Study guide
Home > Bachelor’s degree, full-time studies > Degree programme in construction and municipal engineering > Civil and community engineering, beng, lvi-tekniikan suuntautumisen opinnot (not translated)

Bachelor’s Degree, Full-time studies

Civil and Community Engineering, BEng,

Autumn 2021

Select years, semesters and periods (when only one year is selected) by clicking buttons below. (S = Spring, A = Autumn)
Year of study 1 2 3 4
Search for study unit: ECTS 1 2 3 4 1A 1S 2A 2S 3A 3S 4A 4S 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
CORE COMPETENCE 102                                                                
Basic Mathematics for Engineering Students
Mathematics 1 5
Project Hatchery 5
Statics 3
Introduction to Civil Engineering 2
Basics in infrastructure engineering and house building
Finnish Language and Communication 3
Infrastructure Engineering 3
Construction of Infrastructure 3
Environmental Engineering 2
Basics of Housing Construction 4
Basic Mathematics for Engineering Students 2
Mathematics 2 5
Physics 5
Statically Determined Structures 3
Occupational Safety 2
Project and financial management
Basics of Project Management and Quality Control 2
Construction Economics and Cost Accounting 3
Leadership Basics 2
Computer Aided Design 3
Basics of Procurement 2
Swedish Language and Communication
Swedish Language, oral communication 1
Swedish Language, written communication 2
Geotechnics, geodesy and production
Geotechnical Engineering 4  
Basics of Geodesy 2  
Computer Aided Geodesy 2  
Planning and Control of Production 2  
English Professional Skills, B2 3  
Basics of Refurbishment 2  
Functioning of building materials
Strength of Materials 3  
Structural Physics 5  
Concrete Material Technology 5  
Physics measurements and reporting 2  
Basics of Building Engineering 2  
Concrete and foundation structures
Concrete Work 3  
Chemistry of Building Materials 2  
Foundation Engineering 5  
Basics of Structures
(Select 3 pieces)
Basics of Timber Structures 4  
Basics of Steel Structures 5  
Basics of Concrete Structures 5  
Energy technology 5  
COMPLEMENTARY COMPETENCE 130                                                                
Project Competence
Project Work 1 5    
Innovation Project 10      
HVAC Modules
Basics of HVAC Technics 1
Flow technology 5    
Heat engineering 5    
HVAC systems 5    
Basics of HVAC Technics 2
Ventilation and air conditioning technology 5    
Heating and energy use technology 5    
Planning and documentation of the HVAC systems 5    
HVAC Technics 3
Water and sewage technology 5      
Pumps and fans 3      
Ventilation, air conditioning equipment, and indoor climate conditions 5      
Heat distribution systems 2      
Advanced Air Technology Studies
Cooling technology 5      
Control engineering and building automation 5      
HVAC Measurements 5      
Project Work of HVAC Systems
Large HVAC faculty design 15                                                                
Specific modules in the construction sector
Constraction Contracts 3      
Optional Studies
(Select 30 ECTS)
Earthquake Geotechnical Engineering 1    
Road Safety Course 1 1
Practical Training I 10
Practical Training II 10  
Practical Training III 10    
Basics of Research 1    
Bachelor's Thesis 19                                                                
ECTS credits per period / semester / academic year 70 72 47 52 28.5 41.5 32.5 39.5 21 26 34 18 29.3 29.3 28.2 28.2 28.2 32.3 32.3 24.5 24.5 24.5 18 18 16.7 16.7 16.7 24 24 18 18 18

Due to the timing of optional and elective courses, credit accumulation per semester / academic year may vary.

Programme description

Insinööri (amk) tutkintoon johtavassa Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa opiskellaan ammatillisia perusvalmiuksia alan asiantuntija- ja esimiestehtäviä varten. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa rakennusalalle motivoituneita, osaavia ja käytännön valmiudet omaavia tulevia ammattilaisia. Rakennusinsinöörin tulee hallita rakennusalan yleinen tietous siten, että hän sopeutuu nopeasti alan tehtäviin ja kykenee myöhemmin toimimaan itsenäisesti rakennusteollisuuden eri tehtävissä. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kielitaito ja valmiudet suulliseen ja kirjalliseen alan asioiden hoitoon. Valmistuvien insinöörien vahvuuksia ovat valitun ammatillisen osaamispolun lisäksi projekti- ja laatuosaaminen.

Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huomioida rakennusalan kelpoisuusvaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 12.3.2015 mukaisesti. Koulutus tarjoaa tutkinnon lisäksi vaaditut kelpoisuuden edellyttämät opinnot työnjohdon ja suunnittelun erilaisiin tehtäviin.

