Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoite
Koulutuksen tavoitteena on valmistaa kemiantekniikan alalle yhteistyötaitoisia ja innovatiivisia insinöörejä. Kemiantekniikan insinöörin osaamisen perustana ovat kemian, fysiikan ja matematiikan lisäksi opinnoissa korostuvat mittaus- ja laatuosaaminen. Projektiopinot tukevat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojesi kehittymistä. Opintojen aikana hankit perustiedot kestävästä kehityksestä ja kehität vaikutusmahdollisuuksiasi kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.

Rakenne ja sisältö
Insinööritutkinnon laajuus on 240 op. Siitä 195 op on ydinosaamista, joka muodostuu perusopinnoista (85 op), ammattiopinnoista (80 op) ja harjoittelusta (30 op). Osaamistasi laajennat valitsemalla omaa tavoiteltua osaamistasi parhaiten tukevilla vapaasti valittavilla opinnoilla (30 op) ja tekemällä opinnäytetyön (15 op) osaamistavoitteitasi tukevasta aiheesta. Laajentava osaaminen on kokonaisuudessaan laajuudeltaan 45 op.
Koulutuksen keskeinen sisältö on mittaustekniikassa, diagnostiikassa ja laadunhallinnassa. Koulutuksen perustana ovat luonnontieteet: matematiikka, kemia, fysiikka ja tietotekniikka. Näitä opiskelet erityisesti kahtena ensimmäisenä opintovuotena. Perusopinnoissa opiskelet myös mittaus-, laite- ja kemiantekniikan sekä kestävän kehityksen perusteita. Jo toisena opiskeluvuotena voit valita perusaineiden rinnalle itseäsi kiinnostavia vapaavalintaisia opintoja.
Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena luot pohjaa monipuoliselle laitetuntemukselle opiskelemalla mm. elektroniikkaa, anturiteknologiaa, analyysimenetelmiä sekä sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Ammattiopinnoissa pääset soveltamaan ja syventämään oppimaasi esimerkiksi diagnostiikan ja terveysteknologian näkökulmasta. Laatuosaamisen kehittäminen on kantavana teemana koko opintojen ajan. Yleiset työelämätaidot, kuten projektiosaaminen, ongelmanratkaisutaidot, kommunikointi- ja raportointitaidot sekä kestävän kehityksen huomioiminen kehittyvät opintojen aikana

Opinnot on jaettu vuositarjontaan siten, että yhtenä vuonna voi suorittaa keskimäärin 60 op. Opiskelija voi halutessaan opiskella opintovuoden aikana myös tätä enemmän, esimerkiksi valitsemalla opintoja Campusonline-tarjonnasta, jatkamalla opintoja kesällä tai osallistumalla AMK:n projektitoimintaan.

Lisätietoa opetuskielistä
Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Opiskelumateriaali on usein englannin kielistä suomeksi toteutettavillakin opintojaksoilla. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös vaihto-opiskelijoita.
Osaamispolut
Voit suunnata omaa osaamistasi vapaasti valittavien opintojen, työharjoittelun ja opinnäytetyön avulla.

Erikoisalat ja pätevyydet
Ei sovellettavissa.

Palautejärjestelmä
Koulutuksessa noudatetaan Turun ammattikorkeakoulun palautemenettelyjä. Keskeisiä palautekanavia ovat opiskelijabarometri, palautepäivät ja opintojaksokohtainen palaute. Näiden lisäksi voit keskustella opinnoista suoraan opettajien ja tuutorisi kanssa.
Koko koulutuksen yhteinen palautepäivä järjestetään keväisin. Palautepäivään ryhmät tuovat asioita, jotka he haluavat nostaa henkilökunnan tietoisuuteen. Palautepäivään pyydetään edustajat kaikista opiskelijaryhmistä ja henkilökunnasta. Palautepäivän muistiot jaetaan opiskelijoille ryhmän Itslearning-työtilassa. Lisäksi KT-päällikkö käy syyskaudella keskustelemassa opiskelijaryhmissä palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Näin opiskelijat saavat palautetta aiemmin itse antamastaan palautteesta ja kuulevat palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.
Opintojaksokohtaisia palautteita kerätään yhteisellä palautekyselylomakkeella. Palautteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavaa toteutusta suunniteltaessa. Opintojaksokohtaiset palautteet käydään läpi myös opettajan kehityskeskustelussa.

Uramahdollisuudet
Valmistuvan insinöörin työ voi olla esimerkiksi asiantuntijatehtävä bio-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa tai terveysteknologian yrityksessä. Työnantajia voivat olla lääke- ja diagnostiikkateollisuus, elintarviketeollisuus tai esimerkiksi eri alojen laitetoimittajat. Koulutuksessa saamiasi valmiuksia ja osaamista voit soveltaa myös muille aloille, joissa tarvitaan mittausteknistä tai laatuosaamista.

Jatko-opintomahdollisuudet
Voit jatkaa opintojasi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, teknisten korkeakoulujen/yliopistojen diplomi-insinöörikoulutukseen tai yliopiston maisterikoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen osaamistavoitteet ovat työelämän tarpeisiin perustuvia, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kompetenssien, Turun ammattikorkeakoulun Innovaatiokompetenssien sekä CDIO-kompetenssien mukaisia yleisiä osaamistavoitteita sekä alakohtaisia substanssitavoitteita.

Yleiset osaamistavoitteet

Oppimaan oppiminen ja yksilöosaaminen
• kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
• osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
• kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
• osaa hankkia, kriittisesti arvioida sekä tarkoituksenmukaisesti soveltaa oman alansa kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa ja käytäntöjä
• ottaa vastuuta myös ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta.

Työelämässä toimiminen ja yhteisöosaaminen
• osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä sekä edistää omaa ja työyhteisön hyvinvointia
• osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
• osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
• osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• hyödyntää teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa työssään
• ymmärtää muuttuvan työelämän kompleksisuuden ja omaa resilienssiä muuttuvissa työelämän tilanteissa
• omaa valmiudet yrittäjämäiseen toimintatapaan

Eettisyys ja Kestävä kehitys
• kykenee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seurauksista ja reflektoimaan niitä alansa ammattieettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti
• ottaa toiset huomioon ja edistää tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta
• huomioi toiminnassaan moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista
• ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti
• kykenee eettisiin arvoihin perustuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
• osaa käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen
• ymmärtää kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja ongelmien monia näkökulmia
• osaa kuvata erilaisia kestävän kehityksen teemoja, kuten kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta
• osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen tuotannolle ja suunnittelulle asettamia vaatimuksia
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus
• osaa toimia monikulttuurissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä
• osaa seurata ja hyödyntää oman alansa kansainvälistä kehitystä työssään
• kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään

Ennakoiva kehittäminen
• osaa ratkaista ongelmatilanteita ja uudistaa toimintatapoja yhdessä muiden kanssa
• osaa soveltaa kehittämisessä alan olemassa olevaa tietoa ja hyödyntää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä

Alakohtaiset osaamistavoitteet

Laatuosaaminen
• tuntee alaan liittyviä laatujärjestelmiä ja osaa hyödyntää niitä
• tuntee alan regulatiivisen sääntelyn liiketoiminnalle asettamia vaatimuksia ja osaa toimia sen mukaisesti

Mittaustekniikka ja Instrumentointi
• ymmärtää ja osaa selittää mittausjärjestelmien toimintaa
• osaa kuvata lääke- tai elintarvikediagnostiikan ja sensorien toiminnan, tuntee alan tyypillisiä laitteita ja sensoreissa käytettäviä materiaaleja
• osaa suunnitella koejärjestelyjä sekä analysoida ja tulkita mittausdataa
• tuntee prosessiautomaatiota, säätötekniikkaa ja kunnossapitoa sekä laitediagnostiikkaa
• tuntee elektronisen laitteen arkkitehtuuria ja toimintaperiaatteita

Projektiosaaminen
• osaa käyttää projektinhallinnan työkaluja
• tuntee projektityön perusperiaatteet ja osaa työskennellä niiden mukaisesti
• osaa toimia tavoitteellisesti projektiryhmän jäsenenä

Tieto- ja viestintätekniikan perusosaaminen
• osaa tulkita ohjelmakoodia ja hyödyntää ohjelmointia ongelmanratkaisussa
• tuntee sähkö- ja automaatiotekniikan sekä elektroniikan perusteet
• ymmärtää tietoturvan merkityksen

Prosessiosaaminen
• tuntee kemianteollisuuden prosessien perusteet
• ymmärtää tuotantojärjestelmät kokonaisuuksina

Soveltava luonnontieteellinen osaaminen
• omaa alan vaatimat matematiikan, fysiikan ja kemian valmiudet
• osaa soveltaa näitä tietoja ja taitoja käytäntöön

Liiketoimintaosaaminen
• ymmärtää alan tuotantotaloudelliset ominaispiirteet
• pyrkii markkinalähtöiseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan

Pedagogiset toimintatavat

Kemiantekniikan koulutuksessa noudatetaan insinöörikoulutukseen suunniteltua CDIO-viitekehystä, joka tukee innovaatiopedagogiikan toetutumista. Opiskelu perustuu opiskelijan aktiiviseen roolin oppijana, aktivoivat opetusmenetelmät ja ohjaus tukevat oppimista. Opiskelijat tekevät koulutuksen aikana mm. projekteissa tuotteita tai tuotoksia, joita he itse ideoivat, suunnittelevat, toteuttavat ja käyttävät myös käytännössä (suunnittele-testaa projektit). Oppimisympäristöt on suunniteltu tukemaan opiskelijan tiedon hakua ja sen soveltamista käytäntöön.

Monimuoto-opiskelu edellyttää aktiivista opiskeluotetta, motivaatiota ja halua ottaa vastuuta omasta oppimisesta. Opiskelijalla tulee olla valmiudet ja kiinnostusta verkko-opiskeluun, itsenäiseen opiskeluun sekä oman ajankäytön hallintaan. Monimuoto-opiskelu toteutetaan lähi- ja etäjaksoina sekä verkko-opintoina. Lähiopetusta on 2-3 päivää kuukaudessa. Etäjaksojen aikana painottuu itsenäinen opiskelu, ohjaus tapahtuu verkossa ja opiskelijoita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan verkkopedagogisin keinoin. Lähiopiskelussa painopiste on käytännön tehtävissä, kuten ryhmätöissä, projekteissa ja laboratoriotöissä. Lähijaksoilla syvennetään etäjaksojen aikana saavutettua osaamista.

Opinnot on mitoitettu neljälle vuodelle. Hyvällä suunnittelulla opiskelijan on kuitenkin mahdollista suorittaa opinnot myös lyhemmässä ajassa. Tässä auttavat esimerkiksi kesäopinnot, joita voi valita kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisestä tarjonnasta. Työn opinnollistaminen on mahdollinen keino työn ja opiskelun yhteensovittamiseen sekä opintojen nopeuttamiseen. Harjoittelujaksoilla opiskelija pääsee soveltamaan oppimaansa työpaikalla.

Arviointi

Opintoja arvioidaan monipuolisesti. Arviointi voi olla monen opettajan yhteistyötä, sillä opintoja toteutetaan yhteisopettajuutena. Pääsääntöisesti opintojaksojet arvioidaan asteikolla 1-5. Jotkin opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

Opintojaksojen arvioinnissa arvioinnin lähtökohtana ovat opintojakson osaamistavoitteet ja osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tavat vaihtelevat opintojaksojen toteutustavan mukaan. Tässä joitakin esimerkkejä perinteisen tenttiin perustuvan arvioinnin lisäksi:
• Opiskelijat keräävät pisteitä oppimistavoitteiden mukaan tehtyjen tehtävien ja kokeiden perusteella. Saavutettu pistemäärä tuottaa arvosanan. Arviointitaulukko esitetään opiskelijoille opintojakson alkaessa, joten opiskelija voi asettaa omat osaamistavoitteensa jo opintojakson alussa.
• Arvioidaan toimeksiantojen raportteja. Arvioinnin kriteerit annetaan ennen työn aloittamista.
• Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta työstään esim. laboratoriotöitä tehdessään.
• Projektien arvioinnissa käytetään apuna innovaatiokompetensseja, itsearviointia ja vertaisarviointia. Vertaisarviointina tehtävien väliarviointien ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus parantaa suoritustaan jo projektin aikana.
• Arvioinnin perusteena voi olla myös välikoe, loppukoe, ryhmätentti, suullinen raportointi jne.