin suoritusta.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa ratkaista yksinkertaisiin tasavirtapiireihin liittyviä suureita kuten jännitteitä, virtoja ja tehoja.
Opiskelija ei tunne pariston/akun toimintaa eikä osaa määrittää siihen liittyviä suureita.
Opiskelija ei osaa ratkaista kondensaattoreihin ja keloihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia tasavirtapiirejä sekä kondensaattoreihin ja keloihin liittyviä suureita.
Opiskelija tuntee pariston/akun toimintaa ja osaa määrittää siihen liittyviä suureita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista sähkön perussuureita myös haastavammista tasavirtapiireistä.
Opiskelija osaa ratkaista vaihtosähköön liittyviä suureita (jännitteet, virrat, tehot) yksinkertaisissa virtapiireissä.
Opiskelija tuntee sähkö- ja magneettikenttiin liittyvät keskeiset lainalaisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista myös haastavampiin vaihtovirtapiireihin liittyviä suureita sekä sähkö- ja magneettikentiin liittyviä ongelmia.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisten sähkökoneiden ominaisuuksiin, käyttöön ja valintaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa kuvata sekä teho- että mittamuuntajien rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet
- Osaa kuvata erilaisten sähkökoneiden (tasavirta-, tahti-, epätahti- ja reluktanssikoneet) rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet sekä tapauskohtaisesti niiden käytön sekä moottorina että generaattorina
- Osaa kuvata sähkömoottoreihin kytkettävien sähkökuormien ominaisuuksia (pumput, puhaltimet, kuljettimet, murskaimet, nosturit, hissit, ym.)
- Tuntee sähkökoneiden standardoidut käyttö- ja asennustavat
- Osaa valita ja mitoittaa oikeanlaisen sähkömoottorin sovelluskohteeseen
- Osaa mitata sähkökoneisiin liittyviä suureita

Sisältö

1. Muuntajat: yksi- ja kolmivaiheiset tehomuuntajat, jännite- ja virtamuuntajat
2. Tasavirtakoneet
3. Tahtikoneet
4. Epätahtikoneet
5. Erikoismoottorit
6. Teollisuuden sähkömoottorikuormat
7. Sähkökoneiden valinta ja mitoitus sovelluskohteen perusteella
8. Muuntajien ja sähkökoneiden mittaukset (laboratoriotyö)

Oppimateriaalit

Kurssialustalla julkaistu materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot.
Laskuharjoitukset.
Laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssissa järjestetään lopputentti ja kaksi uusintaa.
Tarkemmista ajankohdista tiedotetaan kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin teoria esitellään oppimisalustan materiaalien ja luentojen avulla. Luennoilla pääpaino on esimerkkitapausten käsittelyssä. Teorian opiskeluun liittyy keskeisesti myös laskuharjoitukset. Aihepiiriin käsitteiden, lainalaisuuksien ja teknisten komponenttien opiskelua tuetaan myös simultointi- ja laboratorioharjoituksilla.
Sähkökoneiden kestävä valmistus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Palautettavat laskuharjoitukset ja mitoitustehtävät.
Laboratoriotyöt.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisällön osalta painotetaan erityisesti muuntajien ja sähkökoneiden mitoitusta ja valintaa erilaisiin käyttökohteisiin.

Osallistujien oletetaan suorittaneen aikaisemmin Sähkövoimatekniikka kurssin tai hallitsevan vastaavat tiedot.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu tenttiin ja kurssin kuluessa palautettaviin tehtäviin.
Lopputentin painoarvo on 60 % ja palautettavien tehtävien 40 %.
Kurssilla on lisäksi laboratoriotöitä, jotka tulee suorittaa hyväksytysti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatetta ja keskeisiä ominaisuuksia.
Opiskelija ei osaa valita muuntajaa tai sähkökonetta perustapauksissa.
Opiskelija ei tunne muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä mittauksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen yleisellä tasolla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen tavallisimpiin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä tulkita niiden tuloksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa ratkaista muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä ongelmatilanteita.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä analysoida tarkasti laitteen toimintaa niiden perusteella.

Esitietovaatimukset

- Sähkövoimatekniikka, Fysiikka (mekaniikka)

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee sähköenergiamarkkinoiden rakenteen ja keskeiset toimintaperiaatteet sekä osaa selittää miten Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat
- osaa esittää miten sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä, miten säätö- ja tasesähkömarkkinat toimivat sekä soveltaa oppimaansa sähköntuotannon myynnin suunnittelussa
- tunnistaa keskeiset sähkökauppaan liittyvät riskit sekä osaa luetella niiden hallintaan käytettyjä keinoja
- tuntee verkkopalvelumaksujen hinnoitteluperiaatteita ohjaavan lainsäädännön ja sääntelymallin
- tunnistaa sähkömarkkinoihin liittyviä kehitysnäkymiä

Sisältö

1. Sähkömarkkinoiden rakenne ja keskeiset toimijat
2. Sähkön hinnan muodostuminen, kaupankäynti ja tasesähkökauppa, taseselvitys
3. Sähköpörssin tuotteet ja sähkökaupan riskienhallinta
4. Sähköverkkoihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelymallit

Oppimateriaalit

Luennoilla ja kurssin oppimisalustalla jaettava materiaali.
Luentomateriaalin lisäksi kurssilla käytetään oppimateriaalina erilaisia sähkömarkkinoihin liittyviä artikkeleja ja sähkömarkkinaosapuolten julkaisemaa materiaalia.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ryhmätyöskentely
Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti järjestetään kurssin lopuksi loka-marraskuun vaihteessa.
Tarkempi ajankohta selviää kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla korostuu opiskelijan oma työskentely ja aiheiden opiskelu annetusta materiaalista.
Myös aktiivinen osallistuminen harjoituksiin on keskeinen osa opintojaksoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin oppimistehtävinä ovat käytännön tilanteisiin liittyvät harjoitustehtävät, joissa sovelletaan opittuja sähkömarkkinoiden pelisääntöjä sekä sähkömarkkinoiden teoriaan liittyviä monivalintatehtäviä.
Kokonaistyömäärä on noin 80 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käsitellään sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaa:
- sähkökauppa
- sähköverkkotoiminta
- reservimarkkinat


Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja osapuolet kokonaisuutena
- tuntee sähkömarkkinoiden osapuolten käyttämät yleisimmät hinnoittelurakenteet ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia
- tuntee sähkökaupan markkinapaikat, osaa kuvata niiden toimintaperiaatteita sekä osaa hakea ja soveltaa sähkökauppaan liittyvää tietoa
- tuntee sähköverkkotoimintaa ohjaavan lainsäädännön, osaa hakea siihen liittyvää tietoa ja soveltaa sitä käytännön tilanteisiin
- tuntee reservimarkkinoiden rakenteen ja sen keskeisimmät tuotteet sekä osaa arvioida eri tuotteiden soveltuvuutta käytännön tilanteisiin

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetään Itslearning-alustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettaviin harjoitustehtäviin sekä tenttiin.
Harjoitustehtävien osuus arvioinnissa on 50 % ja tentin 50 %.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakennetta ja/tai ei tunne sen keskeisimpiä toimintamalleja.
Opiskelija ei osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytännön tilanteissa.
Opiskelija ei tunne alan terminologiaa tai käyttää sitä puutteellisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa yksinkertaisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija tuntee alan terminologiaa mutta sen käyttö on jossain määrin puutteellista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tavallisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija osaa käyttää alan terminologiaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa vaativammissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija käyttää alan terminologiaa luontevasti ja ammattimaisesti.

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa Microsoft Exceliä opinnoissaan sekä AMK:n Word-raporttipohjaa ja PowerPoint – esitysgrafiikan perusteet.

Sisältö

Sisältö:
• Excelin perustoiminnot (muokkaus, asetukset)
• Excelin perusfunktiot
• Aineiston kuvaaminen Excelin kaavioiden avulla
• Word-raporttipohjan käyttö
• PowerPointin perusteet

Oppimateriaalit

Opetusvideot ja oppimisympäristöön linkitetty muu sähköinen oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Kurssi perustuu opiskelijan aktiiviseen itseopiskeluun harjoitusten avulla. Harjoitukset eivät ole pakollisia, mutta niillä voi kerätä pisteitä kurssiarvosanaan. Lisäksi ne rytmittävät aiheen opiskelua. Opettaja järjestää viikoittaisia tapaamisia, joissa käydään läpi harjoitusten yleisimpiä virheitä ja opiskelijoiden kysymyksiä viikon aiheesta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

- Osaamista mittaava koe vk 43

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing ja flipped learning

Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle itsenäisiä tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.

Opintojaksolla opittavat taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.

Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

- Kertaustehtävien ja kokeen itsenäinen suorittaminen (kurssikokeen voi tehdä muun ryhmän mukana viikolla 43 tai opettajan kanssa sovittuna muuna ajankohtana). Jos sinulla on tietotekniikan peruskurssi käytynä korkeakoulutasolta tai muu syventävä tietotekniikka-ajokortti, keskustele kurssin hyväksilukemisesta opettajan kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen itsenäisiin tehtäviin, etätapaamisiin ja loppukokeeseen.
- Lähi- ja verkkotapaamiset 15 h
- Tapaamisiin liittyvät tehtävät 15 h
- Kertaustehtävät ja kertaus kokeeseen 16 h
- Näyttökoe 2 h
- PowerPoint-esityksen laatiminen 6 h

Arvioitavat tehtävät
- Vapaaehtoiset viikkotehtävät, joilla voi kerätä pisteitä kurssiarvosanaan
- Pakolliset kertaustehtävät MS Word ja Excel (HKS/täydennettävä)
- Lopputehtävä esitysgrafiikasta (MS PowerPoint), voi olla ryhmätehtävä (HKS/Täydennettävä)
- Loppukoe tekstinkäsittelystä (MS Word) ja taulukkolaskennasta (MS Excel), arvioidaan numeerisesti 0-5.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustunnit viikolla 36 ja koe viikolla 43 pakollisina lähitapaamisina. Muut tunnit vapaaehtoisina etäohjauksina Teamsissä.

Opiskelun tueksi on laadittu Itslearning-oppimisympäristöön laaja ohje- ja apupaketti. Itsenäistä opiskelua tuetaan aiheittain teemoitetuilla viikoittaisilla etäohjaustapaamisilla opettajan kanssa.

Alustava aikataulu:
• vk 36 (lähi): Opintojakson esittely, oppilaitoksen IT-järjestelmät, verkkotapaamisten välineet ja käytännöt
• vk 37 (etä): Perustekstinkäsittely ja asiakirjastandardi MS Word
• vk 38 (etä): Taulukkolaskennan perusteet MS Excel
• vk 39 (etä): Taulukkolaskenta MS Excel: monimuotoinen laskenta
• vk 40 (etä): Pitkien laskentataulukoiden käsittely MS Excel, Julkaisutasoinen kirjoittaminen MS Word
• vk 41 (hybridi): AMK:n valmiin raporttipohjan käyttö, vinkit itsenäiseen PowerPoint-tehtävään
• vk 42 (etä): Kertaus itsenäisesti, kertaustehtävien palautus
• vk 43 (etä+lähi): Yhteiset kertaustunnit (etä) ja loppukoe auditoriossa (lähi)

Itsenäisesti opiskeltava aihealue: Esitysten laadinta MS PowerPoint-, Prezi- tai muulla vastaavalla ohjelmalla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (aaro.mustonen@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio Itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytetyt ohjelmistot: MS Teams, MS Office -työpöytäsovellukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikolla 43 suoritettava, Word- ja Excel -osaamista mittaava koe arvioidaan numeerisesti 0-5.
Kokeen maksimipisteet ovat 100 p, josta 40 p tulee Wordin näyttökokeesta ja 60 p Excelin näyttökokeesta. Numeroon 1 vaaditaan noin puolet kokeen pisteistä kummastakin kokeesta (20 ja 30 p). Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Kokeen lisäksi opiskelijan on hyväksytysti suoritettava seuraavat pakolliset, itsenäiset tehtävät:
- Kertaustehtävät MS Word ja Excel (HKS/täydennettävä). Nämä tulee olla palautettuna ennen kokeesseen osallistumista.
- Sähköinen esitys (MS PowerPoint tai Prezi), voi olla ryhmätehtävä (HKS/Täydennettävä)

Vapaaehtoisilla, tapaamisiin liittyvillä kotitehtävillä on mahdollista kerätä max 14 % = 14 p kurssipisteistä (vastaa noin 1,5 numeron korotusta arvosanaan).

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti kurssin koetta ja pakollisia tehtäviä (kertaustehtävät ja sähköinen esitys).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin puolet kurssikokeen pisteistä kummassakin kokeessa (Word ja Excel). Muut arvosanat määräytyvät lineaarisella asteikolla.

Vapaaehtoisten kotitehtävien pisteet huomioidaan arvioinnissa.

Numero 1 kurssipisteet 50-59
Numero 2 kurssipisteet 60-69

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numero 3 kurssipisteet 70-79
Numero 4 kurssipisteet 80-89

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan vähintään 90 kurssipistettä.

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy tilastollisten menetelmien käyttöön ja niiden ATK-sovelluksiin, siten, että hän kykenee tuottamaan työssään tarvittavia tilastoja sekä analysoimaan niitä.

Sisältö

- otantamenetelmät ja otoskoon arviointi tulosten luottavuuden näkökulmasta
- tilastojen graafinen esittäminen ja tulkitseminen
- mittaustavat ja erilaiset mitta-asteikot
- tilastolliset tunnusluvut
- normaalijakauman käsite ja siihen liittyvä laskenta
- korrelaatio ja regressio
- pienimuotoisen aineistoanalyysin suorittaminen em. analyysimenetelmiä sisältäen

Oppimateriaalit

Soveltuvat oppikirjat (ei pakollinen):
- Tilastollinen tutkimus, Heikkilä, 2014, Edita Publishing (Saatavilla myös e-kirjana https://turkuamk.finna.fi/Record/turkuamk_electronic.995460267205970)
TAI
- Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita; Tähtinen, Laakkonen & Broberg, 2020, Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos (Saatavilla myös e-kirjana https://turkuamk.finna.fi/Record/turkuamk_electronic.995708089405970)
tai vastaava tilastollisen tutkimuksen perusteiden oppikirja
- Itslearning-oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Tunteihin liittyvät tsenäiset ennakkotehtävät ja kertaustehtävät itsissä
Opetustapaaminen kerran viikossa, á 1t 45 min
Osaamista mittaava koe (automaattinen arviointi) ja harjoitustyö (itse-, vertais- ja opettajan arviointi)

Jokaiseen opetus/ohjauskertaan liittyy edellisen kerran aiheita kertaavia ja uuteen aiheeseen valmistelevia itsenäisiä kotitehtäviä. Näillä kotitehtävillä on mahdollista kerätä osa kurssipisteistä kompensoimaan kokeen tulosta (noin numeron korotus arvosanaan)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Teoriakoe viikolla 46 (uusinnat EY-tekniikan yleisinä uusintatenttipäivinä marras- ja joulukuussa 2024 sekä tammikuussa 2025)
Harjoitustyön palautus viikon 44 loppuun mennessä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing ja flipped learning

Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja tehtävien suoritusta tukevaa materiaalia.

Opintojaksolla opittavat taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.

Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa sekä harjoitustehtävässä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen: Hyväksytysti suoritettu teoriakoe ja harjoitustyö.

Huom! Opiskelija voi suorittaa opintojakson itsenäisesti jo kesän 2024 aikana (6.5.-15.9. välisenä aikana) opiskelemalla kurssin aiheet ja tekemällä harjoitustyön itsiin rakennetun itsenäisesti suoritettavan kurssin avulla. Kurssin teoriakoe suoritetaan tällöin EY-tekniikan yleisenä uusintapäivänä 4.6. tai 10.9. Jos olet kiinnostunut suorittamaan opintojakson tällä tavoin, ole sähköpostitse yhteydessä opettajaan (hannele.kuusisto@turkuamk.fi) lisätietojen saamiseksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 t opiskelijan työtä jakautuen
- Opetukseen/ohjaukseen (17 t)
- Vapaaehtoiset ennakkotehtävät ja kertaustehtävät, joilla voi kerätä osan arviointipisteistä (noin numeron korotus tenttiarvosanaan) (16 t)
- Hyväksytysti suoritettava koe todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteen teoriasta (numeerinen arviointi 0-5) sekä kokeeseen opiskelu (8 t)
- Hyväksytysti suoritettava tilastollisen analyysin harjoitustyö paritehtävänä ja siihen liittyvä vertaisarviointi (HKS/mahdollinen korotus kurssiarvosanaan) (13 t)

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan yhteisopetuksena (ryhmät A ja B).
Kurssin aiheita käsitellään sekä teorian ja tulkinnan näkökulmasta että analyysivälineiden käytön harjoittelun (Excel ja/tai MATLAB) näkökulmasta.

Alustava aikataulu:
vk 36 aloitustapaaminen tiistaina 3.9. (HYB): Opintojakson aloitus. Tilastollisen tutkimuksen peruskäsitteet, otantamenetelmät, muuttujien mitta-asteikot.
vk 37 (HYB): Taulukot ja kaaviot aineiston kuvailussa. Histogrammijakauman yhteys normaalijakaumaan.
vk 38 (HYB): Tilastolliset tunnusluvut aineiston kuvailussa: tunnusluvut, virhe-%, variaatiokerroin ja luottamusväli tulosten luotettavuuden mittareina.
vk 39 (HYB): Kahden muuttujan yhteydet, kun vähintään toinen on sanallinen (kategorinen): ristiintaulukointi, ryhmittäiset tunnusluvut ja laatikkojanakaavio
vk 40 (HYB): Kahden muuttujan yhteydet, kun molemmat ovat numeerisia: sirontakuviot ja käyrien sovitus, regressiomallit ja korrelaatiokertoimet
vk 41-43 (ETÄ): Itsenäinen aineistoanalyysi (parityö) ja sen tekemiseen liittyvää vapaaehtoista Helpdesk-ohjausta
vk 44 (ETÄ): Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, normaalijakauma ja siihen liittyvät laskut
vk 45 tiistai (ETÄ): Keskiarvon keskivirhe ja luottamusväli, otoskoon laskenta ja otannan toteutus
vk 45 perjantai (ETÄ): Kurssin teoria-aiheiden kertaus koetta varten
vk 46 tiistai (LÄHI): Teoriakoe tilastollisen tutkimuksen vaiheista, käsitteistä ja tuloksiin liittyvästä tulkinnasta sekä todennäköisyyslaskennasta
vk 46 perjantai (ETÄ): Kokeen tulosten läpikäyntiä ja asiaa uusinnoista

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi).
Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: MS Excel -työpöytäsovellus, GeoGebra, MATLAB.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Hyväksytysti suoritettava koe todennäköisyyslaskennasta ja tilastotieteen teoriasta (numeerinen arviointi 0-5, max 30 p)
- Hyväksytysti suoritettava tilastollisen analyysin harjoitustyö paritehtävänä ja siihen liittyvä vertaisarviointi (HKS/Yhden numeron korotus tentiarvosanaan)

Itsenäisillä tehtävillä voi kerätä max 4p huomioitavaksi arvosanassa koepisteiden lisäksi. Tämä vastaa noin numeron korotusta arvosanaan.

Myös hyvin suoritetulla harjoitustyöllä voi saada max numeron korotuksen arvosanaan.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti opintojakson koetta ja/tai harjoitustyötä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Suomeksi
Arvosanaan 1 vaaditaan 40 % koepisteistä = 12 p ja ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Arvosanaan 2 vaaditaan 52 % = 15,5 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Numeron 1-2 osaaminen vastaa tilastollisessa analyysissä kuvailevien analyysimenetelmien hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosanaan 3 vaaditaan 64 % koepisteistä = 19 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
arvosanaan 4 vaaditaan 76 % = 23 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Numeron 3-4 osaaminen vastaa tilastollisessa analyysissä kuvailevien analyysimenetelmien ja kahden muuttujan yhteyden tutkimiseen liittyvien analyysimenetelmien hallintaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosanaan 5 vaaditaan 88 % koepisteistä = 26,5 p ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö.
Osan vaadittavista pisteistä voi kerätä viikkotehtävillä (max 4 p).
Itsenäisesti tehtävällä harjoitustyöllä voi myös ansaita numeron korotuksen tenttiarvosanaan.

Numeron 5 osaaminen vastaa tilastolllisessa analyysissä tason 3-4 analyysimenetelmien hallinan lisäksi ymmärrystä tilastollisista testeistä, luottamusväleistä ja regressioanalyysistä.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää miten tuotekehitys ja TKI-toiminta liittyy yrityksen liiketoimintaan
- Tunteetuotekehitys prosessin vaiheet ja sisällön
- Hallitsee erilaisia luovuuden, tuotekehitysken jaTKI:n työkaluja
- Kykenee TKI-projektien johtamiseen ja hallintaan
- Osaa soveltaa tiedonhankintaa TKI toiminnan tukena
- Kykenee tiimiperustaiseen työhön
- Osaa dokumentoida ja raportoida TKI toiminnan ja tulokset

Sisältö

- TKI toiminnnan ja liiketoiminnan yhteys
- TKI toiminta startegisena toimintana
- Tuotekehitysprosessit ja työkalut
- TKI toiminnan laatu ja CE-merkintä
- Standardointi ja hyväksyntä
- Riskienhallinta
- IPR oikeudet
- Dokumentointi ja raportointi

Oppimateriaalit

Kaksi tuotekehityksen oppikirjaa, tuotekehitysartikkelit, muu sähköinen materiaali. Kaikki kurssin oppimateriaalit löytyvät ITS-työtilasta

Opetusmenetelmät

Oppiminen perustuu ryhmässä tehtäviin tuotekehitysharjoituksiin sekä itsenäiseen opiskeluun tutustumalla kurssin oppikirjoihin ja artikkeleihin sekä orientaatiotehtäviin liittyviin esimerkkeihin. Teoriaosuuden jälkeen tuotekehitysharjoituksia tehdään ohjatusti laboratorioissa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana ryhmissä tehtäviin tuotekehitysharjoituksiin, joten kurssilla ei ole tenttejä tai uusintamahdollsuutta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssilla ei ole valinnaista suoritustapaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla tehdään 2 tuotekehitysharjoitusta sekä 1 teoriatehtävä ryhmätyönä. Lisäksi kurssin alussa on orientoivatehtävä ja kurssin lopussa yksilötehtävä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kaikki kurssin liittyvät viestit lähetetään ITS-työtilaan ja yhteyden pito tapahtuu samassa työtilassa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuotekehitysharjoitukset arvioidaan jokainen erikseen ja jokaisesta niistä saa pisteitä, kuten orientaatiotehtävästä sekä yksilötehtävästä.

Hylätty (0)

Hylätyn arvosanan saa, mikäli tehtävistä saatavat pisteet ovat alle 50% kurssin maksipisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän arvosanan saa noin 50-60% maksimikokonaispistemäärästä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän arvosanan saa noin 70% maksimikokonaispistemäärästä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän arvosanan saa noin 85% maksimikokonaispistemäärästä

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää miten tuotekehitys ja TKI-toiminta liittyy yrityksen liiketoimintaan
- Tunteetuotekehitys prosessin vaiheet ja sisällön
- Hallitsee erilaisia luovuuden, tuotekehitysken jaTKI:n työkaluja
- Kykenee TKI-projektien johtamiseen ja hallintaan
- Osaa soveltaa tiedonhankintaa TKI toiminnan tukena
- Kykenee tiimiperustaiseen työhön
- Osaa dokumentoida ja raportoida TKI toiminnan ja tulokset

Sisältö

- TKI toiminnnan ja liiketoiminnan yhteys
- TKI toiminta startegisena toimintana
- Tuotekehitysprosessit ja työkalut
- TKI toiminnan laatu ja CE-merkintä
- Standardointi ja hyväksyntä
- Riskienhallinta
- IPR oikeudet
- Dokumentointi ja raportointi

Oppimateriaalit

Kaksi tuotekehityksen oppikirjaa, tuotekehitysartikkelit, muu sähköinen materiaali. Kaikki kurssin oppimateriaalit löytyvät ITS-työtilasta

Opetusmenetelmät

Oppiminen perustuu ryhmässä tehtäviin tuotekehitysharjoituksiin sekä itsenäiseen opiskeluun tutustumalla kurssin oppikirjoihin ja artikkeleihin sekä orientaatiotehtäviin liittyviin esimerkkeihin. Teoriaosuuden jälkeen tuotekehitysharjoituksia tehdään ohjatusti laboratorioissa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana ryhmissä tehtäviin tuotekehitysharjoituksiin, joten kurssilla ei ole tenttejä tai uusintamahdollsuutta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssilla ei ole valinnaista suoritustapaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla tehdään 2 tuotekehitysharjoitusta sekä 1 teoriatehtävä ryhmätyönä. Lisäksi kurssin alussa on orientoivatehtävä ja kurssin lopussa yksilötehtävä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kaikki kurssin liittyvät viestit lähetetään ITS-työtilaan ja yhteyden pito tapahtuu samassa työtilassa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuotekehitysharjoitukset arvioidaan jokainen erikseen ja jokaisesta niistä saa pisteitä, kuten orientaatiotehtävästä sekä yksilötehtävästä.