Koulutuksen rakenne ja sisältö
Koulutus ja opiskelu koostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta. Ydinosaamiseen sisältyy pakolliset perus- ja aineopinnot. Laajentavan osaamiseen sisältyy 30 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat opinnot ja opinnäytetyö 20 op. Koulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä ja ohjeellinen opiskeluaika neljä vuotta.

Perusopinnot koostuvat mm. matemaattis-luonnontieteellisistä opinnoista, insinööriaineista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Peruspinnot painottuvat kahdelle ensimmäiselle vuodelle ja tukevat koulutuksen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Opinnot ovat ammatillisesti eriytyneitä ja suuntautuneita, sekä luovat pohjaa ammatillisten valmiuksien omaksumiselle.

Ammattiaineet koostuvat 3. ja 4. vuoden aikana suoritettavista pääaineopinnoista, jotka jakautuvat valitun osaamispolun mukaisesti talonrakentamisen rakennesuunnitteluun, kiinteistöjen korjausrakentamiseen ja tuotantoon, infratekniikkaan sekä LVI-tekniikkaan. Opintoja on kussakin pääainekokonaisuudessa yhteensä 45 opintopistettä, jotka jakautuvat 15 opintopisteen moduuleihin.

Riippuen opiskelijan valitsemasta pääainekokonaisuudesta on mahdollista suorittaa Ympäristöministeriön ohjeen (YM4/601/2015 12.3.2015) mukaiset kelpoisuuden edellyttämät opinnot eri vaativuusluokissa (tavanomainen, vaativa, poikkeuksellisen vaativa). Talonrakennuksen rakennesuunnitteluun suuntautuneet voivat saada kelpoisuuden edellyttämät opinnot kantavien rakenteiden suunnittelutehtävään vaativassa suunnittelutehtävässä materiaalikohtaisesti. Edellytyksenä on kyseisen rakennemateriaalin (betoni, puu ja/tai teräs) osalta suoritetut opinnot. Vastaavasti opiskelija voi opintovalinnoilla saada pohjarakennesuunnittelun kelpoisuuden edellyttämät opinnot vaativassa luokassa. LVI-tekniikan opinnot antavat valmiudet suunnittelijan pätevyyksiin opintokokonaisuudesta riippuen aina poikkeuksellisen vaativiin suunnittelutehtäviin saakka.

Kaikki rakennusinsinööriopiskelijat suorittavat kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana vastaavan työnjohtajan kelpoisuuden edellyttämät opinnot tavanomaisessa tehtävässä. Suuntautumalla korjauspuolelle ja suorittamalla tuotantopuolen työpaikkaopintojen edellyttämät opinnot on mahdollista saavuttaa vastaavan työnjohtajan kelpoisuuden edellyttämät opinnot vaativassa tai poikkeuksellisen vaativassa luokassa.

Perus- ja ammattiopintojen lisäksi opiskelijan tulee valita 30 opintopistettä korkeakoulutasoisia vapaasti valittavia opintoja. Opintojen tulee ensi sijassa tukea ja edesauttaa muita opintoja ja parantaa ammatissa suoriutumista valmistumisen jälkeen. Opiskelijan suositellaan valitsevan vapaasti valittaviin opintoihin oman osaamispolun opintoja tukevia ammattiopintoja niin että ne tukevat kelpoisuusvaatimusten täyttymistä. Opinnot tulee valita ensisijaisesti Turun Ammattikorkeakoulun koulutustarjonnasta.

Koulutuksen aikana opiskelijat toteuttavat ensisijaisesti ammattikorkeakoulun palvelu- tai tutkimustoimintaan liittyviä projektitöitä, joiden laajuus on yhteensä min. 5 op.

Opiskelijoiden työelämävalmiudet ja osaaminen kehittyvät toimimalla työelämälähtöisissä TKI- ja palveluprojekteissa, harjoittelujaksoilla ja yrityksille tehtävien opinnäytetöiden ja projektien kautta. Ohjatun työharjoittelun ja mahdollisten työpaikkaopintojen (Korjausrakentamisen pääaineopinnot) tavoitteena on soveltaa käytäntöön opittua teoriaa. Tavoitteena on lisäksi oman ammattikuvan kehittämien ja siinä toimiminen. Harjoittelu mahdollistaa tutustumisen rakennusalan yrityksiin ja henkilöstöön. Ohjattu työharjoittelu suoritetaan koulutuksen aikana kolmessa jaksossa keväisin. Työharjoittelun ja työpaikkaopintojen laajuus on yhteensä 30-45 op.

Uramahdollisuudet opintopoluittain
Rakennusinsinööriopinnoissa erikoistutaan kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijan valinnan mukaan jollekin kolmesta opintopolusta, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia uramahdollisuuksia.

Infratekniikan työpaikat ovat valtion laitosten, kaupunkien, kuntien konsulttitoimistojen ja urakoitsijoiden piirissä. Em. valtion laitoksia ovat lähinnä tie-, rautatie-, ilmailu- sekä vesi- ja ympäristöhallitus ja niiden piiriorganisaatiot. Kaupungeissa yhdyskuntatekniikan insinöörejä tarvitsevat vesi- ja viemärilaitokset sekä katurakennusosastot. Tehtävät ovat suunnittelupuolella suunnitteluinsinöörin ja tuotantopuolella työnsuunnittelua, kustannus- ja jälkilaskentaa, hankintatehtäviä, työmaainsinöörin tai työpäällikön tehtäviä. Insinööri voi työskennellä edelleen valvonta- tai rakennuttajainsinöörinä, opettajana, myynti-insinöörinä jne.
Korjausrakentamisen ja tuotannon työtehtävät sijoittuvat työelämässä joko korjausrakentamisen tai kiinteistöhallinnan tehtäviin. Työtehtävät ovat tyypillisesti konsultti- tai urakoitsijayrityksissä, tehtävien painottuessa suunnitteluun tai hallintoon ja työn johtamiseen. Kiinteistöjohtamisen insinöörejä on myös isännöitsijöinä ja kiinteistöpäällikköinä. Opintopolulla perehdytään erityisesti korjausrakentamisen prosessien ja tekniikoiden hallintaan. Eri rakennusosien ja rakenteiden korjaustarpeet perustuvat rakennuksen kunnon ja käyttökelpoisuuden arviointiin kuntoarvion ja kuntotutkimusten avulla. Opintoihin kuuluvat työpaikkaopinnot, jotka suoritetaan joko työmaalla tai kiinteistöhallinnan tehtävissä. Työpaikkaopintojen edellytyksenä on kelpoisuusvaatimusten johdosta suorittaa tuotantojohtamisen opintojaksoja. Opiskelija voi siten sijoittua myös rakennustuotannon eri tehtäviin rakennusliikkeissä. Tehtävät voivat olla esim. työn- ja projektinjohdon, tuotannon suunnittelun ja ohjauksen, määrä- ja kustannuslaskennan tai hankinnan parissa.

Talonrakentamisen rakennesuunnittelun työpaikat ovat pääosin yksityisellä sektorilla alan suunnittelutoimistoissa tai rakennusliikkeissä ja rakennustuoteteollisuudessa. Työtehtäviä löytyy myös julkisen hallinnon alalta, kuten teknisten virastojen ja toimistojen palveluksessa. Jossain määrin työpaikkoja on tarjolla myös kaupan ja opetuksen palveluksessa sekä tutkimuslaitoksissa. Rakennesuunnittelijan tehtävät ovat monipuoliset riippuen eri rakenteiden ja materiaalin tuomista haasteista. Valmistumisen jälkeen insinööri voi myös työskennellä esim. rakennusvalvonnan, rakennuttamisen tai myynnin tehtävissä.

Jatko-opintomahdollisuutena ovat ylempi AMK-tutkinto ja diplomi-insinööritutkinto.

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet
Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa oman tutkintonsa sisältöön pääainevalinnoilla sekä vapaasti valittavien opintojen ja opinnäytetyön sekä harjoittelupaikkojen valinnan muodossa. Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa opintojaksokohtaista palautetta sekä osallistua vuosittain tehtävään opiskelijatyytyväisyyskyselyyn ja siihen liittyvään palautepäivään.

Rakennustekniikan koulutuksella on laaja kansainvälinen verkosto, johon kuuluu eurooppalaisia korkeakouluja. Näistä korkeakouluista on vuosittain vaihdossa rakennusalan opiskelijoita, joille tarjottavaan englanninkieliseen opetukseen myös omat opiskelijat ovat velvoitettuja tutkintovaatimusten täyttymiseksi osallistumaan. Vaihtokorkeakoulujen opettajavaihdon kautta meillä tarjotaan myös englanninkielisiä vierailijaluentoja. Tämä vieraskielinen opetus kuuluu kansainvälisiin opintoihin. Lisäksi kannustetaan opiskelijoita hakemaan vaihto-opiskeluun, kesätöihin ja työharjoitteluun ulkomaille.

