Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Rakennusarkkitehtien koulutus Turun ammattikorkeakoulussa tarjoaa opiskelijoille vahvan perustan ja osaamisen rakennussuunnittelun alalla, ottaen huomioon nykypäivän vihreän siirtymän, energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden vaatimukset. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa ammattitaitoisia rakennusarkkitehteja, jotka pystyvät suunnittelemaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä sekä kaikille soveltuvia esteettisiä ja esteettömiä julkisia tiloja ja asuinrakennuksia.
Rakennusarkkitehtien koulutusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vihreän siirtymän periaatteiden sisällyttämiseen rakennussuunnitteluosaamiseen. Opiskelijat saavat syvällistä tietoa ja taitoja energiatehokkaiden rakennusten suunnittelusta sekä vähähiilisten materiaalien ja teknologioiden käytöstä. Koulutusohjelmassa opiskelijat tutustuvat myös kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppivat niiden soveltamista rakennussuunnittelussa erityisesti käyttäen digitaalisia rakentamisen tietomalleihin perustuvia menetelmiä.
Rakennusarkkitehtien koulutus täyttää Suomen Ympäristöministeriön asettaman ohjeen vaativan rakennussuunnittelijan kelpoisuuden vaatimukset. Koulutusohjelma tarjoaa monipuolisia opintojaksoja, jotka kattavat julkisten palvelurakennusten sekä asuinrakennusten rakennussuunnittelutehtävien keskeiset osaamisalueet, kuten rakennusopin, rakennustekniikan, arkkitehtuurin historian ja teorian, ympäristötekniikan ja kestävän rakentamisen periaatteet.
Turun ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehtien koulutuksessa hyödynnetään innovaatiopedagogiikkaa ja CDIO-standardeja. Opinnot sisältävät 30-60 opintopistettä kansainvälisiä opintoja. Opiskelijat osallistuvat työelämälähtöisiin projekteihin, joissa he harjoittelevat sekä itsenäistä, itseohjautuvaa osaamista että ryhmässä tehtävien ideointi- ja suunnittelutehtävien ratkaisemista. Tiimityötaidot korostuvat erityisesti pääsuunnittelijan tehtäviä silmällä pitäen, ja opiskelijat kehittävät kykyjään toimia osana suunnitteluryhmää ja johtaa suunnitteluryhmää tehokkaasti.
Opiskelijan osaaminen, tiedot ja taidot kehittyvät paikallisuudesta kansainvälisyyteen ja pienistä suunnittelukohteista suurempien kokonaisuuksien hallintaan. Opinnot koostuvat projektiopinnoista, joissa suunnittelukohteet vaihtelevat julkisesta kohteesta asuntosuunnittelukohteisiin sekä korjauskohteisiin.
Turun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtien koulutusohjelma tarjoaa laadukkaan oppimisympäristön, jossa opiskelijat saavat vankan teoreettisen perustan, käytännön taitoja sekä mahdollisuuden osallistua opiskelijaprojekteihin ja työelämäyhteistyöhön.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen osaamistavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia rakennusarkkitehdin monitahoisissa työtehtävissä esim. rakennus- tai pääsuunnittelijana viranomais-, asiantuntija-, johto-, kehitys- tai esimiestehtävissä. Kokemuksen myötä tehtävät monipuolistuvat, mikä edellyttää laaja-alaista rakennusalan ja elinkeinoelämän tuntemusta.
Keskeisenä osaamistavoitteena on rakennusalan kelpoisuusvaatimusten täyttyminen Ympäristöministeriön ohjeen YM2/601/2015 12.3.2015 mukaisesti, vrt. kohta Koulutuksen rakenne ja sisältö. Rakennusarkkitehti (AMK) tutkinto rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa antaa opintovalinnoista riippuen yhdessä myöhemmin hankitun työkokemuksen kanssa kelpoisuuden toimia erilaisissa rakennusalan kelpoisuuden edellyttämissä tehtävissä, mutta ensisijaisena tavoitteena on vaativan suunnittelutehtävän rakennussuunnittelijan kelpoisuudet. Edelleen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen jälkeen on mahdollista hakea vaadittuja pätevyyksiä, esim. FISE:n pätevyydet.
Ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennus- ja rakennesuunnittelun, infratekniikan, korjausrakentamisen ja tuotannon sekä LVI-tekniikan pääaloista ja niiden teoreettisista perusteista sekä antaa valmius toimia teollisuuden ja julkisten yhteisöjen palveluksessa eri alojen asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Opetuksellisena tavoitteena on antaa valmius soveltaa ja kehittää rakennus- ja kiinteistöalaan kuuluvia järjestelmiä, palveluita ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä antaa valmius kyseisten alojen asiantuntijatehtäviin ja jatko-opintoihin.
Innovaatiopedagogiikan mukaisen oppimisjatkumon keskeisenä tarkoituksena on tuottaa opiskelijoille työelämässä vaadittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja. Osaamisen keskiössä on mm. kokonaisuuksien hahmottaminen, ryhmätyöskentely, järjestelykyky, itsenäinen päätöksenkyky, vastuuntunto ja täsmällisyys. Ammatillisen osaamisen kehittämisen edellytys on kyky luovaan toimintaan.