Hylätty (0)

Hylätyn arvosanan saa, mikäli tehtävistä saatavat pisteet ovat alle 50% kurssin maksipisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän arvosanan saa noin 50-60% maksimikokonaispistemäärästä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän arvosanan saa noin 70% maksimikokonaispistemäärästä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän arvosanan saa noin 85% maksimikokonaispistemäärästä

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
• Perustiedot työympäristön vaaroista
• Perustiedot työsuojelusta yhteisellä työpaikalla
• Ylläpitää tilaajayrityksen ja toimittajayritysten välistä toimivaa yhteistyötä työturvallisuuden suhteen
. perustiedot sähkötyöturvallisuudesta

Sisältö

• Työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältö
- sähkötyöturvallisuuden perusteet

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- soveltaa nesteiden ja kaasujen keskeistä teoriaa ja käyrästöjä virtausjärjestelmien mitoitukseen
- nimetä erilaisia putkistovarusteita, kuten venttiilejä, sekä puhallin- ja pumpputyyppejä
- mitoittaa putkistojärjestelmän ja valita siihen sopivan pumpun
- soveltaa lämmönsiirron keskeistä teoriaa jatkuvaan ja epäjatkuvaan lämmönsiirtotapahtumaan
- soveltaa teoriaa ja käyrästöjä lämmönsiirtolaitteiden mitoitukseen

Sisältö

- jatkuvuusyhtälö, virtausmuodot ja painehäviö
- putkistovarusteet
- putkiston mitoitus, pumpun valinta
- puhaltimet
- johtuminen, konvektiivinen ja säteilylämmönsiirto
- lämmön läpäisy, eristykset, kuuman pinnan lämpöhäviö
- lämmönsiirtimet, lämpöpinnan määrittäminen.

Oppimateriaalit

Luentokalvot, harjoitusmonisteet
ITS-Learning alusta
tai vaihtoehtoiseti soveltuvin osin
HEAT TRANSFER, A Practical Approach, Yunus A. Cengel, II- painos
College Physics for AP Courses, Open Stax, Rice University
College Physics, Serway & Vuille, 11th Ed.

Opetusmenetelmät

Luentoja
Videoituja/tallennettuja luentoja
Kotiläksyt, laskutunnit ja laboratoriotyöskentely sekä sen raportointi
Kurssilla järjestetään piententtejä. Piententtien yhteydessä osoitetaan perehtyneisyys oppitunnin aiheisiin ja harjoitustehtävillä syvennetään ymmärrystä aihepirista.
Laskutuntien ryhmässä työskentelyssä opitaan toisilta opiskelijoilta ja jaetaan oivalluksia, myös ryhmien välillä.
Yhteisillä laskutunneilla hiotaan osaamista esimerkkien voimin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Oppituntien asiat testataan piententeillä, jotka läpäistyään opiskelija saa arvosanaan 1 oikeuttavan osuuden kurssista.
Läpäistyä pienkokeet opiskelija voi korottaa arvosanaa välitenteillä ja lopputenteillä. Välitenttejä on kaksi kpl, yksi kummallekin kurssiosuudelle. Piententtejä tai välitenttejä ei voi uusia.

Uusinnat EY-tekniikan yleisen ohjeistuksen mukaan niille oppilaille, jotka ovat saavuttaneet hyväksyttävän tason pienkokeista.
Uusinnassa on ns. perinteinen lopputentti, jossa on kysymyksiä koko kurssista, molemmista aihepiireistä.
Uusinnat:
14.01.2025 sekä
04.02.2025

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Teoriaopetus, itsenäiset laskuharjoitukset, laskentapajat
Jatkuva oppiminen perustuu konstruktiiviseen kehittymiseen, joka pohjautuu vahvasti aiemman matemaattisen ja fysikaalisen sekä erityisesti termodynaamisen pohjan syventämiseen.
Situationaalisessa oppimisympäristössä ryhmässä työskentely ja oivaltamalla oppiminen korostuvat kohden vankan substanssin hallintaa.
Kurssin aihepiirin osaaminen auttaa myöhemmissä opinnoissa soveltaa aihepiirin aiheita kestävän kehityksen edistämiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Muualta hankittu vastaava koulutus joka ahotoidaan Turkuamk ohjeistuksen mukaan opiskelijan aloitteesta.

Toteutuksella 2024 pyritään toteuttamaan useita pieniä välitenttejä joiden läpäisyllä arvosana on 1. Tällöin myös opiskelijalla oikeus osallistua korottavaan tenttiin halutessaan.
Tenttimisvaihtoehtoina em. lisäksi välitentti 2 kpl tai lopputentti, edellyttäen läpäisy oppituntikohtaisesta minikokeesta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijakuormitus ohjeellisesti 4op = 108 h
On huomioitava että toisilla aihepiirin omaksumiseen ei mene koko em. aikaa, kun toisilla oppijoilla em. aika ei riitä. Kurssin läpäistääkseen aihepiirin opettelemiseen on panostettava.
Kurssiluentomateriaali jaetaan ITS ympäristössä.
Kotitehtävien tekemisen
Laskutuntien materiaalin hallinnan hallitsemiseen ei riitä osallistuminen vaan tehtäviä on myös tehtävä kotona.
Laboratoriotehtävien suorittaminen edellyttää materiaaliin etukäteen tehtävää valmistautumista, sekä asian ymmärtämistä. Laboratoriotyön alkaessa materiaalin tutustuminen on liian myöhäistä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan virtausten ja lämmönsiirron fysiikkaan. Opetuksen painopiste on ilmiöiden ymmärtämisessä ja tämän tietämyksen käyttämisessä erilaisissa insinöörisovelluksissa (putkistot, jakotukit, suuttimet, pumput, puhaltimet, eristys, lämmönvaihtimet ym). Kurssi jakautuu kahteen kokonaisuuteen, virtaus- ja lämmönsiirtotekniikka ja molemmista pidetään erikseen välikoe.
Kurssilla lasketaan paljon harjoitustehtäviä (perusymmärryksen rakentaminen)
Laboratorioharjoituksia 2 kpl
Kurssi toteutetaan syyskaudella 2024, alkaen syyskuun alusta ja kurssi päättyy joulukuussa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä:
Oppitunnilla
ITS keskustelu, Oppimisympäristö tukee kurssikohtaista kommunikointia, jolloin kaikki kurssilla olijat näkevät samat kysymykset.
Sähköposti niissä tapauksissa joissa opettaja ei esimerkiksi pääse paikalle tai tarvitaan muuta kiireellistä informaation jakoa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoriutuminen kurssilla
Pienkokeiden läpäistyä kurssiosuudesta on saatavissa nro 1. Lisäksi järjestetään erillinen tentti tilaisuus jonka tulos arvioidaan arvosanoilla 0-5.
Pienkokeiden läpäisyn on ylitettävä 80% taso aihepiireittäin, jotta voidaan antaa arvosana 1 osuudesta. Osuuksia toteutuksella kaksi kpl. Oppilaan saadessa alle 80% pienkokeiden tuloksista, ei opiskelija läpäise osuutta eikä saa oikeutta osallistua korottavaan tenttiin. Pienkokeiden arviointi asteikolla hyväksytty - hylätty.
Laboratoriot ryhmätöinä, palautettu hyväksyttävästi ja opettajan kommentit huomioituna.

Uusinnat EY-tekniikan yleisten ohjeistusten mukaan.
Uusintaan osallistuakseen on pienkokeiden taso ylitettävä em. alarajan asettama taso.
Aikaisemmat kurssisuoritukset jotka ovat osa hylättyä kokonaisuutta (aikaisempi kurssi), hyödynnetään vain opiskelijan esityksestä, kurssin alussa, erillisharkintaa käyttäen.

Hylätty (0)

Ei palauta harjoitustehtäviä
Ei tee pakollisia kotitehtäviä
Ei osallistu laskuharjoituksiin
Pienkokeet alle 80% (Arvioidaan hyväksytty - hylätty)
Laboratorioharjoite ja sen raportointi ei täytä vaatimuksia tai ei palauteta ollenkaan

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Minitenttien lopputulos, molemmilta osa-alueilta ylittää 80% tason. Arvosana tällöin 1.
Loppukokeen sekä arvosanaa nostavien (väli-) kokeiden arviointiasteikko alustavasti:
1) 35 % < pisteet < 48 %
2) 48 % < pisteet < 61 %
joka täsmennetään kokeiden palautusten jälkeen ja sovelletaan arviointisapluunaan sekä yleiseen tasoon suorituksissa.
Läpäistääkseen kurssin pakolliset tehtävät on oltava tehtynä, koskee erityisesti laboratoriototeutuksen laadukasta suorittamista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Välitenttien (paperitentit) aritmeettinen keskiarvo tai vaihtoehtoisesti lopputentin tulos
3) 61 % < pisteet < 74 %

4) 74 % < pisteet < 87 %
Arvosanan saadakseen on myös läpäistävä alempien arvosanojen antokriteerien taso

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Välitenttien (paperitentit) aritmeettinen keskiarvo tai vaihtoehtoisesti lopputentin tulos
5) 87 % < pisteet
Arvosanan saadakseen on myös läpäistävä alempien arvosanojen antokriteerien taso

Tavoitteet

The student knows what kind of policies and regulations direct water resources management in the Baltic Sea region. The student can identify pollution sources in a drainage basin, he/she knows the basics of integrated water resources management and can use GIS tools for planning of water protection measures.
The student knows the basics of water and habitat restoration methods and can make draft designs of different types of solutions for reducing diffuse loading. The student knows how official water quality monitoring works and how continuous monitoring methods can be used for assessing the efficiency of water protection measures.

Sisältö

- Ecological and chemical state of water bodies
- Different types, sources and impacts of loading into water bodies
- Integrated water resources management and the basics of River Basin Management planning
- The use of GIS (geographical information system) tools in water resources management
- River, stream and lake restoration methods
- Solutions for reducing nutrient and chemical loading from diffuse sources
- Planning and dimensioning of water protection measures
- Water quality monitoring

Oppimateriaalit

Learning materials will be provided during lectures and via Its Learning online course platform.

Opetusmenetelmät

Teaching will be based on classroom and possibly online lectures and learning activities. In addition two fieldwork days will be arranged.
The following learning methods will be used during the course:
- Presentations
- Group assignments
- Field studies and case reports
- Essays
- Participating on lectures
- Multiple-choice tests

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Course assessment is assignment based and continuous and therefore renewal by exam is not possible.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Course will apply TurkuUAS innovation pedagogy methods. Learning will include real life case examples, professionally oriented assignments and assignments to apply the theory into the practice. Students will have active role and they will have the responsibility for own learning activities and time planning.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

None

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Learning will include diverse range of independent and group assignments.
1 student credit equals approximately 27 hours of work., and 11 credits will require 297 hours of work.
Classroom activities will be only small part of the time resources and individual and group activities outside classroom will have essential role on learning.

The course is planned assuming that the students attend the lessons

Sisällön jaksotus

Course will be held between 3.9.2024 - 11.12.2024. The course will start on Tuesday 3.9.2023.
The course will be mainly held on campus.

Goals:
The student knows what kind of policies and regulations direct water resources management in the Baltic Sea region. The student can identify pollution sources in a drainage basin, he/she knows the basics of integrated water resources management and can use GIS tools for planning of water protection measures.

The student knows the basics of water and habitat restoration methods and can make draft designs of different types of solutions for reducing diffuse loading. The student knows how official water quality monitoring works and how continuous monitoring methods can be used for assessing the efficiency of water protection measures

Content:
- Ecological and chemical state of water bodies
- Different types, sources and impacts of loading into water bodies
- Integrated water resources management and the basics of River Basin Management planning
- The use of GIS (geographical information system) tools in water resources management
- River, stream and lake restoration methods
- Solutions for reducing nutrient and chemical loading from diffuse sources
- Planning and dimensioning of water protection measures
- Water quality and quantity monitoring

Course will have 7 individual parts/elements:
- Basics & Limnology, 2 credits
- Policies and co-operation, 1 credit
- Lake and River restoration, 1 credit
- Monitoring techniques and technologies, 1 credit
- GIS, 3 credits
- Load Reduction, 2 credits
- Integrative report, 1 credits

Viestintäkanava ja lisätietoja

email: anu.vehmaa@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Course assessment criteria:
Every course part will have individual assignments and point evaluation. Course grade will be based on total points collected.
- 50 % of the total 110 points is required to pass the course
- If course assignments are returned late, it will be evaluated as zero points.
- There is no minimun point requirement for each part
- Note: Integrative course report is compulsory
- Note: Field day attendance is compulsory
- The course is planned so, that it is assumed that the students attend the lessons
- Quizz exams / multiple-choise tests can be done only once and there will not be renewal opportunity for those.


Course points (max. 110 points):
- Basics & Limnology, 20 points
- Policies and co-operation, 10 points
- Lake and River restoration, 10 points
- Monitoring techniques and technologies, 10 points
- GIS, 30 points
- Load reduction, 20 points
- Integrative report, 10 points

Hylätty (0)

0 - 54 points

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

55 - 77 points

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

78 - 99 points

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

100 - 110 points

Tavoitteet

After completing the course, student will
- be able to calculate the maximal peak power and yearly energy available for a wind turbine in function of wind conditions
- Understand the principles for the transition from wind’s kinetic energy to rotor’s mechanic energy and to electrical grid
- know how a modern wind turbine is built and what is the role of the main components and specifications
- Understand the key techniques and factors for optimization of energy yields in function of wind speed, turbine rotating speed and blades angle
- Get a technical and economic overview of modern wind turbines topologies

Sisältö

1. Introduction to modern wind energy conversion and markets
2. Power, force and yearly energy available in the wind for production of RE
3. Principle of conversion from wind’s kinetic energy to mechanical rotative energy (rotor)
4. Impact of rotating speed and blade angle control on energy yield
5. Description and evaluation of main wind turbine topologies
6. Noise assessment of wind power plant
7. Guiding rules for wind farm projects
8. Design and optimization of a wind turbine rotor (Simulation exercises)
9. Implementation and optimization of a wind energy farm (Simulation exercises)

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Pre-requisities: Renewable energy production, Introduction to power electronics, Sähkövoimatekniikka ja sähköverkot

Tavoitteet

- Opiskelija tuntee ympäristösuojelun historian ja keskeisimmät ympäristöongelmat.
- Opiskelija hallitsee ympäristösuojelun perusteet ja periaatteet

Sisältö

Kurssi koostuu opettajavetoisista johdantoluennoista ja opiskelijoiden itsensä tuottamasta oppimismateriaalista.

Oppimateriaalit

Kurssin oppimateriaali on kerätty kurssilla käytettävälle Itslearning-oppimisalustalle. Aiheeseen perehtymiseen on tarjolla laajalti alan kirjallisuutta ja verkkomateriaalia niin videoina, podcasteina kuin erilaisina tekstipohjaisina uutisina ja artikkeleina. Materiaali on pääsääntöisesti tukimateriaalia ja kurssin suorituksen kannalta keskeisin materiaali on opettajan sekä opiskelijoiden pienryhmien tekemää. Materiaali löytyy kurssin Itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Kurssin aiheiiri on hyvin laaja, minkä vuoksi eri aihealueita ehditään käydä läpi vain rajallisesti. Tarkoitus on, että kurssi antaa kattavan kokonaiskuvan laajemmasta aihepiiristä ja tarjoaa mahdollisuudet opiskelijan oman perehtymisen kautta aiheen syvempään haltuunottoon.

Kurssi jakatuu opettajavetoisiin oppitunteihin ja opiskelijoiden pienryhmissä tekemän kurssimateriaalin tuottamiseen. Oppimismenetelmissä korostuu kriittisen tiedonhaun oppiminen ja yhteistyön tekeminen. Opittava asia pysyy paljolti teoriatasolla, mutta tiedon soveltamisen tärkeyskin nousee kurssimateriaalin omatoimisessa työstämisessä esiin. Ympäristöongelmien läpikäynnissä on ratkaisukeskeinen ote.

Opiskelijan omassa työssä korostuu tiedon kriittisen hankinnan opettelu ja sen avulla toisille tehdyn oppimaterialin tekemimen. Kurssin yhtenä oppimismenetelmänä on oppia opettamalla. Kurssi tarjoaa myös vuorovaikutteisia oppimistilaisuuksia niin luokkahuone- / auditorio kuin verkkoympäristössäkin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopuksi järjestetään lukujärjestykseen merkittynä aikana lopputentti 11.12.2024. Sen jäkeen kurssin tentin voi suoriittaa kahtena uusintatenttikerralla (14.1.2025 ja 4.2.2025) energia- ja ympäristötekniikan yleisinä tenttikertoina. Tenttien tarkemmat ajankohdat (kellonajat) ja pitopaikat sekä niille ilmoittautumistapa käydään läpi kurssin alkaessa ja varsinaisen lopputentin alussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys on koko kurssin läpileikkaava teema. Ympäristöongelmien esittelyssä ekologinen kestävyys ja sen merkitys hahmottuvat luonnon asettamien rajojen ymmärtämisenä. Usein ympäristöongelman luonne pitää sisällään myös sosiaalisen kestävyyden vaarantumisen ja tämä tulee eri ympäristoongelmien kohdalla esille, kuten myös ongelmista aiheutuvien erilaisten kustannusten kasvu ja taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen, minkä kautta taloudellinen kestävyys hahmottuu käsiteltävien aiheiden kautta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssi on mahdollista suorittaa muualla ja hyväksilukea riittävästi samanlainen ja -tasoinen kurssisuoritus omaan opintorekisteriin. Tällaiset käsitellään tapauskohtaisesti opettajan kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Keskimäärin opiskelijan työmärä on kurssilla 4 op * 27 h/op = 110 h. Työ jakautuu suurin piirtein alla kuvatusti:

Opettajavetoisia oppitunteja on 9*2 h= 18. Niihin liittyy jokaiseen opiskelijan ennakkotyötä ja jäkitehtäviä noin 3 h -> 27 h, yhteensä 45 h.

Ympäristön kemikalisoitumiseen liittyy työpajatyylinen opettajavetoinen 3 h osio, johon kuluu opiskelijan ennakkoon tekemä osuus,ja asian reflektointi 11 h -> yhteensä 14 h.

Pienryhmissä tehtävän oppimateriaalin koostamisen osuus on noin 40 h.

Koko kurssin aihepiirin kertaus lopputentiin on n. 11 h.

Sisällön jaksotus

Toteutuksen keskeisimmät tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija hallitsee ympäristösuojelun perusteet ja periaatteet.
Opiskelija tuntee ympäristönsuojelun lähtökohdat ja esimerkinomaisesti keskeisimmät / mielenkiintoisimmat ympäristöongelmat.

Sisältö:

Kurssillä perehdytään keskeisimpiin ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisukeinoihin. Osa aiheista on opettajan valitsemia, osan saa opiskelijat äänestää opettajan toimittamalta listalta ja osa kurssin sisällöstä tehdään pienryhmissä opiskeliojiden itsensä toimesta.

- Moduulissa laaditaan ryhmätöinä Prezi-ympäristöön ”opintopaketit” keskeisimmistä ja mielenkiintoisimmista ympäristöongelmista
- Tiimityö tehdään orientaatiopäivillä muodostetuissa ryhmissä. Vastuu työn laadusta on ryhmillä itsellään,
- Työ tehdään opettajan ohjauksessa.

Ajoitus:

Kurssi alkaa viikolla 37, jolloin käydään tarkemmin läpi kurssin kulku. Opettajavetoisia oppitunteja on viikottain, minkä lisäksi pienryhmissä tehtävä osuus jakautuu ryhmien suunnittelemalla tavalla koko syksyn mitalle. Kurssi päättyy tenttiin, joka pidetään 11.12.2024 Uusintatenttikerrat ovat 14.1. 2025 ja 4.2.2025.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin viestintä tapahtuu sähköpostilla ja kurssin oppimisalustalla Itslearningissa. Henkilökohtaisemman viestintä toivotaan tapahtuvan sähköpostissa ja kurssiin liittyvät koko ryhmää koskevat ilmoitukset yms. kesktetään Itslearningiin. Kurssin opettajien sähköpostiosoiteet ovat (sami.lyytinen@turkuamk.fi ja piia.leskinen@turkuamk.fi)

Avoimen kiintiö: 3 opiskelijaa
Väylä: 3 opiskelijan kiintiö

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla arvioidaan tietosisällöllinen pohja ja toimiminen pienryhmissä. Tietosisällöllisen pohjan arviointi tapahtuu kurssin päätteeksi pidettävässä tentissä.

Kokonaisuudessaan kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- Lopputentti (mukana kurssikohtainen materiaali ml. ekotoksikologia + ryhmien tekemät prezit) 60%
- Prezien tekemiseen liittyvä työ ja esitykset 20%
- Itsearviointi ja ryhmän muiden jäsenten arviointi 20%

Hylätty (0)

Arviointi koostuu opettajien arvioimasta ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuun keskittyvästä substanssiosaamisesta sekä opiskelijoiden ryhmissä tekemän työn omakohtaisen ryhmätyöosaamisen arvoiinnista.

Hylätty suoritus, substanssiosaaminen:

Opiskelija ei tunne keskeisimpien ympäristöongelmien syitä ja merkitystä. Opiskelija ei hahmota mekanismeja ja tapojoa, joilla ympäristöongelmiin voidaan puuttua.

Hylätty suoritus, ryhmätyöosaaminen:

Opiskelija ei tee ryhmssään sovittuja tehtäviä eikä siten toimi ryhmätyön osana ryhmä tavoitteiden eteen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arviointi koostuu opettajien arvioimasta ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuun keskittyvästä substanssiosaamisesta sekä opiskelijoiden ryhmissä tekemän työn omakohtaisen ryhmätyöosaamisen arvoiinnista.

Tyydyttävä, suoritus, substanssiosaaminen:

Opiskelija osaa keskeisimpien ympäristöongelmien syitä ja merkitystä. Opiskelija kykenee hahmottamaan keskeisimpiten ympäristöongelmien mekanismeja ja tapojoa, joilla ympäristöongelmiin voidaan puuttua.

Tyydyttävä suoritus, ryhmätyöosaaminen:

Opiskelija tekee vain keskeisimmät ryhmssä sovitut tehtävät (ehkä useiden muistutusten jälkeen). Opiskelija toimii osana ryhmää, ryhmän tavoitteiden eteen mutta yhteistyön tekeminen on vielä vaatimatonta ja ei-itseohjautuvaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arviointi koostuu opettajien arvioimasta ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuun keskittyvästä substanssiosaamisesta sekä opiskelijoiden ryhmissä tekemän työn omakohtaisen ryhmätyöosaamisen arvoiinnista.

Hyvä suoritus, substanssiosaaminen:

Opiskelija osaa keskeisimpien ympäristöongelmien syyt ja niiden merkityksen ja osaa hiukan soveltaa tietämystään laajemmalle. Opiskelija kykenee hahmottamaan keskeisimpien ympäristöongelmien mekanismit ja osaa hyödyntää osaamistaan teoriatasolla hyvin, Opiskelija osaa hyödyntää osaamistaan, joilla ympäristöongelmiin voidaan puuttua.

Hyvä suoritus, ryhmätyöosaaminen:

Opiskelija toimii hyvin ryhmäsä osana ja tekee vaaditut tehtävät oma-aloitteisesti ja ryhmää hyödytten. Opiskelijan toiminta pitää ryhmän muutenkin yhteistyössä toimivana, on muita motivoivaa ja esimerkkiä näyttävää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arviointi koostuu opettajien arvioimasta ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuun keskittyvästä substanssiosaamisesta sekä opiskelijoiden ryhmissä tekemän työn omakohtaisen ryhmätyöosaamisen arvoiinnista.

Kiitettävä suoritus, substanssiosaaminen:

Opiskelija hallitsee keskeisimpien ympäristöongelmien syyt ja niiden merkityksen erittäin hyvin sekä osaa soveltaa tietämystään moitteetta laajemmalle. Opiskelija hahmottaa ympäristöongelmien mekanismit moitteetta ja osaa hyödyntää osaamistaan teoriatasolla onelmitta, Opiskelija kykenee osoittamaan miten voi hyödyntää kurssin aihepiiriin liittyvää osaamistaan ympäristöongelmiin puuttumiseksi. ympäristöongelmiin voidaan puuttua.

Kitettävä suoritus, ryhmätyöosaaminen:

Opiskelija kykenee ottamaan hyvin vastuuta ryhmätyön tekemisestä ja työn johtamisesta. Jos työ ei etene opiskelija saa toiminnallaan sen käyntiin..Opiskelijan toiminta pitää ryhmän yhteistyössä toimivana, on muita motivoivaa ja esimerkkiä näyttävää.