Opiskelijalla on mahdollisuus päästä 60 op:n vieraskielisiin opintoihin suorittamalla vapaasti valittavia kv-opintoja esim. energia- ja vesipuolen koulutuksista. (not translated)

Competence objectives

Koulutuksen osaamistavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia rakennusinsinöörin monitahoisissa työtehtävissä esim. asiantuntija-, johto-, kehitys- tai esimiestehtävissä. Kokemuksen myötä tehtävät monipuolistuvat, mikä edellyttää laaja-alaista rakennusalan ja elinkeinoelämän tuntemusta.

Keskeisenä osaamistavoitteena on rakennusalan kelpoisuusvaatimusten täyttyminen Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 12.3.2015 mukaisesti, vrt. kohta Koulutuksen rakenne ja sisältö. Insinööri (amk) tutkinto rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa antaa opintovalinnoista riippuen yhdessä myöhemmin hankitun työkokemuksen kanssa kelpoisuuden toimia erilaisissa rakennusalan kelpoisuuden edellyttämissä tehtävissä (työnjohto, suunnittelu). Edelleen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen jälkeen on mahdollista hakea vaadittuja pätevyyksiä, esim. FISE:n pätevyydet.

Ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennesuunnittelun, infratekniikan korjausrakentamisen ja tuotannon sekä LVI-tekniikan pääaloista ja niiden teoreettisista perusteista sekä antaa valmius toimia teollisuuden ja julkisten yhteisöjen palveluksessa eri alojen asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Opetuksellisena tavoitteena on antaa valmius soveltaa ja kehittää rakennus- ja kiinteistöalaan kuuluvia järjestelmiä, palveluita ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä antaa valmius kyseisten alojen asiantuntijatehtäviin ja jatko-opintoihin.

Innovaatiopedagogiikan mukaisen oppimisjatkumon keskeisenä tarkoituksena on tuottaa opiskelijoille työelämässä vaadittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja. Osaamisen keskiössä on mm. kokonaisuuksien hahmottaminen, ryhmätyöskentely, järjestelykyky, itsenäinen päätöksenkyky, vastuuntunto ja täsmällisyys. Ammatillisen osaamisen kehittämisen edellytys on kyky luovaan toimintaan. (not translated)

Pedagogic approaches

Koulutuksessa toimitaan Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Opetuksessa sovelletaan opintojakson osaamisen kannalta soveliainta menetelmää. Käytettäviin oppimismenetelmiin vaikuttavat mm. vuosikurssi, opetettava aihe, ryhmäkoko, käytettävissä olevat tilat ja resurssit. Käynnissä olevat tutkimushankkeet ja yritysyhteistyötoimeksiannot pyritään yhdistämään opetukseen. Rakennustekniikan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä useiden rakennusalan toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa erilaiset työelämälähtöiset oppimistehtävät, projektit, yritysvierailut ja vierailevat luennoitsijat. Oppimisympäristöissä tavoitellaan monialaisuutta, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelijan aikaisemmat opinnot ja tutkinnot huomioidaan HOPS:in laatimisessa rakennusalan alan kelpoisuusvaatimusten sallimissa rajoissa.

Viimeiselle opintovuodelle ajoittuva opinnäytetyö tehdään opiskelijan hankkiman työelämätoimeksiannon pohjalta. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa oman ammattialan osaaminen, tutkimuksellisen lähestymistavan hallinta ja tilaajan tahtotilan täyttäminen perustellulla ratkaisulla. (not translated)


Koulutusten arvioinnin kohteena on osaaminen. Osaaminen perustuu sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien hallinnasta. Arviointitavat ovat monimuotoisia ja korostavat myös opiskelijan omaa kykyä arvioida niin omaa kuin kanssaopiskelevien osaamista. Arvioinnissa käytetään myös vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia). Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja sillä tuetaan oppimista. Opintojaksojen arviointiperusteet ja arvosanan muodostuminen kuvataan opintojaksoittain toteutussuunnitelmissa.

Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti numeerisella asteikolla 0-5. Numeerisessa arvioinnissa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään arvosanan yksi saavuttamista. Perinteisen kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö voi arvioida opiskelijan edistymistä myös suullisesti ja antamalla tarvittaessa palautetta esim. harjoitustyöstä, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota keskeisiin asioihin (ns. formatiivinen arviointi). Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä. (not translated)