Pedagogiset toimintatavat

Koulutuksessa toimitaan Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan periaatteiden sekä CDIO-standardien mukaisesti. Opetuksessa sovelletaan opintojakson osaamisen kannalta soveliainta menetelmää. Käytettäviin oppimismenetelmiin vaikuttavat mm. vuosikurssi, opetettava aihe, ryhmäkoko, käytettävissä olevat tilat ja resurssit. Käynnissä olevat tutkimushankkeet ja yritysyhteistyötoimeksiannot pyritään yhdistämään opetukseen. Rakennustekniikan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä useiden rakennusalan toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa erilaiset työelämälähtöiset oppimistehtävät, projektit, yritysvierailut ja vierailevat luennoitsijat. Oppimisympäristöissä tavoitellaan monialaisuutta, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelijan aikaisemmat opinnot ja tutkinnot huomioidaan HOPS:in laatimisessa rakennusalan alan kelpoisuusvaatimusten sallimissa rajoissa.
Opiskelijat ottavat vastuun oppimisestaan ja omaksuvat oppimisen taitoja. Opiskelu on monipuolista lähiopetusta sekä itsenäistä opiskelua kirjallisuuden ja erilaisten oppimistehtävien avulla. Opiskelu sisältää runsaasti käytännönläheisiä harjoituksia ja tiimityötä. Työelämäyhteistyö on merkittävässä roolissa. Yrityksiltä saatuja käytännön toimeksiantoja ratkotaan projektitöinä. Erilaiset toimeksiannot yrityksiltä kartuttavat osaamista ja synnyttävät hyviä kontakteja ja verkostoja työelämään. Innovaatiokompetensseja harjaannutetaan opiskelujen aikana soveltamalla teoriaa käytäntöön yhteistyöverkostoissa.
Viimeiselle opintovuodelle ajoittuva opinnäytetyö tehdään opiskelijan hankkiman työelämätoimeksiannon pohjalta. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa oman ammattialan osaaminen, tutkimuksellisen lähestymistavan hallinta ja tilaajan tahtotilan täyttäminen perustellulla ratkaisulla.

Arviointi

Koulutusten arvioinnin kohteena on osaaminen. Osaaminen perustuu sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien hallintaan. Arviointitavat ovat monimuotoisia ja korostavat myös opiskelijan omaa kykyä arvioida niin omaa kuin kanssaopiskelevien osaamista. Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja sillä tuetaan oppimista. Opintojaksojen arviointi voi perustua moniin eri seikkoihin, esim. oppimistehtävien tekemiseen, tentteihin, prosessin hallintaan ja erilaisten projektien lopputuotoksiin ja niiden esittelyyn. Arviointi voi olla itsearviointia, vertaisarviointia ja opettaja-arviointia sekä perustua toimeksiantajayrityksen antamaan palautteeseen. Opintojaksojen arviointiperusteet ja arvosanan muodostuminen kuvataan opintojaksoittain toteutussuunnitelmissa.
Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti numeerisella asteikolla 0-5. Numeerisessa arvioinnissa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään arvosanan yksi saavuttamista. Perinteisen kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö voi arvioida opiskelijan edistymistä myös suullisesti ja antamalla tarvittaessa palautetta esim. harjoitustyöstä, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota keskeisiin asioihin (ns. formatiivinen arviointi). Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä.