Konenäkö ja sensoritekniikat (4 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö koostuu luennoista, Itslearningissä olevista harjoituksista sekä laboratorioharjoituksista. Kukin osa-alue edustaa n. kolmanneksen laajuisista osuutta koko kurssista. Alkuosa kurssista käsitellään konenäkötekniikkaa ja jälkimmäisellä osuudella siirrytään sensoritekniikkaan.
Opintojakson alkuosassa käsitellään konenäkötekniikan ja digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja erilaisia toteutustekniikoita sekä sovellutusesimerkkejä kone- ja tuotantotekniikan automaatiototeutuksissa. Kurssilla laaditaan mm. suunnittelutyö käytännön konenäkösovellutuksista.
Kurssin jälkimmäisellä puoliskolla perehdytään erilaisiin tuotannon mittausmenetelmiin ja älykkäisiin anturiratkaisuihin ja niiden käyttösovelluksiin mm. koneiden ja laitteiden suorituskyvyn seurannassa.

Sisältö
- Konenäön perusteet
- Kameratekniikat ja optiikat
- Valaistuksen merkitys
- Liitännät
- RFID-tunnisteet ja saattomuistit
- Tuotannonmittaukset

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- Hallitsee konenäkötekniikan eri osa-alueiden vaatimukset
- Ymmärtää kameran, optiikan ja valaistustekniikan merkityksen konenäköjärjestelmän suunnittelussa
- Osaa digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja tuntee erilaisia toteutustekniikoita sekä sovellusesimerkkejä tuotantojärjestelmien automaatiototeutuksista
- Tuntee erilaiset tuotantoautomaatiossa käytettävät tunniste- ja saattomuistitekniikat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet
- Ymmärtää tuotantomittausten soveltamismahdollisuudet koneiden ja laitteiden suorituskyvyn seurannassa.

Sisältö

- Konenäön perusteet
- Kameratekniikat ja optiikat
- Valaistuksen merkitys
- Konenäön liitännät eri järjestelmiin
- RFID-tunnisteet ja saattomuistit
- Tuotannon mittaukset

Oppimateriaalit

Tarvittavat materiaalit pääosin ITs:ssä, esitellään kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Luennoilla käydään läpi yleisimpien konenäkö- ja sensoritekniikoiden perusteet. Opiskelijoille esitellään perusteet teknologioista, joita täydennetään ja syvennetään käytännön läheisillä harjoitustöillä. Harjoitustyöt tehdään pääosin ryhmätöinä mutta mukana on myös yksilötehtäviä. Harjoitustöihin on myös kytketty esitehtäviä, jotka tulee tehdä ennen harjoitusjaksoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään kurssin loppupuolella yleensä viimeisellä luentokerralla, päivämäärä ilmoitetaan ITs:ssä. Uusintatentti pidetään yleisinä uusintatenttiajankohtina keskiviikkoisin klo 16.00, viikoilla 20, 23, ja 39.

Kansainvälisyys

Opintojaksolla painotetaan työelämälähtöistä toimintaa, jossa korostetaan mm. opiskelijan omaa aktiivisuutta tiedon haun ja suunnittelupainotteisten harjoitustehtävien toteutuksessa. Harjoitustehtävissä on huomioitu niin laitteistojen kuin sovellustenkin osalta teolliseen tuotantoon liittyviä toteutuksia. Suunnittelutehtävissä hyödynnetään laitetoimittajien tarjontaa valittaessa komponentteja omiin suunnittelutehtäviin. Ryhmätyönä tehtävien suunnittelutehtävien tulokset esitellään yleensä kurssin aikana. Laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt tehdään pienryhmissä. Työt voivat olla joko neljän tunnin jaksoissa tai laajemmissa useammalla harjoituskerran kokonaisuuksissa. Harjoitustyöt dokumentoidaan raporttimuotoon harjoituksen lopussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaava kurssi muualla suoritettuna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 4 opintopistettä, tunnit jakautuvat seuraavasti:
Luennot ja harjoitustyöt 60 % (sisältäen tentin sekä harjoitustöiden raportoinnit)
Laboratoriotyöskentely 40 % ( sisältäen raportoinnin )

Lisätiedot

Kurssin luentomateriaalit ja harjoitukset ITs:n kautta, ilmoitukset, viestit ja tiedotukset ensisijaisesti sähköpostilla.