Tavoitteet

- Opiskelija tuntee yrittäjyyden ja yritystoiminnan perusteet
- Opiskelija osaa hahmottaa kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet
- Opiskelija tuntee prosesseja, yrityksiä ja tietolähteitä, joiden kautta kestävän liiketoiminnan toteuttaminen mahdollistuu

Sisältö

- Yrittäjyyden ja yritystoiminnan perusteet
- Kestävän liiketoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan perusteet
- Resurssitehokkuus, materiaalitehokkuus ja energiatehokkuus liiketoiminnan kehittämisessä

Oppimateriaalit

- Luentojen aikana on tärkeää tehdä omia muistiinpanoja, sillä ne ovat olennaisia kurssin suoriutumisen kannalta.
- Kurssin lopussa jaetaan luentomateriaali, mutta siihen ei kannata yksinään luottaa.
- Kurssin arviointiin voi kuulua tentti ja ryhmätehtäviä, jotka perustuvat luennoilla käsiteltyyn aineistoon.

Opetusmenetelmät

Opintojakso perustuu itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöskentelyyn. Tenttiin (yksilö) sekä ryhmätyönä tehtävän liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen sekä projektinhallintaan. Lisäksi työelämäyhteyttä edistetään ulkopuolisten asiantuntijavierailujen kautta.

Työskentely on sekä itsenäistä etätyöskentelyä että lähiopetusta, jolloin syvennytään tiettyyn aihepiirin teemaan keskustellen ja esitellään ryhmätyön tuloksia.

Ensimmäisellä luentokerralla kysytään opiskelijoilta lupaa kurssin luentojen läsnäololistalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla on tentti. Arviointi perustuu oppimistehtäviin.
Yksittäisten oppimistehtävien (yksilö- ja ryhmätyöt) palautusten ajankohdat mainittu Itslearningissä.

Kurssin läpäisy vaatii ryhmätehtävä osion suorittamista, läsnäolon tunneilla vähintään 50 % sekä tentin läpäisemistä,

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan innovaatiopedagogiikan mukaisesti, jossa opiskelu perustuu työelämälähtöiselle oppimiselle sekä innovaatiokykyjen kehittämiseen. Opintojaksolla opiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli ja hänen täytyy ottaa itsenäisesti vastuuta omasta oppimisestaan sekä oppimistehtävien toteuttamisesta. Opintojakso perustuu yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn, jossa ohjaajien rooli on tukea ja ohjata työskentelyä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi koostuu lähikerroilla tehtävistä oppimistehtävistä, tentistä sekä ryhmätyönä tehtävistä liiketoimintasuunnitelmasta sekä vastuullisuus analyysista. Oman yrityksen liiketoimintasuunnitelma esitellään muille pienryhmille.
Tarkemmat oppimistehtävien kuvaukset ja ohjeet kurssin omalla Itslearning-alustalla.

1op vastaa 27h opiskelijan työtä eli 5 op = 135h.

- Luentojen aikana on tärkeää tehdä omia muistiinpanoja, sillä ne ovat olennaisia kurssin suoriutumisen kannalta.
- Kurssin lopussa jaetaan luentomateriaali
- Kurssin arviointiin kuulu tentti, yksilötehtäviä ja ryhmätehtäviä, jotka perustuvat luennoilla käsiteltyyn aineistoon.

Kurssilla on läsnäolovelvoite.

Toteutustavan seurauksena läsnäolo luennoilla on välttämätön. Kurssinläpäisy vaatii leunnoille osallistumista vähintään 50 %.

Sisällön jaksotus

- Yritystoiminnan, yrittäjyyden ja liiketoiminnan suunnittelun perusteet.
- Kestävän liiketoiminnan (erityisesti kiertotalouden) käsite ja sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet liiketoiminnassa.
- Tutustuminen tarkemmin yrityksiin & yritysverkostoihin, joiden kautta yrittäjyys ja kestävän liiketoiminnan toteuttaminen on mahdollista.

Ajoitus:
Kurssin kesto, 2.9.-20.12.2024 (yhteensä 13 lähikertaa)
Kurssin tarkempi aikataulu ja lähikertojen teemat/aiheet kuvattu kurssin Itslearning-alustalla.

Kurssi saatetaan toteuttaa myös työelämäprojektin avulla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestiminen opettajalle itslearning-alustan viesti toiminnan kautta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla on käytössä numeerinen arviointi.
Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja (5-portainen numeerinen asteikko):
5 = kiitettävä
4 ja 3 = hyvä
2 ja 1 = tyydyttävä
0 = hylätty
Arvosana muodostuu:

- Tentti (yksilösuoritus) 30% kurssin arvosanasta (40 % pisteistä)
- laaja ryhmätyöt 1 ja 2 (pitää sisällään kirjallisen osion ja esityksen) 50% kurssin arvosanasta
- Osallistuminen luennoille ja opiskelijan aktiivisuus luennoilla 20 % (Luennoille pitää osallistua vähintään 50 % jotta kurssin voi läpäistä)
- Palautuspäivämäärät ovat ne mitkä tehtäväannossa on annettu. Myöhässä palautettuja töitä ei arvioida, ellei asiasta ole erikseen sovittu opettajan kanssa.

Hylätty (0)

Ei suoritusta kaikkien arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija hallitsee tyydyttävästi yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy tyydyttävästi tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa nimetä vain vähän aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa tyydyttävästi tunnistaa, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa tyydyttävästi hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin, toimia ryhmässä sekä ottaa tyydyttävästi huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy tyydyttävästi rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 50-60% mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee hyvin yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy hyvin tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa hyvin kuvata ja hyödyntää muutamia aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa hyvin tunnistaa, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa hyvin hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin ja toimia ryhmässä sekä ottaa hyvin huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy hyvin rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään selkeästi kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 70-80 % mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erinomaisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy erinomaisesti ja laajemmin tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa erinomaisesti nimetä ja hyödyntää useita aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa erinomaisesti kuvata, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa erinomaisesti hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin ja toimii ryhmässä aktiivisesti sekä ottaa erinomaisesti huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy erinomaisesti rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään selkeästi kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 90 % mukaisesti.

Tavoitteet

- Opiskelija tuntee yrittäjyyden ja yritystoiminnan perusteet
- Opiskelija osaa hahmottaa kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet
- Opiskelija tuntee prosesseja, yrityksiä ja tietolähteitä, joiden kautta kestävän liiketoiminnan toteuttaminen mahdollistuu

Sisältö

- Yrittäjyyden ja yritystoiminnan perusteet
- Kestävän liiketoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan perusteet
- Resurssitehokkuus, materiaalitehokkuus ja energiatehokkuus liiketoiminnan kehittämisessä

Oppimateriaalit

- Luentojen aikana on tärkeää tehdä omia muistiinpanoja, sillä ne ovat olennaisia kurssin suoriutumisen kannalta.
- Kurssin lopussa jaetaan luentomateriaali
- Kurssin arviointiin kuulu tentti, yksilötehtäviä ja ryhmätehtäviä, jotka perustuvat luennoilla käsiteltyyn aineistoon.

Opetusmenetelmät

Opintojakso perustuu itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöskentelyyn. Tenttiin (yksilö) sekä ryhmätyönä tehtävän liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen sekä projektinhallintaan. Lisäksi työelämäyhteyttä edistetään ulkopuolisten asiantuntijavierailujen kautta.

Työskentely on sekä itsenäistä etätyöskentelyä että lähiopetusta, jolloin syvennytään tiettyyn aihepiirin teemaan keskustellen ja esitellään ryhmätyön tuloksia.

Ensimmäisellä luentokerralla kysytään opiskelijoilta lupaa kurssin luentojen läsnäololistalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla on tentti. Arviointi perustuu oppimistehtäviin.
Yksittäisten oppimistehtävien (yksilö- ja ryhmätyöt) palautusten ajankohdat mainittu Itslearningissä.

Kurssin läpäisy vaatii ryhmätehtävä osioiden suorittamista, läsnäolon tunneilla vähintään 50 % sekä tentin läpäisemistä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan innovaatiopedagogiikan mukaisesti, jossa opiskelu perustuu työelämälähtöiselle oppimiselle sekä innovaatiokykyjen kehittämiseen. Opintojaksolla opiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli ja hänen täytyy ottaa itsenäisesti vastuuta omasta oppimisestaan sekä oppimistehtävien toteuttamisesta. Opintojakso perustuu yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn, jossa ohjaajien rooli on tukea ja ohjata työskentelyä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi koostuu lähikerroilla tehtävistä oppimistehtävistä, tentistä sekä ryhmätyönä tehtävistä liiketoimintasuunnitelmasta sekä vastuullisuus analyysista. Oman yrityksen liiketoimintasuunnitelma esitellään muille pienryhmille.
Tarkemmat oppimistehtävien kuvaukset ja ohjeet kurssin omalla Itslearning-alustalla.

1op vastaa 27h opiskelijan työtä eli 5 op = 135h.

Kurssilla on läsnäolovelvoite.

Toteutustavan seurauksena läsnäolo luennoilla on välttämätön. Kurssinläpäisy vaatii leunnoille osallistumista vähintään 50 %.

Sisällön jaksotus

- Yritystoiminnan, yrittäjyyden ja liiketoiminnan suunnittelun perusteet.
- Kestävän liiketoiminnan (erityisesti kiertotalouden) käsite ja sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet liiketoiminnassa.
- Tutustuminen tarkemmin yrityksiin & yritysverkostoihin, joiden kautta yrittäjyys ja kestävän liiketoiminnan toteuttaminen on mahdollista.

Ajoitus:
Kurssin kesto, 2.9.-20.12.2024 (yhteensä 13 lähikertaa)
Kurssin tarkempi aikataulu ja lähikertojen teemat/aiheet kuvattu kurssin Itslearning-alustalla.

Kurssi saatetaan toteuttaa myös työelämäprojektin avulla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestiminen opettajalle itslearning-alustan viesti toiminnan kautta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla on käytössä numeerinen arviointi.
Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja (5-portainen numeerinen asteikko):
5 = kiitettävä
4 ja 3 = hyvä
2 ja 1 = tyydyttävä
0 = hylätty
Arvosana muodostuu:

- Tentti (yksilösuoritus) 30% kurssin arvosanasta (min. 40 % pisteistä)
- laaja ryhmätyöt 1 ja 2 (pitää sisällään kirjallisen osion ja esityksen) 50% kurssin arvosanasta
- Osallistuminen luennoille ja opiskelijan aktiivisuus luennoilla 20 % (Luennoille pitää osallistua vähintään 50 % jotta kurssin voi läpäistä)
- Palautuspäivämäärät ovat ne mitkä tehtäväannossa on annettu. Myöhässä palautettuja töitä ei arvioida, ellei asiasta ole erikseen sovittu opettajan kanssa etukäteen.

Hylätty (0)

Ei suoritusta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija hallitsee tyydyttävästi yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy tyydyttävästi tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa nimetä vain vähän aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa tyydyttävästi tunnistaa, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa tyydyttävästi hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin, toimia ryhmässä sekä ottaa tyydyttävästi huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy tyydyttävästi rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 50-60 % mukaisesti. Aktiivisuus luennoilla tyydyttävällä tasolla.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee hyvin yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy hyvin tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa hyvin kuvata ja hyödyntää muutamia aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa hyvin tunnistaa, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa hyvin hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin ja toimia ryhmässä sekä ottaa hyvin huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy hyvin rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään selkeästi kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 70-80 % mukaisesti. Aktiivisuus luennoilla hyvällä tasolla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erinomaisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan peruskäsitteet ja ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun periaatteen. Opiskelija pystyy erinomaisesti ja laajemmin tunnistamaan kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita ja osaa erinomaisesti nimetä ja hyödyntää useita aiheeseen liittyviä toimijoita ja tietolähteitä. Opiskelija osaa erinomaisesti kuvata, kuinka kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys liittyvät omaan opintoalaansa. Opiskelija osaa erinomaisesti hallita omaa työskentelyään, jakaa resurssin suoritettaviin tehtäviin ja toimii ryhmässä aktiivisesti sekä ottaa erinomaisesti huomioon opettajan/toimeksiannon asettamat tavoitteet. Opiskelija pystyy erinomaisesti rakentamaan ytimekkään ja informatiivisen esityksen ja ilmaisemaan itseään selkeästi kirjallisesti.

Luennoille osallistuminen vähintään 90 % mukaisesti. Aktiivisuus luennoilla erinomaisella tasolla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
• Perustiedot työympäristön vaaroista
• Perustiedot työsuojelusta yhteisellä työpaikalla
• Ylläpitää tilaajayrityksen ja toimittajayritysten välistä toimivaa yhteistyötä työturvallisuuden suhteen
. perustiedot sähkötyöturvallisuudesta

Sisältö

• Työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältö
- sähkötyöturvallisuuden perusteet

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Sisältö

- Opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin
- Opiskelija täydentää ja syventää osaamistaan ja pyrkii soveltamaan koulussa oppimaansa työelämässä
- Opiskelija syventää raportoinnin taitojaan

Opetusmenetelmät

Opiskelija hankkii harjoittelupaikan (palkaton tai palkallinen), tekee joko työsopimuksen tai palkattomassa harjoitteleussa harjoitttelusopimuksen harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija tekee harjoittelusuunnitelman yhdessä harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia. Harjoittelun jälkeen opiskeljija pyytää harjoitteupaikalta työtodistuksen tai harjoittelun arvioinnin ja palauttaa sen. Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan raportin ja palauttaa sen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija oppii työnhakutaitoja, verkostoituu ja pohtii harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen raportissaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia.
Katso kohta oppimismenetelmät ja itslearningin kurssista harjoittelu peytes23
'

Sisällön jaksotus

Alakohtaisessa harjoittelussa opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin.

Alakohtaisessa harjoittelussa on tavoitteena, että opiskelija osaa harjoittelun suoritettuaan:

- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itsleaningin kurssi: harjoittelu peytes23
Dokumenttien palautukset sinne, mutta kysymykset harjoittelusta sähköpostilla
Raisa Kääriältä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Harjoittelua ei ole suoritettu ja/tai dokumentteja palautettu

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
- kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti
- oppii verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyden.
- vahvistaa esiintymistaitojaan

Sisältö

Yrittäjyys ja start-upit kiertotaloudessa. Menestyksekkäät kiertotalousratkaisut globaalisti. Kiertotalouden edut yhteiskunnalle ja organisaatioille. Tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Projektityöt (yksilötehtävä ja ryhmätehtävä) sekä yritysvierailut ja muiden organisaatioiden vierailut.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 60% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio

Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa 11.11.2024 ja viimeinen kerta on 12.12.2024.

Lähiopetusta paikanpäällä ja yritysvierailuita kohteisiin pääosin klo 9-12 maanantaisin ja torstaisin. Joskus pidempi päivä.
Iltapäivisin (ma ja to) teette ryhmätyötä ja yksilötyötä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtainen tarkempi arviointiperuste tehtävittäin ITS-alustalla.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 60% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio

Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5

Hylätty (0)

Ei tehnyt tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija ei juuri osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija ei juuri osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija ei juuri ole oppinut verkostoitumaan tai ymmärrä sen tärkeyttä..
Opiskelija ei ole vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa erinomaisesti kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on hyvin oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä hyvin..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan paljon.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietämys sähköasennusten toteuttamisesta sekä toteutuksessa noudatettavista määräyksistä ja ohjeista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee tavallisimmat sähköasennuksissa käytetyt komponentit ja niiden kytkennät sekä osaa toteuttaa itsenäisesti yksinkertaisten kohteiden asennuksia
- tuntee sähköasennuksissa noudatettavat mitoitusvaatimukset sekä kuormitusten että suojauksen osalta ja osaa tehdä niitä edellyttäviä sähköteknisiä laskelmia
- tuntee sähköasennusten toteutusta ohjaavat määräykset ja ohjeet sekä osaa tulkita määräysten sisältöä
- tuntee sähköasennusten käyttöönottotarkastusten sisällön ja osaa tehdä käyttöönottomittauksia
- pystyy viestimään sähköasennuksista ammatillista terminologiaa käyttäen

Sisältö

1. Sähköasennuksia koskevat määräykset ja ohjeet
2. Jakelujärjestelmät ja suojausvaatimukset
3. Maadoitukset ja potentiaalintasaus
4. Asennustavat ja -tilat
5. Sähköasennusten mitoitus ja suojaus
6. Tavallisimmat sähköasennuksissa käytettävät komponentit: kaapelit, johtotiet, liitokset ja liittimet, kytkimet, suojalaitteet, kotelot ja keskukset sekä talotekniikan laitteiden kytkennät
7. Valaistus- ja lämmitysasennukset
8. Sähköasennusten käyttöönottotarkastukset

Oppimateriaalit

Standardi SFS 6000. Sähköinfon kirjat Sähköasennukset 1-4, Pienjännitesähkölaitteiston mitoitus, oppitunneilla ja Itslearningissa jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, harjoitustyöt ja laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Laboratorioharjoituksia ja itsenäisesti tehtäviä harjoituksia ei voi uusia.
Kurssin lopussa pidetään tentti, tämän voi uusia 2 kertaa (hyväksytyn suorituksen kerran).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luentojen lisäksi oleellinen osa kurssia on itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon soveltaminen käytäntöön. Laboratorioharjoituksissa tarvitaan ryhmätyötaitoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole. Syksyn sähköasennusharjoituksen voi korvata raportilla, jos on tehnyt riittävän laaja-alaisesti sähköasennuksia ja käyttöönottotarkastuksia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso sisältää luentojen lisäksi laboratoriossa ja omalla ajalla tehtäviä harjoituksia. Tiedon hakeminen standardeista ja tämän soveltaminen käytäntöön on oleellinen osa kurssia.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa syksyllä viikolla 43 ja päättyy huhtikuussa 2025
Syksyllä käsitellään:
- jakelujärjestelmät ja kiinteistön sähköverkot
- asennuksiin liittyvät komponentit
- peruskytkennät ja -asennukset
- sähköasennusharjoitus
- käyttöönottotarkastus
Keväällä käsitellään:
- asennukset erilaisissa tiloissa
- maadoitukset ja potentiaalintasaukset
- johdon mitoitus ja suojaus
- laitteiden mitoitus ja suojaus

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opiskelijoiden ja opettajan välillä tapahtuu sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- sähköasennusharjoitus pitää olla hyväksytysti suoritettu
- Kaikkia laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt pitää olla tehty
- Harjoitustyöt arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 60 %
- Tentti arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 40 %

Hylätty (0)

Kohdan tyydyttävä kriteerit eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet, peruskytkennät ja asennuksiin liittyvät dokumentit. Hän osaa tehdä peruskytkentöjä ja tehdä käyttöönottotarkastuksen. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki harjoitustyöt on palautettuja tehtävät ovat pääsääntöisesti oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu ja tehtävät ovat oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt.. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset ja soveltaa näitä eri kohteissa.

Esitietovaatimukset

Sähkövoimatekniikka

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa soveltaa kansainvälistä suure- ja mittayksikköjärjestelmää teknisen tiedon tulkinnassa ja selittämisessä.
• ymmärtää kinematiikan ja dynamiikan peruskäsitteet (nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka).
• Ymmärtää vapaakappalekuvien piirtämisen perustekniikat ja osaa soveltaa vapaakappalekuvia sekä Newtonin lakeja mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Osaa ratkaista suureyhtälöitä ja soveltaa vektorilaskentaa mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Ymmärtää työn, energian, tehon sekä hyötysuhteen käsitteet ja osaa analysoida mekaniikan ongelmia niiden avulla.
• osaa soveltaa työ-energia-periaatetta mekaniikassa.
• osaa analysoida törmäystilanteita liikemäärän ja impulssin käsitteitä hyödyntäen.
• Ymmärtää pyörimisliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörimisliikkeen kinematiikan analysointiin
• Ymmärtää vääntömomentin, hitausmomentin ja liikemäärämomentin käsitteet ja osaa soveltaa pyörimisliikkeen perusyhtälöä niiden analysointiin.

Sisältö

• Suoraviivaisen liikkeen ja kaksiulotteisen liikkeen kinematiikka; kiihtyvyys, nopeus, vauhti ja sijainnin muutos.
• Voimat, vastusvoimat ja Newtonin lait
• Työ, energia, teho ja hyötysuhde
• Työ-energia-periaate
• Liikemäärä ja impulssi
• Kulmanopeus, kulmakiihtyvyys, kiertokulma, ratanopeus, tangentiaalikiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys
• Ympyräradalla pysymisen ehdot
• Vääntömomentti, hitausmomentti ja liikemäärämomentti
• Pyörimisliikkeen perusyhtälö

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h
-Opetustilaisuuteen osallistuminen (vinkkivideot ja tukitilaisuudet keskimäärin) 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Lähiopetusta viikoittain viikoilla 43-51 ja vuoden 2024 viikoilla 3-9. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
- tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuudet
- osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
- kehittää tiimityöskentelytaitojaan

Sisältö

Kiertotalouden liiketoiminnalliset mahdollisuudet materiaalivirtojen eri vaiheissa (raaka-aineista valmistuksen kautta myyntiin ja kulutukseen, josta takaisin eri tasoisiin kiertoihin), kiertojen vuotokohtien tunnistaminen ja poistaminen, kiertotalouden liiketoimintamallit ja ekosysteemit. Kiertotalouden standardi ja sen kehitysvaiheet.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Teorialuennot. Asiantuntijaluennot. Yksilö ja ryhmätehtävät, lukupiirit, tiedon etsiminen ja analysointi sekä tiivistäminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tehtävä 1: sosiaaliset vaikutukset. Arviointi: paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 15% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 2: kiertotalouden ohjauskeinot kestävyyssiirtymässä. Arviointi 1-5. 15% arvosanasta

Tehtävä 3: SFS-standardiin liittyvä tehtävä, arvosana 1-5 30% arvosanasta

Tehtävä 4: teolliset symbioosit, arvosana 1-5, 40% arvosanasta

Sisällön jaksotus

Kurssi alkaa ma 7.10. ja päättyy to 7.11. Viikko 42 on opetukseton viikko.
Lähiopetusta on maanantaisin ja torstaisin klo 09:00-12:00, iltapäivisin on aina yksilö- ja ryhmätehtäviä.
Lisäksi 5.11. koko päivä on reissu Saloon kiertotalous-messuille. Sinne on koulun puolelta bussikuljetus.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit itslearning-alustalla.

Tehtävä 1: sosiaaliset vaikutukset. Arviointi: paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 15% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Tehtävä 2: kiertotalouden ohjauskeinot kestävyyssiirtymässä. Arviointi 1-5. 15% arvosanasta

Tehtävä 3: SFS-standardiin liittyvä tehtävä, arvosana 1-5 30% arvosanasta

Tehtävä 4: teolliset symbioosit, arvosana 1-5, 40% arvosanasta

Hylätty (0)

ei tehnyt tehtäviä määräajassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee huonosti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei juuri tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija ei juuri osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla.
Opiskelija ei ole kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee erinomaisesti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa erittäin hyvin tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on oikein hyvin kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää standardisoinnin tarkoituksen ja taustan
- tuntee standardien yleisen rakenteen ja käsitteet
- osaa lukea standardia
- tuntee PDCA-mallin ja riskiperusteisen toimintamallin
- tuntee yleisimmät laatustandardit (ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001)

Sisältö

- Laadunhallinnan periaatteet
- Yleistietoa standardeista
- Yleiset johtamisjärjestelmästandardit

Oppimateriaalit

Itslearning alustalla jaettava materiaali. ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 standardit ovat luettavissa SFS Online -tietokannassa (FINNA)

Opetusmenetelmät

Opiskelu perustuu itsenäiseen verkko-opiskeluun. Oppimistehtävät tukevat oppimista ja antavat mahdollisuuden testata omaa osaamista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttiä ei ole, arviointi perustuu oppimistehtäviin.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen opiskelu, yksilötehtävät ja ryhmissä tehtävät tehtävät (vertaisoppiminen)
Opintojaksolla tehdään tiedonhankintaa itsenäisesti ja ryhmässä.
Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu opintojaksolla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson eri teemoihin liittyy opiskelumateriaalia ja erilaisia oppimistehtäviä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on palautettu aikataulussa ja tehty annetun tehtäväkohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso aloitetaan perehtymällä laadunhallinnan ja standardien perusteisiin. Tämän osion suoritettuaan opiskelija siirtyy opiskelemaan standardien ISO 9001 (laadunhallinta), ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) ja ISO 45001 (työterveys ja työsuojelu) sisältöä, tavoitteita ja soveltamista käytäntöön.
Toteutustapa on pääosin itsenäinen verkko-opiskelu.

Luentokertoja on 3 kertaa mukaanlukien Suomen Standardisoimisliiton (SFS) asiantuntijaluennon, joka järjestetään Teams-luentona. Lisäksi opintojaksolla on tarjolla erillinen ohjauskerta (Teams).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu arvioitaviin tehtäviin. Arviointi on hyväksytty / hylätty.
Arviointikriteerit ovat tehtäväkohtaiset, ja ne ilmoitetaan tehtävän yhteydessä.

Arvioitavat tehtävät ovat:

Yksilötehtävä, raportti (tehtävä 1):
Tehtävä on yksilötehtävä. Arviointi tehtävästä on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvoi tehtävän.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Ryhmätehtävä, Powerpoint esitys (tehtävä 2):
Tehtävät tehdään noin 4-5 opiskelijan ryhmissä. Arviointi on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvioi tehtävän. Arvioinnissa hyödynnetään myös ryhmän itsearviointia.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Monivalintatehtävä opintojakson koko aihealueesta (tehtävä 3).
Tehdään itsenäisesti Itslearning -testinä.
Arviointi on hyväksytty/hylätty.

Hylätty (0)

Hylätty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu aikataulussa.
Opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssin kuvaus ja tarkemmat tiedot toteutuksessa PEYTES23A Svenska i arbetslivet, Skriftlig kommunikation.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Opettajan kokoama materiaali Itslearningissä.
Lisänä oppikirja: Edita: Kontakt - Svenska inom teknik (digikirjana Finnassa: turkuamk.finna.fi)

Opetusmenetelmät

Ohjattua ja itsenäistä opiskelua, pari- ja ryhmäkeskustelua, itsenäisiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä (mm. kotitehtäviä joka kerta).

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suulliset näytöt viikoilla 46 ja 47 pienryhmissä sovitulla aikatalulla.
Kirjallinen tentti kurssin loppupuolella 25.11.2024.
Uusintapäivä 10.12.2024.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Ryhmäohjaus, itsenäisten näyttöjen arviointi, jatkuva näyttö

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ohjattuja tapaamisia n. 20 h, itsenäinen työskentely n. 60 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan lukkarin mukaan lähitunteina alkaen viikolta 37 ja päättyen viikolla 48.
Ryhmällä on pääsääntöisesti 2h/vko.

Suullinen ja kirjallinen kommunikointi työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä työelämälähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Tavoitetaso vähintää B1.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksot Skriftlig kommunikation (2 op) ja Muntlig kommunikation (1 op) toteutetaan samanaikaisesti.
Opintojaksolla edellytetään ruotsin perusteiden hallintaa vähintään tyydyttävästi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jokaisella lähitunnilla harjaannutetaan sekä suullista että muuta kielitaitoa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan erikseen. Opintojakson arviointi tehdään asteikolla 1-5 valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Taitotasot esitellään ensimmäisellä lähitunnilla ja ovat nähtävissä Itsissä.

Suoritusvaatimukset ja arviointi
Opintojaksolla edellytetään vähintään 75 % läsnäoloa pidetyistä tunneista, koska tunneilla harjoitellaaan suullista kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja parityöskentelynä ja pienryhmissä.
Jos poissaolojen määrä ylittää 25 %, niin arvosana alenee yhdellä numerolla. Käytännössä voi olla 2 kertaa pois ilman arvosanan alennusta. Kokeeseen voi osallistua, jos läsnäoloa on vähintään 50 %, mutta tuolloin arvosana 1 kokeesta ei riitä hyväksyttyyn arvosanaan opintojaksosta.
Tunneille tulee osallistua kuitenkin vähintään 50%, sillä myös tuntinäyttöä arvioidaan. Opintojaksoa ei voi suorittaa pelkästään kirjallisella kokeella.
Kirjallisen osan (2 op) arvosana koostuu aktiivisuudesta lähitunneilla, tehdyistä koti- ja etätehtävistä ja kirjallisesta kokeesta.

Suullinen kielitaito, Muntlig kommunikation (1 op), arvioidaan erikseen. Arviointi tehdään lähituntien suullisten harjoitusten ja opintojakson lopussa tehtävän Video-CV:n tai suullisen esittelyn perusteella. Suullisilla harjoituksilla ja ohjeiden mukaan palautetulla video-CV:llä voi saada maximissaan arvosanan 1.

Tutkintotodistuksessa arvosanat 1-3 = Tyydyttävä taito ja arvosanat 4-5 = Hyvä

Hylätty (0)

Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1)
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa.
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta.
(2)
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa.
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3)
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä.
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää.
(4)
Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

(5)
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta.

Tavoitteet

After the course the student
- understands the causes and risks of urban flooding
- can see the links between stormwater management solutions, ecosystem services and urban planning
- knows what kind of technical solutions are used in integrated stormwater management and understands how they work
- can evaluate the suitability of different stormwater management options in different basic situations and knows the basics of technical planning

Sisältö

Introduction to sustainable urban stormwater management concepts and it’s applicability in the Baltic Sea region
- Different technologies and methods, basics of dimensioning and planning)
- Stormwater planning in a city, forming functional entities

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Oppiminen tapahtuu pääosin itsenäisesti ITs Learningin oppimateriaalien ja harjoitustöiden avulla. Toinen harjoitustyö tehdään ryhmissä ja sen suorittaminen edellyttää kenttävierailuja hulevesikohteessa. Tämän lisäksi kampuksella pidetään kaksi lähitapaamista:
7.10. kurssilla vierailee hulevesisuunnittelija Sitowiseltä
21.11. ryhmäharjoitustöiden palautustyöpaja, jossa mukana Turun kaupungin hulevesisuunnittelija

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä lopputenttiä, vaan arvostelu perustuu verkkomateriaalin quizeihin ja harjoitustöihin. Mikäli opiskelija on palauttanut harjoitustyöt, mutta ei saa kurssia suoritettua hyväksyttävästi, uusinta voidaan järjestää.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Kurssin omat lähitapaamiset 7.10. klo 12-14 ja 21.11. klo 12-17 yhteensä 7h.

Verkko- ja etäopiskelu: Verkkotapaaminen 9.9. 1h. Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 110 h

Yksilötehtävät:
• Quiz -tentit, hulevesiseminaarien raportointitehtävä (raportti)

Ryhmätehtävä:
• Hulevesisuunnitelman ja toteutuksen arviointi, sisältyy kenttävierailuja, raportti ja esitys työpajassa kampuksella 21.11., jossa mukana kaupungin edustaja

Sisällön jaksotus

Opintojakso aukeaa syyskuun alussa, jolloin verkko-osuutta voi alkaa itsenäisesti suorittamaan.

Sisältö:
1. Intro - hulevesiin liittyvät käsitteet ja perusteet, hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta, luonnonmukaisen hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelut (Arviointi: quiz dead-line 27.9.)
2. Hulevesisuunnittelu kaupunkitasolla - hulevesiohjelmat, ohjauskeinot, maankäytön suunnittelu, tulvanhallinta (Arviointi: quiz dead-line 15.10.)
3. Hulevesisuunnittelu korttelitasolla - hulevesisuunnittelun työkalut, hulevesisuunnitelmat, käytännön hulevesisuunnittelu (Arviointi: quiz dead-line 30.10.)
4. Hulevesien hallinnan luontopohjaiset ratkaisut - erilaisten ratkaisujen toiminnan periaatteet ja suunnittelussa huomioon otettavia asioita (Arviointi: quiz dead-line 15.11.)
5. Hulevesien hallinnan kehitystyö (Arviointi: Raportti ja esitys, palautus 21.11.)
6. Hulevesialan tutkimus ja kehitys (Arviointi: Raportti, palautus 30.11.)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin aikana opettaja viestii Itslearning -ilmoitusten kautta.
Opettajana toimivan Piia Leskisen tavoittaa parhaiten sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu Quiz -testeistä ja harjoitustehtävistä saatuihin pisteisiin.

Hylätty (0)

Riittämätön pistemäärä ja näyttö kurssin läpäisemiseksi tarvittavasta osaamisesta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan puolet maksimipistemäärästä. Tämä edellyttää kurssin kaikkien tehtävien suorittamista annetun aikataulun mukaisesti.
Tällä tasolla opiskelija ymmärtää hulevesien hallinnan tärkeimmät käsitteet sekä tietää pääpiirteissään miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja tähän käytetään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä. Hän on ottanut selvää asioista perusteellisesti, hyödyntäen myös perus kurssimateriaalin ulkopuolisia lähteitä ja osaa pohtia erilaisten ratkaisujen syitä ja seurauksia.

Tavoitteet

After completing the course, student will
- be able to calculate the maximal peak power and yearly energy available for a wind turbine in function of wind conditions
- Understand the principles for the transition from wind’s kinetic energy to rotor’s mechanic energy and to electrical grid
- know how a modern wind turbine is built and what is the role of the main components and specifications
- Understand the key techniques and factors for optimization of energy yields in function of wind speed, turbine rotating speed and blades angle
- Get a technical and economic overview of modern wind turbines topologies

Sisältö

1. Introduction to modern wind energy conversion and markets
2. Power, force and yearly energy available in the wind for production of RE
3. Principle of conversion from wind’s kinetic energy to mechanical rotative energy (rotor)
4. Impact of rotating speed and blade angle control on energy yield
5. Description and evaluation of main wind turbine topologies
6. Noise assessment of wind power plant
7. Guiding rules for wind farm projects
8. Design and optimization of a wind turbine rotor (Simulation exercises)
9. Implementation and optimization of a wind energy farm (Simulation exercises)

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Pre-requisities: Renewable energy production, Introduction to power electronics, Sähkövoimatekniikka ja sähköverkot

Tavoitteet

After completing the course, student will

· recall the theory and the principles of different photovoltaic cell technologies
· analyze dimensioning and selection of inverters
· evaluate requirements and applications of different components on photovoltaic systems
· apply knowledge for designing of residencial and commercial rooftop photovoltaic systems
· apply fundamentals of installation and quality control in working life circumstances
· evaluate safety issues related to photovoltaic systems

Sisältö

1. Introduction to photovoltaic technologies
2. Introduction to system simulation tools
3. Photovoltaic system topologies
4. Practical photovoltaic design exercises
5. Safety aspects in photovoltaic systems

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

After completing the course, student will

· have basic understanding of typical battery cell structures and chemistries
· evaluate how to selects suitable cell type for an application
· evaluate the safety concerns related to different cell types
· apply knowledge how individual cells are connected together to form a battery modules and systems
· understands the functions of a battery management systems and how the typical BMS implementations are done
· evaluate the operation of a battery charging systems
· apply knowledge for redox flow battery, fuel cell and flywheel based electrical energy storage systems

Sisältö

1. Introduction to battery systems
2. Battery chemistry
3. Primary cells
4. Secondary cells, Lead-acid and NiMH
5. Secondary cells, Li-ion
6. Li-ion battery Safety
7. Battery Management Systems
8. Battery stacks, Vehicle Battery Systems
9. Battery storages
10. Alternative storage systems
11. Charging systems
12. Laboratory exercise

Oppimateriaalit

Material to be shared in Itslearning

Opetusmenetelmät

Lessons, independent knowledge acquisition, group work

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Homeworks, laboratory assignment, project work

Sisällön jaksotus

The course includes onsite lectures and laboratory work. The course starts week 36 and ends week 48.

Content:
-Electrochemistry
-Redox-reactions
-Primary cells and secondary cells
- Cell measurements
-Types of storage systems
-Integration and applications of storage systems

Viestintäkanava ja lisätietoja

Communication channel to teachers is email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratory assignment (50 % of the grade) and project work (50 % of the grade)

- Participation in the laboratory exercises and lectures related to project work are mandatory


Other criteria:
- Homework assignments are not graded
- All homework assignments need to be completed

Hylätty (0)

Homeworks are not completed.
Project work:
- Presentation of project work is inconsistent with no results.
Laboratory assignment:
Evaluation criteria 1-2 are not met

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Project work:
- Application of basic knowledges seen during lectures are mastered. Presentation is also basic but enough to display main results.
Laboratory assignment:
The initial tasks have been done and most of the measurements have been successful.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Project work:
- Application of concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well and shows the commitment to realize this project.
Laboratory assignment:
All measurements have been successful and are clearly presented in the report.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Project work:
- Application of all concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well. Student group is making initiative and autonomous in the work.
Laboratory assignment:
The report is thorough and illustrative

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee sähköenergiamarkkinoiden rakenteen ja keskeiset toimintaperiaatteet sekä osaa selittää miten Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat
- osaa esittää miten sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä, miten säätö- ja tasesähkömarkkinat toimivat sekä soveltaa oppimaansa sähköntuotannon myynnin suunnittelussa
- tunnistaa keskeiset sähkökauppaan liittyvät riskit sekä osaa luetella niiden hallintaan käytettyjä keinoja
- tuntee verkkopalvelumaksujen hinnoitteluperiaatteita ohjaavan lainsäädännön ja sääntelymallin
- tunnistaa sähkömarkkinoihin liittyviä kehitysnäkymiä

Sisältö

1. Sähkömarkkinoiden rakenne ja keskeiset toimijat
2. Sähkön hinnan muodostuminen, kaupankäynti ja tasesähkökauppa, taseselvitys
3. Sähköpörssin tuotteet ja sähkökaupan riskienhallinta
4. Sähköverkkoihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelymallit

Oppimateriaalit

Luennoilla ja kurssin oppimisalustalla jaettava materiaali.
Luentomateriaalin lisäksi kurssilla käytetään oppimateriaalina erilaisia sähkömarkkinoihin liittyviä artikkeleja ja sähkömarkkinaosapuolten julkaisemaa materiaalia.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ryhmätyöskentely
Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti järjestetään kurssin lopuksi loka-marraskuun vaihteessa.
Tarkempi ajankohta selviää kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla korostuu opiskelijan oma työskentely ja aiheiden opiskelu annetusta materiaalista.
Myös aktiivinen osallistuminen harjoituksiin on keskeinen osa opintojaksoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin oppimistehtävinä ovat käytännön tilanteisiin liittyvät harjoitustehtävät, joissa sovelletaan opittuja sähkömarkkinoiden pelisääntöjä sekä sähkömarkkinoiden teoriaan liittyviä monivalintatehtäviä.
Kokonaistyömäärä on noin 80 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käsitellään sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaa:
- sähkökauppa
- sähköverkkotoiminta
- reservimarkkinat


Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja osapuolet kokonaisuutena
- tuntee sähkömarkkinoiden osapuolten käyttämät yleisimmät hinnoittelurakenteet ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia
- tuntee sähkökaupan markkinapaikat, osaa kuvata niiden toimintaperiaatteita sekä osaa hakea ja soveltaa sähkökauppaan liittyvää tietoa
- tuntee sähköverkkotoimintaa ohjaavan lainsäädännön, osaa hakea siihen liittyvää tietoa ja soveltaa sitä käytännön tilanteisiin
- tuntee reservimarkkinoiden rakenteen ja sen keskeisimmät tuotteet sekä osaa arvioida eri tuotteiden soveltuvuutta käytännön tilanteisiin

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetään Itslearning-alustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettaviin harjoitustehtäviin sekä tenttiin.
Harjoitustehtävien osuus arvioinnissa on 50 % ja tentin 50 %.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakennetta ja/tai ei tunne sen keskeisimpiä toimintamalleja.
Opiskelija ei osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytännön tilanteissa.
Opiskelija ei tunne alan terminologiaa tai käyttää sitä puutteellisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa yksinkertaisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija tuntee alan terminologiaa mutta sen käyttö on jossain määrin puutteellista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tavallisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija osaa käyttää alan terminologiaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa vaativammissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija käyttää alan terminologiaa luontevasti ja ammattimaisesti.

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua ohjelmoitavien logiikoiden käyttöön ja ohjelmointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa laatia logiikkaohjelmia
- Osaa käyttää IEC-standardin mukaisia ohjelmointikieliä
- Pystyy toteuttamaan yksinkertaisia automaatiojärjestelmiä

Sisältö

1. IEC 61131-3
2. Ohjelmoitavien logiikoiden asennus ja kytkentä
3. Automaatioprojektin suunnittelu ja suorittaminen

Oppimateriaalit

Kurssilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähitunneilla esitetään kurssin teoria sekä tehdään laboratorioharjoituksia.

Sisällön jaksotus

Kurssilla opitaan käyttämään ohjelmoitavia logiikoita.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning-kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu laboratorioharjoitusten suorituksiin.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne ohjelmoitavien logiikoiden toimintaa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet.
Opiskelija pystyy ohjattuna tekemään yksinkertaisia logiikkaohjauksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee IEC 61131-3 mukaiset logiikoiden ohjelmointitavat.
Opiskelija pystyy itsenäisesti kytkemään sekä ohjelmoimaan yksinkertaisia ohjauspiirejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ohjauspiirin.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet, Säätö- ja ohjaustekniikka

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija automaatiojärjestelmien suunnittelussa käytettäviin työmenetelmiin, standardeihin, sekä ohjelmistoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa suunnitella automaatiojärjestelmän
- Osaa toteuttaa ohjauksen sopivalla anturoinnilla ja säädöllä
- Osaa piirtää automaatiopiirustukset CAD-ohjelmistoilla
- Osaa dokumentoida automaatiojärjestelmän standardien mukaan

Sisältö

1. Kytkentäkaaviot
2. PI-kaaviot
3. Anturointi
4. Automaatiopiirustusten piirtäminen
5. Automaatioprojektin dokumentointi

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on ITS-learning ympäristössä oleva esimerkkimateriaali, jonka puitteissa jatkojalostetaan toimintakaaviot.
Oppilas tarvitsee oman tietokoneen, jolla mahdollista työskennellä autocad ohjelmistolla.
Ohjelmiston saa koulun kautta oppilaslisenssillä oppilastöihin. Muu työskentely oppilaslisenssillä kielletty.

Opetusmenetelmät

Opitaan kokeilemalla ja tekemällä.
Tuotetun materiaalin ja yhteistunneilla saadun palautteen suorittaminen dokumentteihen ennen lopullista palautusta. Dokumentteja on tarkoitus muokata, jotta materiaalista saadaan ns. ammattikelpoista materiaalia, joka olisi työelämässä kelpaavaa laadukasta materiaalia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä tenttejä. Tehtävät palautetaan hyvällä laatutasolla sekä aikataulun puitteissa jolloin kurssi arvioidaan suoritetuksi.
Uusintoja kurssilla ei voida toteuttaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Automaatiotekniikan tunteminen auttaa ymmärtämään järjestelmien toiminnan logiikkaa, jota voi käyttää tulevaisuudessa oman työnsä puitteissa järjestelmien tehokkuuden parantamiseen ja optimointiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi Turku amk:n ohjeiden mukaan oppilaan aloitteesta.
Korvaavana osaamisena voidaan katsoa yritysympäristössä tehdyt automaatiosuunnitelmat, jotka ovat todistettavasti henkilön itsensä tekemiä ja riittävän laaja-alaisia.
Kurssilla ei ole vaihtoehtoista toteutustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistetta = 135 h oppilastyötä
Oppilastehtävät ovat palautettavia tehtäviä, jotka on tarkoitus palauttaa henkilökohtaisesti oppimisympäristöön ohjeen mukaisesti. Oppituntien aikana haetaan laadulliset parannusvinkit materiaaleista sekä opettajalta.
Annetut palautettavat tehtävät on suoritettava määräaikojen puitteissa, jotta suoritukset voidaan hyväksyä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin tuottaen dokumentaatiota kuviteltuun projektiin. Kurssilla on mahdollisuus jatkaa tämän kurssin seuraavan kurssin kanssa samanaikaisesti toteutetun suunnitelman jatkojalostamista automaation ohjelmoinnilla koulun laboratorioympäristössä.
Piirretään säätökaavioita autocad alustalla
tutustutaan projektin PI-kaavion ja säätökaavion eroihin
Opitaan kuvalukua ja parannetaan kuvanlukutaitoa
Tutustutaan urakka-aineistoon ja sen luontiin

Kurssi toteutetaan syyskaudella 2024
Oppitunnit kaksoistunteina joka toinen viikko

Viestintäkanava ja lisätietoja

Oppitunnilla
ITS-learning alustan ilmoitustaulu
Erikoistilanteissa opettajan lähettämät sähköpostit

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla on arviointiasteikko hylätty- hyväksytty.
Palautettavissa töissä täydennä - hyväksytty.
Numeroarviointia kurssin osatehtävistä ei erikseen suoriteta.
Tehtävät palautettava aikataulun puitteissa kurssin aikana.
Palauttamatta jääneet tehtävät sekä palautukset sellaisena, jotka eivät vastaa laatutasoltaan yleistä alan tapaa ja hyvää rakennustapaa, aiheuttavat kurssin hylkäämisen.

Hylätty (0)

Tehtävät palauttamatta, arviointi on tällöin hylätty.

Tehtävien palautusaste 100%, hyvällä laatutasolla ja arviointi ei tällöin ole tässä kategoriassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet
- Säätö- ja ohjaustekniikka
- Kiinteistöautomaatio

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisten sähkökoneiden ominaisuuksiin, käyttöön ja valintaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa kuvata sekä teho- että mittamuuntajien rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet
- Osaa kuvata erilaisten sähkökoneiden (tasavirta-, tahti-, epätahti- ja reluktanssikoneet) rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet sekä tapauskohtaisesti niiden käytön sekä moottorina että generaattorina
- Osaa kuvata sähkömoottoreihin kytkettävien sähkökuormien ominaisuuksia (pumput, puhaltimet, kuljettimet, murskaimet, nosturit, hissit, ym.)
- Tuntee sähkökoneiden standardoidut käyttö- ja asennustavat
- Osaa valita ja mitoittaa oikeanlaisen sähkömoottorin sovelluskohteeseen
- Osaa mitata sähkökoneisiin liittyviä suureita

Sisältö

1. Muuntajat: yksi- ja kolmivaiheiset tehomuuntajat, jännite- ja virtamuuntajat
2. Tasavirtakoneet
3. Tahtikoneet
4. Epätahtikoneet
5. Erikoismoottorit
6. Teollisuuden sähkömoottorikuormat
7. Sähkökoneiden valinta ja mitoitus sovelluskohteen perusteella
8. Muuntajien ja sähkökoneiden mittaukset (laboratoriotyö)

Oppimateriaalit

Kurssialustalla julkaistu materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot.
Laskuharjoitukset.
Laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssissa järjestetään lopputentti ja kaksi uusintaa.
Tarkemmista ajankohdista tiedotetaan kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin teoria esitellään oppimisalustan materiaalien ja luentojen avulla. Luennoilla pääpaino on esimerkkitapausten käsittelyssä. Teorian opiskeluun liittyy keskeisesti myös laskuharjoitukset. Aihepiiriin käsitteiden, lainalaisuuksien ja teknisten komponenttien opiskelua tuetaan myös simultointi- ja laboratorioharjoituksilla.
Sähkökoneiden kestävä valmistus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Palautettavat laskuharjoitukset ja mitoitustehtävät.
Laboratoriotyöt.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisällön osalta painotetaan erityisesti muuntajien ja sähkökoneiden mitoitusta ja valintaa erilaisiin käyttökohteisiin.

Osallistujien oletetaan suorittaneen aikaisemmin Sähkövoimatekniikka kurssin tai hallitsevan vastaavat tiedot.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu tenttiin ja kurssin kuluessa palautettaviin tehtäviin.
Lopputentin painoarvo on 60 % ja palautettavien tehtävien 40 %.
Kurssilla on lisäksi laboratoriotöitä, jotka tulee suorittaa hyväksytysti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatetta ja keskeisiä ominaisuuksia.
Opiskelija ei osaa valita muuntajaa tai sähkökonetta perustapauksissa.
Opiskelija ei tunne muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä mittauksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen yleisellä tasolla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen tavallisimpiin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä tulkita niiden tuloksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa ratkaista muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä ongelmatilanteita.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä analysoida tarkasti laitteen toimintaa niiden perusteella.

Esitietovaatimukset

- Sähkövoimatekniikka, Fysiikka (mekaniikka)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee sähköajoneuvojen ominaisuuksia sähkönkulutuksen ja akkutyyppien sekä niiden lataustehojen ja kapasiteetin osalta
- tuntee sähköajoneuvojen lataukseen liittyvät määräykset ja standardit sekä osaa soveltaa niitä latausjärjestelmien suunnittelussa
- tuntee sähköajoneuvojen latauslaitteiden rakenteen ja ominaisuudet sekä osaa valita latauslaitteen sovelluskohteen mukaan
- tuntee latausjärjestelmien ohjaukseen ja hallintaan liittyvät periaatteet
- osaa suunnitella latausjärjestelmän sekä yksittäiselle ajoneuvolle että pysäköintialueelle

Sisältö

1. Sähköajoneuvojen tyypit ja ominaiskulutukset, sähköajoneuvojen kehitysnäkymiä
2. Sähköajoneuvojen akustot
3. Latauslaitteet
4. Latausjärjestelmien hallinta ja ohjaus
5. Latausjärjestelmien toteutusta koskevat määräykset ja ohjeet
6. Latausjärjestelmän suunnittelu (harjoitustyö)

Arviointiasteikko

H-5